Rakennettu Ympäristö 3/15
35
keeseen liittyvän viranomaispalvelun toivotaan saata-
vanmahdollisimman pitkälle niin sanotun yhden luu-
kun -periaatteen mukaan.
Rakentamisen luvat
Lukuisissa lausunnoissa esitetään, että luvanvarai-
suutta vähennettäisiin. Pienten hankkeiden lupame-
nettelyä tulisi keventää tai ne tulisi jättää kokonaan
valvonnan ulkopuolelle. Myös toimenpideluvan ja il-
moituksen varaisten hankkeiden osuuden kasvatta-
mista toivotaan yleisesti. Useissa lausunnoissa tuo-
daan esille, että luvanvaraisuuden rajojen ja tulkinto-
jen kuntakohtaiset ja ajalliset vaihtelut aiheuttavat on-
gelmia hankkeeseen ryhtyville.
Rakennusvalvonnan asiantuntemus
Asiantuntemuksen lisäämistä korjausrakentami-
seen sen määrän jatkuvan lisääntymisen vuoksi pi-
detään lausunnoissa yleisesti tärkeänä. Muita esiin
nousseita asiantuntemuksen alueita ovat LVISA-,
paloturvallisuus-, energiatehokkuusasiat, kosteu-
denhallinta sekä rakennetekniikka ja rakennusfy-
siikka. Myös laajempaa ekologisesti kestävän suun-
nittelun osaamista peräänkuulutetaan. Kirkkohal-
litus, Museovirasto ja Suomen Arkkitehtiliitto pitä-
vät tärkeänä, että uudistuksessa vahvistetaan myös
rakennusvalvonnan kaupunkikuvallista osaamista,
kulttuuriympäristön tuntemusta ja rakennussuoje-
luasiantuntemusta.
Vaikka useimmissa lausunnoissa nähdään tarpeel-
liseksi vahvistaa ja laajentaa rakennusvalvonnan asi-
antuntemusta, rakennusvalvontatoimen kustannuk-
sia ei haluttaisi nostaa.
Toimintatapojen tulkintojen yhtenäisyys
Lausunnonantajat pitävät toimintatapojen yhtenäi-
syyttä ja sen edistämistä tärkeänä ja keskeisenä. Tul-
kintojen ja toimintatapojen yhtenäisyyttä perustel-
laan ennen kaikkea asiakkaiden yhdenvertaisuudella.
Yhtenäisyydestä katsotaan saatavan hyötyjä sekä työ-
määrän että kustannusten vähentymisen kautta.
Nykykäytäntöjen epäyhtenäisyyttä pidetään ongel-
mallisena. Vaihtelua ei lausuntojen mukaan ole pel-
kästään eri rakennusvalvontayksiköiden välillä, vaan
myös yksiköiden sisällä. Uudistuksen toivotaan yhte-
näistävän käytäntöjä ja tulkintojamolemmilla tasoilla.
Yhtenäisiä käytäntöjä ja säännösten tulkintoja pe-
rustellaan varsinkin toiminnan ennakoitavuudella.
Asiakkaille on tärkeää, että he tietävät, mitä rakennus-
valvonta erilaisissa hankkeissa edellyttää.
Kääntöpuolena yhtenäisyyden lisäämistoiveeseen
on nähtävä vaatimus paikallisten olosuhteiden huo-
mioon ottamisesta. Joissakin lausunnoissa muistute-
taan paikallistuntemuksen katoamisen vaaroista.
Yksityisten toimijoiden hyödyntäminen
Lausunnonantajien suhtautuminen yksityisten toi-
mijoiden käytön lisäämiseen on pääasiassa varovai-
sen positiivinen. Pidetään tärkeänä, että rakennus-
valvontatoiminnan päävastuu säilyy viranomaisilla.
Yksityisen toimijan roolin lisäämistä pidetään useis-
sa lausunnoissa selvittämisen arvoisena. Lisäämistä
voitaisiin lausuntojen perusteella harkita esimerkiksi
ruuhkahuippujen purkamiseksi ja erityisesti vaativis-
sa kohteissa, joiden tarkastamiseen rakennusvalvon-
tayksiköistä ei löydy osaamista.
Lausunnoissa katsotaan, että joka tapauksessa tu-
lisi selvittää yksityisten roolin kasvattamisen vaiku-
tukset kustannustasoon. Yksityisten toimijoiden käy-
tönmahdollinen lisääminen ei saisi lisätä käytäntöjen
ja tulkintojen epäyhtenäisyyttä ja myös viranomaisel-
la tulisi säilyä riittävä osaaminen. Yksityisten ja viran-
omaistoimijoiden vastuiden tulisi olla selkeät.
Sähköisen asioinnin lisääminen
Sähköisen asioinnin lisääminen rakennusvalvonta-
toiminnassa koetaan lausuntojen perusteella erittäin
suotavana ja hyödyllisenä. Sähköisen asioinnin lisää-
mistä toivotaan lähes koko toimintaan. Hakemukset,
asiakirjojen ja piirustusten toimitukset ja lopulliset
päätökset olisi lausuntojen mukaan mahdollista hoi-
taa pääosin sähköisesti. Useassa lausunnossa toivo-
taan myös sähköisen asioinnin laajentamista sähköi-
seen arkistointiin.
Ainoa sähköisen asioinnin ulkopuolelle esitet-
ty vaihe on hankkeen alussa rakennusvalvonnan
kanssa käytävä ensimmäinen neuvottelu, jonka toi-
votaan tapahtuvan paikan päällä rakennusvalvon-
nan toimipisteessä.
Yleinen suhtautuminen suurempiin yksiköihin
Lausunnonantajista valtaosalla on positiivinen asen-
ne suurempiin yksiköihin kokoamiseen ja asiantunte-
muksen lisäämiseen. Lausuntonsa antaneista tahoista
erityisesti suunnittelijoita, rakennusteollisuutta sekä
kerta- ja ammattirakennuttajia edustavat tahot usko-
vat uudistuksesta saatavan useita hyötyjä.
Uudistuksen itseisarvona ei pidetäkään suurempia
yksiköitä sinänsä, vaan saavutettavia hyötyjä: lisäänty-
vää asiantuntemusta ja yhtenäistyviä tulkintoja ja toi-
mintatapoja.
Uudistukseen varauksellisemmin suhtautuu kol-
me lausunnonantajaa, MTK ja kaksi pienehköä kun-
taa. Suurempiin yksiköihin kokoamisen haasteina
nämä lausunnonantajat pitävät etäisyyksien kasva-
mista ja paikallistuntemuksen häviämistä sekä mah-
dollista byrokratian lisääntymistä. Myös mahdollista
käsittelyaikojen venymistä ja kustannustason nousua
pidetään uudistuksen tuomana uhkana.
■
Arkkitehti SAFA
Aila Korpivaara
.
Rakennusneuvos. Ympäristöministeriö.
Oikeusnotaari ja tekniikan kandidaatti
Santeri Syrjälä
.
Lakimiesharjoittelija (30.4.2015 asti).
Ympäristöministeriö.
