Puuinfo_erikoisnumero_2026

PUU LEHTI PUUPÄIVÄ 30 VUOTTA Kolmekymmentä vuotta puun puolesta PUUARKKITEHTUURIA JA -RAKENTAMISTA 2026 SUURET HANKKEET Toimitilarakentaminen avaa puurakentamiselle uuden kasvusuunnan KESTÄVÄSTI PUUSTA Rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvojen tulisi tukea Suomen ilmastopolitiikkaa RAKENTEET RATKAISEVAT Kohti eurokoodien toista sukupolvea – seuraamista, kommentointia ja valmistautumista

Kestävää laatua kotiin, teollisuuteen ja tulevaisuuteen. WISA®-vanerituotteet ovat korkealaatuisia ja monikäyttöisiä. Kevyt ja vahva rakenne tekee niistä helppoja työstää, ja ne sopivat niin teollisen mittakaavan rakennusurakoihin kuin kodin ja mökin rakennusprojekteihin. Tasainen laatu ja alkuperän jäljitettävyys tekevät WISAsta turvallisen valinnan. Levyjä on saatavilla sekä käsittelemättömänä että pintakäsiteltynä, joten valikoimasta löytyy ratkaisu myös vaativampiin kohteisiin. Kaikki WISA-vanerit valmistetaan Suomessa ja Virossa pohjoisten, vastuullisesti hoidettujen metsien kuusesta ja koivusta. Skannaa ja löydä sopiva WISAvaneri omaan projektiisi. wisa.com

SISÄLTÖ 52 16 42 PÄÄKIRJOITUS 5 Kolmekymmentä vuotta keskustelua, osaamista ja uusia avauksia SUURET HANKKEET 6 Toimitilarakentaminen avaa puurakentamiselle uuden kasvusuunnan 8 D atakeskusrakentaminen haastaa rakentamisen – voiko puu ratkaista tuottavuusongelman? 10 Keilaniemen Portti 16 Versola – Versowoodin uusi keskuskonttori PUU PARANTAA 23 Puupäiväkoti on enemmän kuin ilmastoteko 24 Puu ja hyvinvointi – mitä uusin tutkimus kertoo? 26 Puurakenteinen sairaala näyttää suuntaa PUULLA MAAILMALLE 29 Puu vie maailmalle: matkailukohteista vaativiin vientihankkeisiin 30 Osaamista yli rajojen – suomalainen suunnittelu maailmalla 31 E lämyksiä vientituotteena: miten suomalainen luontoarkkitehtuuri löysi tiensä maailmalle 32 Suomen suurimmasta hirsihotellista Tornion uusi matkailuvaltti KESTÄVÄSTI PUUSTA 35 R akennusten hiilijalanjäljen raja-arvojen tulisi tukea Suomen ilmastopolitiikkaa 36 Metsäkatoasetus osana yrityksen vastuullisuutta 38 Metsien ilmastohyötyjen arviointi vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua 39 R ipple Residence näyttää suuntaa vähäpäästöiseen kerrostalorakentamiseen PUUPALKINTO 2026 42 V uoden 2026 Puupalkinnon finalistit esittelevät puun monipuolisia mahdollisuuksia KOTI KAIKILLE 48 Koti kaikille – kohtuuhintainen asuminen 49 Rakentamisen tuottavuuden avain ei löydy rakennustyömailta 49 Rakentamisen laatutauti? 50 Mitä suomalainen asuntorakentaminen tarvitsee nyt? 52 Tehtaanpuiston puutalot 56 Kirkkonummen Juhlakallio UUSI ELÄMÄ PUULLE 60 P urkupuusta takaisin puutuotteeksi – kiertotalous tarvitsee toimivan arvoketjun RAKENTEET RATKAISEVAT 62 K ohti eurokoodien toista sukupolvea – seuraamista, kommentointia ja valmistautumista 65 I nnovatiivinen elementtiratkaisu suomalaiseen puukerrostalorakentamiseen 68 E lmon uimahalli hyödyntää puuta vaativassa uimahalliympäristössä 72 R akennusfysiikka ratkaisee puurakenteisen uimahallin toimivuuden – Case Elmon uimahalli WOOD CONTRUCTION ACADEMY 74 K ahdessa vuodessa kahden miljoonan euron hankesalkkuun PUUPÄIVÄ 30 VUOTTA 76 Kolmekymmentä vuotta puun puolesta VIERASKYNÄ 82 Kestävää kasvua ja hyvinvointia – puusta PUU 2026 3

