Rakennettu Ympäristö 3/15
57
KHO:n päätöksiä
■
■
Kalajoen kaupunki oli tehnyt
myönteisen suunnittelutarveratkai-
sua koskevan päätöksen, joka koski
kahden 3,2MW:n tuulivoimalan ra-
kentamista peltoalueelle Kalajoen
keskustaajaman läheisyyteen. Tuu-
livoimaloiden pyyhkäisykorkeus
oli 182,5 metriä ja ne oli tarkoitus
sijoittaa kiinteistön eteläosan itä-
ja länsipäätyjen kulmiin noin 500
metrin etäisyydelle toisistaan.
Hallinto-oikeus oli ELY-keskuk-
sen valituksesta kumonnut kaupun-
gin päätöksen. Hallinto-oikeus on
päätöksessään katsonut, että kysy-
myksessä oleva hanke sijoittuu vain
neljän kilometrin päähän Kalajoen
keskustaajamasta, jonne oli vireillä
osayleiskaavan laatiminen. Aluetta
koskevat myös useat maakunta-
kaavan kehittämisperiaatemerkin-
nät. Alueella jo olemassa olevien
ja sinne suunniteltujen erilaisten
toimintojen yhteensovittaminen
edellyttäämaankäytön laaja-alaista
ja vuorovaikutteista suunnittelua eli
kaavallista tarkastelua.
Hallinto-oikeus katsoi, että tässä
tilanteessa rakennushankkeen to-
teuttaminen yksittäisellä suunnitte-
lutarveratkaisulla aiheuttaa haittaa
kaavoitukselle ja alueiden käytön
muulle järjestämiselle, eikä näin
ollen maankäyttö- ja rakennuslain
137 §:n 1 momentin mukaisia oi-
keudellisia edellytyksiämyönteisen
suunnittelutarveratkaisun tekemi-
selle siten ole ollut. Hallinto-oikeus
kumosi kaupunginhallituksen pää-
töksen lainvastaisena.
Valituksessaan korkeimmalle
hallinto-oikeudelle yhtiö X on katso-
nut, ettei hallinto-oikeuden päätök-
sessä ole riittävästi otettu huomioon
sitä, että hankkeelle on jo olemassa
oleva ympäristölupa ja muun mu-
assa maisemavaikutuksissa tulee
huomioida alueen muut hankkeet.
Lainvoimainen ympäristölupa sallisi
suuremman voimalan rakentamisen
kuin mitä suunnittelutarveratkaisul-
la on haettu. Korkein hallinto-oikeus
pysytti hallinto-oikeudenkumoamis-
päätöksen perusteluineen.
Arviointia
Korkeinhallinto-oikeus on tässäKa-
lajoen kuntaan sijoittuvassa suun-
nittelutarveratkaisua koskevassa
päätöksessä ottanut kantaa suunnit-
telutarveratkaisun ja suunnittelun
väliseen rajanvetoon. Suunnittelu-
tarveratkaisun sijoittuminen yleis-
kaavattomalle alueelle ja lähialueen
vireillä oleva kaavoitus olivat tässä
tapauksessa keskeiset argumentit
sille, että suunnittelutarveratkai-
sun katsottiin aiheuttavan haittaa
kaavoitukselle ja alueiden käytön
muulle järjestämiselle. Päätös vah-
vistaa jo aiemminhallintotuomiois-
tuinten perusteluissa esille tullutta
asiaa, joka kuitenkin lupakäytän-
nöissä vaikuttaa olevan vaikeasti
omaksuttavissa.
Tuulivoimarakentamisen erityis-
piirteenä on se, että tuulivoima-
loiden toiminnasta ympäröivän
alueen maankäytölle aiheutuvat
rajoitukset poikkeavat sekä laatun-
sa että laajuutensa osalta suunnit-
telutarveratkaisuilla tavanomaisesti
osoitettavissa olevasta rakentami-
sesta. Näin on katsottu olevanmyös
silloin, kunhankkeesta ei aiheutuisi
maankäyttö- ja rakennuslain137 §:n
4momentissa tarkoitettua vaikutuk-
siltaanmerkittävää rakentamista tai
merkittäviä haitallisia ympäristö- tai
muita vaikutuksia.
Kalajoen tapauksessa on yh-
täläisyyttä myös Sauvon tapauk-
seen, jossa kysymys oli kolmen 3
MW:n tuulivoimalan luvittamisesta
suunnittelutarveratkaisulla (KHO
1.7.2014 Taltionumero 2096, ks.
Oikeustapausselostus RY 5/2014).
Sauvon tapauksessa korkein hal-
linto-oikeus katsoi, että tapauskoh-
taisella suunnittelutarveratkaisulla
ei oltu saatu sellaista riittävää sel-
vitystä, jonka perusteella hanketta
voitaisiin arvioida asemakaavan tai
tuulivoimalarakentamista koske-
van yleiskaavan erityisten sisältö-
vaatimusten kannalta. Kaavallisen
tarkastelun tarvetta arvioitaessa on
lisäksi otettava huomioon kaavoi-
tukseen liittyvät suunnittelutarve-
harkintaa laajemmat osallistumis-
ja vuorovaikutusmahdollisuudet.
Oikeuskäytännön perusteella
näyttäisi vahvistuvan käsitys siitä,
että teollisen kokoluokan tuulivoi-
maloiden rakentaminen tulee pe-
rustua kaavaan, vaikka hankkeessa
olisi kyse vain parin voimalan ra-
kentamisesta.
Kalajoen tapauksessa valittaja
vetosi myös hankkeelle myönnet-
tyyn lainvoimaiseen ympäristölu-
paan. Toimijan esittämä kritiikki,
joka kohdistuu eri lupien väliseen
työnjakoon ja tässä tapauksessa
myös ristiriitaiseen lopputulokseen,
on ymmärrettävää. Voi olla vaikea
ymmärtää, miksi ympäristöluvan jo
saanut hanke edellyttää kaavan laa-
timista. On tärkeää huomata, ettei
ympäristöluvassa ratkaista suunnit-
telutarveratkaisun edellytyksiä, eikä
arvioida esimerkiksi sitä aiheuttaa-
ko hanke haittaa kaavoitukselle.
Alueidenkäytölliset edellytykset tu-
levat siis ratkaistavaksi yksinomaan
maankäyttö- ja rakennuslain mu-
kaisissa suunnittelu- ja lupaproses-
seissa. Näin siitäkinhuolimatta, että
tietyissä olosuhteissa kaavoituksesta
saatava lisäarvo yksittäisten voima-
loiden sijoittumisen suunnittelussa
voi olla vähäinen.
Susanna Wähä
Suunnittelutarveratkaisu. Tuulivoima.
KHO 5.3.2015
Julkaistu, muu päätös
Taltio 628
Diaarinumero 1309/1/14