JÄRJESTELMÄT PUURAKENTAMISEEN Tiivistystuotteet Rakenneruuvit Kiinnikkeet Asennustarvikkeet Äänieristysratkaisut PUU LEHTI Tämä Puu-lehden erikoisnumero juhlistaa Puupäivän 30-vuotista taivalta. Lehti on jaossa Puupäivässä sekä vapaasti saatavilla verkossa osoitteessa puuinfo.fi. Julkaisija ja kustantaja Puuinfo Oy Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki info@puuinfo.fi Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 0357-9484, ISSN 0357-9484, ISSN 2243-0423 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Päätoimittaja Hilppa Iittiläinen, hilppa.iittilainen@puuinfo.fi Taitto PunaMusta Sisältö- ja suunnittelupalvelut Painopaikka PunaMusta Oy Kansi Korkeasaaren pääsisäänkäyntirakennus, AFKS Arkkitehdit Oy. Kuva Hannu Rytky 4 PUU 2026

PÄÄKIRJOITUS Hilppa Iittiläinen Viestintä- ja verkostopäällikkö, Puuinfo Oy Kolmekymmentä vuotta keskustelua, osaamista ja uusia avauksia Puupäivä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuonna on luontevaa paitsi katsoa taaksepäin myös tarkastella niitä kysymyksiä, jotka määrittävät rakentamisen tulevaisuutta juuri nyt. Tämä juhlavuoden erikoisnumero kokoaa yhteen Puupäivä 2026:n keskeiset puheenvuorot, kohteet ja ajankohtaiset teemat tarjoten katsauksen suomalaisen puurakentamisen nykytilaan. Rakentamisen ilmasto- ja luontovaikutukset, elinkaariarviointi, teollinen rakentaminen, kansainvälistyminen sekä käyttäjien hyvinvointi näkyvät niin seminaarilavalla kuin lehden sivuillakin. Tavoitteena on tuoda yhteen tutkimuksen, käytännön hankkeiden ja liiketoiminnan näkökulmia. Kolmen vuosikymmenen aikana Puupäivästä on kasvanut alan yhteinen foorumi, jossa tulevaisuutta rakennetaan yhdessä. Seminaarien lavoilla on käsitelty aiheita, jotka ovat myöhemmin nousseet koko toimialan agendalle. Sama perinne jatkuu tänäkin vuonna. Kun Puupäivä käynnistyi 1990-luvun puolivälissä, puurakentaminen oli hyvin erilaisessa asemassa kuin nyt. Keskustelu ei enää koske sitä, voiko puusta rakentaa, vaan miten puusta voidaan rakentaa entistä paremmin, tehokkaammin ja kilpailukykyisemmin. Lehdessä näkyvät vahvasti myös Kestävästi puusta -hankkeen tavoitteet. Rakennettua ympäristöä tarkastellaan rakenteiden, asumisen, hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen näkökulmista. Kestävyys syntyy kyvystä yhdistää tekninen osaaminen, toimivat ratkaisut, pitkä käyttöikä, viisas resurssien käyttö ja ihmisten tarpeet. Puupäivä on vuosien varrella tuonut yhteen yritykset, suunnittelijat, tutkijat, oppilaitokset, rakennuttajat ja julkisen sektorin. Näiden toimijoiden yhteistyö on luonut perustaa osaamiselle, jonka varaan tämän päivän puurakentaminen rakentuu. Kolmekymmentä vuotta on merkittävä virstanpylväs, mutta ennen kaikkea muistutus siitä, että rakentaminen on jatkuvaa uudistumista. Tämän päivän yhteiskunnassa uudistumisen tarve on vähintään yhtä voimakas kuin 30 vuotta sitten. Juuri siksi Puupäivän merkitys on tänään ehkä suurempi kuin koskaan. ■ PUU 2026 5

SUURET HANKKEET Toimitila- rakentaminen avaa puurakentamiselle uuden kasvusuunnan Suomi on viime vuosina vahvistanut asemaansa modernin puurakentamisen edelläkävijänä. Kehitys näkyy erityisesti kouluissa, päiväkodeissa ja muissa julkisissa rakennuksissa. Nyt puurakentaminen on ottamassa jalansijaa yhä vahvemmin myös yksityisessä toimitilarakentamisessa. Kuva: Kalle Kouhia 6 PUU 2026

u Rakennus viestii yrityksen arvoista Kehitys näkyy niin toimistoissa, pääkonttoreissa kuin teknologiahankkeissakin. Samalla puurakentamisen merkitys ulottuu rakennetekniikkaa pidemmälle, osaksi yritysten identiteettiä, brändiä ja liiketoimintaa. Viime vuosina valmistuneet hankkeet osoittavat, että puuta käytetään yhä enemmän vaativissa toimitilarakennuksissa. Helsingin Katajanokan Laituri ja Espoon Keilaniemen Portti ovat tästä tunnetuimpia esimerkkejä. Molempien rakennuttajana on Keskinäinen työeläkeyhtiö Varma. Vuonna 2024 valmistuneessa Laiturissa toimii muun muassa Stora Enson pääkonttori, ja rakennus on saanut kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuuristaan. Keilaniemen Portti puolestaan kuuluu lähes 60 metrin korkeudellaan Euroopan korkeimpien puurakenteisten toimistorakennusten joukkoon. Sen vuokralaisina ovat muun muassa Metsä Group ja CSC. Puurakenteisia toimitiloja toteutetaan myös yritysten omaan käyttöön. Heinolassa vuonna 2025 valmistunut Versowoodin pääkonttori Versola on rakennettu pitkälti yrityksen omista puutuotteista, ja se toimii samalla uusien rakenneratkaisujen referenssikohteena. Rakennukselle on myönnetty LEED Platinum -ympäristösertifikaatti. Myös uusia hankkeita valmistellaan. Espoon keskukseen suunniteltu Espoolaistentalo kokoaisi saman katon alle kaupungin hallintoa, työntekijöitä ja kaupunkilaisia. Rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2029. Rakennukset eivät ole yrityksille vain toimitiloja. Ne viestivät myös yrityksen tavoitteista, toimintatavoista ja arvoista. Siksi toimitiloilla on merkitystä niin työnantajakuvan, asiakaskohtaamisten kuin brändinkin näkökulmasta. Keilaniemen Portti tarjoaa tästä kiinnostavan esimerkin. Varman mukaan rakennuksen toimitilat vuokrattiin täyteen hieman yli puoli vuotta rakentamispäätöksen jälkeen, mikä kertoo uudenlaisille toimitilaratkaisuille olevan kysyntää. Toimitiloilta vaaditaan yhä enemmän Etä- ja hybridityö ovat muuttaneet toimistojen roolia. Työpaikalle tullaan yhä useammin yhteistyön, kohtaamisten ja asiakastapaamisten vuoksi, mikä korostaa työympäristön laatua. Vaikka toimistot ja päiväkodit ovatkin erilaisia ympäristöjä, puun vaikutuksista käyttäjäkokemukseen saatiin viitteitä myös Puutuoteteollisuuden Aula Researchilla teettämästä puupäiväkotikyselystä. Kuva: Kalle Kouhia Kuva: Vesa Loikas Kuva: Vesa Loikas PUU 2026 7

SUURET HANKKEET Datakeskusbuumi haastaa rakentamisen – voiko puu ratkaista tuottavuusongelman? Suomeen suunnitellaan ja rakennetaan parhaillaan ennätysmäärä datakeskuksia. Samalla avautuu uusi mahdollisuus suomalaiselle puutuoteteollisuudelle ja teolliselle puurakentamiselle. Teksti: Puutuoteteollisuus ry Datakeskusinvestointien kasvu näkyy myös rakentamisessa, jossa hankkeiden toteutusnopeudesta on tullut keskeinen kilpailutekijä. Alan toimijat näkevät puussa ominaisuuksia, jotka voivat vastata kasvavan datakeskusrakentamisen vaatimuksiin. Erityisesti puun korkea esivalmistusaste, rakentamisen nopeus, vähähiilisyys ja kyky sitoa hiiltä pitkiksi ajoiksi herättävät kiinnostusta. Suomi kiinnostaa investointikohteena Datakeskusteollisuuden mukaan Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan kiinnostavimmista datakeskusinvestointien kohteista. Maassa on rakenteilla 18 suurta datakeskusta ja suunnitteilla vähintään yhtä monta lisää. – Suomeen rakennettavalle suuren mittaluokan datakeskukselle saadaan sähköliittymä tyypillisesti alle kolmessa vuodessa. Monissa Euroopan maissa vastaava aika voi olla jopa kaksin- tai kolminkertainen. Puhdas energia, toimiva infrastruktuuri ja investointiympäristö tekevät Suomesta erittäin kiinnostavan kohteen datakeskuksille, sanoo Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola. Poikolan mukaan nopea toteutus on yksi tärkeimmistä datakeskusinvestointien sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä. Kyselyn vastaajat pitivät puupäiväkotien vahvuuksina erityisesti miellyttävää ulkonäköä, hyvää sisäilmaa, viihtyisyyttä sekä akustiikkaa. Lähes 80 prosenttia vastaajista koki niiden eroavan muista päiväkodeista ainakin jonkin verran. Havainto herättää kysymyksen myös työympäristöistä: millaisissa tiloissa ihmiset haluavat työskennellä, kohdata kollegoitaan ja vastaanottaa asiakkaitaan? Datakeskukset avaavat uuden markkinan Toimitilarakentamisen muutos ei rajoitu toimistoihin. Tekoälyn, pilvipalveluiden ja digitalisaation myötä datakeskuksista on tullut yksi Suomen rakennusalan nopeimmin kasvavista investointikohteista. Datakeskusteollisuuden mukaan Suomessa on parhaillaan rakenteilla 18 suurta datakeskusta ja suunnitteilla vähintään yhtä monta lisää. Suomen vahvuuksia ovat puhdas energia, toimiva infrastruktuuri ja nopea sähköverkkoliittymien saatavuus. Datakeskusrakentamisessa kilpailukyky perustuu yhä enemmän toteutusnopeuteen, toimitusvarmuuteen, laatuun ja teolliseen tehokkuuteen. Siksi puuelementteihin perustuvat ratkaisut kiinnostavat alaa: korkea esivalmistusaste ja nopeat asennukset voivat auttaa vastaamaan tiukkoihin aikatauluihin ja parantaa rakentamisen tuottavuutta Suomella on vahvat lähtökohdat Suomella on toimitilojen puurakentamisen kehittämiseen poikkeuksellisen vahvat lähtökohdat. Kotimaisen puuraaka-aineen lisäksi käytössä ovat kehittynyt teollinen tuotanto, vahva suunnitteluosaaminen ja kasvava joukko referenssikohteita. Katajanokan Laituri, Keilaniemen Portti, Versola, tuleva Espoolaistentalo ja datakeskusrakentamisen uudet mahdollisuudet osoittavat, että puun rooli laajenee jatkuvasti. Kyse ei ole enää vain yksittäisistä pilottihankkeista, vaan yhä laajemman toimitilarakentamisen kehityssuunnasta. Ehkä seuraava suomalaisen puurakentamisen menestystarina ei perustu pelkästään uusiin rakennuksiin, vaan ajatukseen siitä, että toimitilat ovat osa organisaation identiteettiä ja kilpailukykyä. Puu tarjoaa siihen uudenlaisia mahdollisuuksia. ■ 8 PUU 2026

– Jos puurakentamisella voidaan samanaikaisesti nopeuttaa hankkeita ja pienentää niiden ilmastovaikutuksia, kyse on erittäin kiinnostavasta yhdistelmästä, hän toteaa. Puu vastaa datakeskusrakentamisen vaatimuksiin Datakeskusten rakentamisessa aikatauluilla on poikkeuksellisen suuri merkitys. SRV:n puurakentamisen johtaja Mikko Leino arvioi, että puuelementteihin perustuva rakentaminen voi tarjota merkittävää etua hankkeiden toteutuksessa. – Datakeskuksen rakentaminen edellyttää niin suurta nopeutta, ettei Suomessa ole missään rakentamisessa totuttu sellaiseen. Puuelementteihin perustuvalla rakentamisella rakennuksen runko voidaan toteuttaa erittäin nopeasti. Leinon mukaan puun korkea esivalmistusaste, muuntojoustavuus ja mahdollisuus toteuttaa pitkiä jännevälejä tekevät siitä varteenotettavan vaihtoehdon myös vaativissa datakeskushankkeissa. Puurakentamiseen liittyvät kysymykset koskevat usein paloturvallisuutta. Nykyaikaisen massiivipuun käyttäytyminen tulipalossa tunnetaan kuitenkin hyvin: rakenteen pinta hiiltyy hallitusti ja suojaa samalla puun sisäosia, minkä ansiosta rakenteiden kantavuus voidaan huomioida myös palotilanteissa. Puuta käytetään joissakin kohteissa myös suojaamaan teräsrakenteita, sillä suojaamaton teräs menettää lujuuttaan korkeissa lämpötiloissa nopeasti. LapWallin tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen näkee datakeskukset merkittävänä mahdollisuutena suomalaiselle rakennusalalle. – Datakeskusasiakkaat ovat hyvällä tavalla vaativia. Nyt hinnan lisäksi toimitusvarmuus, nopeus ja laatu ovat aitoja päätöksentekokriteerejä. Meidän tehtävämme on suorittaa ja lunastaa lupaukset. Mahdollisuus koko toimialalle Datakeskusrakentamisessa kilpailukyky muodostuu yhä useammin muista tekijöistä kuin pelkästä hinnasta. Toimitusvarmuus, toteutusnopeus, teollinen tehokkuus, skaalautuvuus ja vastuullisuus ovat nousseet keskeisiksi valintaperusteiksi. Puutuoteteollisuus ry:n johtavan asiantuntijan Sini Koskisen mukaan kasvava datakeskusmarkkina voi tarjota suomalaiselle puurakentamiselle poikkeuksellisen tilaisuuden, mutta menestys edellyttää yhteisiä ratkaisuja ja näyttöjä onnistuneista hankkeista. – Datakeskusbuumi voi olla suomalaiselle puurakentamiselle valtava mahdollisuus, mutta se ei realisoidu itsestään. Meidän on pystyttävä rakentamaan yhteisiä konsepteja, näyttämään referenssejä ja tarjoamaan kansainvälisille toimijoille valmiita, kilpailukykyisiä ratkaisuja. Rakentamisen tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä. Jos onnistumme tässä, datakeskukset voivat olla koko suomalaisen rakentamisen kaipaaman tuottavuusloikan käynnistäjä, Koskinen sanoo. Datakeskusten rakentamisen arvioidaan jatkuvan Suomessa vielä vuosien ajan. Samalla ensimmäiset hankkeet voivat toimia päänavauksena suomalaisille puuratkaisuille myös kansainvälisillä markkinoilla. ■ Kuva: SRV SRV:llä on kokemusta datakeskusten rakentamisesta puusta, ja yhtiö on kehittänyt oman puurakenteisen datakeskuskonseptin. PUU 2026 9

Keilaniemen Portti Keilaniemen Portti edustaa uutta aikakautta suomalaisessa rakentamisessa, jossa vastuullisuus, arkkitehtoninen muotoilu ja käyttäjälähtöisyys yhdistyvät kestävällä tavalla. Se on yksi Euroopan korkeimmista puurunkoisista toimistotaloista ja Suomen korkein puurakennus 57 metrin harjakorkeudellaan. Ratkaisu mahdollistettiin toiminnallisella paloturvallisuussuunnittelulla ja tiiviillä yhteistyöllä paikallisten viranomaisten kanssa. Kuva: Mika Huisman SUURET HANKKEET Keilaniemen Portti Arco Architecture Company Teksti: Arco Architecture Company, KK-Palokonsultti Oy, Ramboll Finland, A-Insinöörit 10 PUU 2026

PUU 2026 11

Keilaniemen edessä avautuva merenrannan patinoima suomalainen saaristoluonto yhdessä kapean rakennuspaikan kanssa on toiminut arkkitehtuurin ja materiaalivalintojen lähteenä. Rannan vihervyöhykkeen vehreys jatkuu rakennuksen maantasosta alkavalle kaltevalle viherkatolle. Viherkattoa jäsentävät kattoterassit. Lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat puolestaan tuovat saaristoluonnon tunnelman työympäristöön ja lisäävät käyttäjien hyvinvointia ja paikan tuntua. Toimistorakennus sijoittuu näkyvälle paikalle Keilaniemen toimistoryppään jatkeeksi Kehä I:n ja uudelleen linjattavaksi tulevan Keilalahdentien väliin. Tontin rajoja myötäilevä pehmeä, taitteinen ja veistoksellinen muoto avaa työtiloista näkymiä eri suuntiin, ja ylimmistä kerroksista avautuvat upeat näkymät merelle. Rakennus muodostaa samalla melusuojan Kehätien ja rannan oleskelualueiden väliin. Ulkoseinien pääasialliset julkisivumateriaalit ovat lehtikuusen sävyyn maalattu puuverhous ja lasi. Julkisivun puuverhoiltu umpiosa muodostaa poikkileikkaukseltaan kolmionmuotoisen kotelorakenteen. Julkisivun puuverhouksen pinnoituksessa varaudutaan säännölliseen huoltokäsittelyyn värin säilyttämiseksi. Sisäänkäynnit sijoittuvat Keilalahdentien puolelle. Kapea pihavyöhyke kiertää rakennuksen ympäri ja laajenee itäpuolella pääsisäänkäynnin edessä pieneksi sisäänkäyntiaukioksi, jonka yhteydessä ovat tontin runsaimmat istutukset sekä saattoliikennealue. Maantasossa sijaitsevat yhteiskäyttöiset tilat ja palvelut, pääaula ravintoloineen ja kokouskeskuksineen, voivat palvella laajemmin alueen muitakin käyttäjiä. Sijainti metroaseman vieressä ja kattavat pysäköintimahdollisuudet polkupyörille ja sähköautoille tukevat vähähiilistä arkea ja kestävää liikkumista. Käynti maanalaiseen, 2-kerroksiseen pysäköintitilaan toimii samalla tulevaisuudessa valmistuvan Keilaniemen Kalliopysäköinnin toisena sisäänajokohtana. Kestävä kehitys ja vähähiilinen tulevaisuus on ollut hankkeen ytimessä suunnittelusta toteutukseen. Puun ja kierrätysteräksen käyttö ovat merkittäviä valintoja, jotka pienentävät rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä. Vesikaton aurinkopaneelijärjestelmä varmistaa rakennuksen korkean energiatehokkuuden ja tukee sen omavaraisuutta. Työtilojen lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat maksimoivat luonnonvalon pääsyn sisälle, mikä vähentää valaistuksen energiantarvetta. Merelle katseleva kalteva viherkatto paitsi lisää alueen omaleimaisuutta, myös luo biodiversiteettiä ja hallitsee hulevesiä. Hanke on saanut BREEAM Excellent -ympäristösertifikaatin. Keilaniemen portin päävuokralaiset ovat Metsä Group ja CSC Tieteen tekniikan keskus. Metsä Groupin tuotteita on käytetty sekä rungossa että sisäverhouksessa siellä missä se on mahdollista. Palotekniset ratkaisut Rakennuksen paloluokka on P0 ja se on suunniteltu käyttäen oletettuun palonkehitykseen perustuvaa menettelyä, koska kantavat rakenteet ja julkisivu ovat suurelta osin puuta. Suunnittelun lähtökohtana on ollut toteuttaa turvallisuustaso vähintään P1-paloluokan turvallisuustasoa vastaavaksi hyödyntäen P2-paloluokan puurakentamisen vaatimuksia. Kantavien rakenteiden vaatimustaso on R120 rakennuksen maanpäällisessä osassa, joka on jaettu kahteen osaan EI 120 -osastorajalla. Puun käytön paloturvallisuus julkisivuissa on analysoitu simulointeihin ja P1-paloluokan vaatimustasovertailuun perustuen. Koko rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla ja pelastus/sammutustehtäviä tukevat palomieshissi sekä kiinteä sammutusvesiputkisto. Rakenneratkaisut Rakennuksen kantava runko (paloluokka R120) on toteutettu pääosin puurunkoisena. Keilaniemen portissa on yli 4000 kuuSUURET HANKKEET u Kuva: Mika Huisman 12 PUU 2026

Kuva: Esa Kapila Kuva: Esa Kapila PUU 2026 13

tiota puuta. Liimapuupilarit kytkeytyvät tehtaalla asennettujen teräksisten liitososien välityksellä teräs-betoni-liittopalkkeihin, jotka kannattelevat CLT-laattavälipohjaa. CLT-laatat on suunniteltu toimimaan yhdessä niiden päälle valetun pintabetonin kanssa liittorakenteena. Tämä on mahdollistanut tehokkaat, rakennekorkeudeltaan ohuet välipohjarakenteet, jotka täyttävät myös kohteelle asetetut värähtelyvaatimuket. Yläpohjat on toteutettu tehdasvalmisteisilla LVL-kotelolaatoilla. Merkittävästi massaa vähentävät rakenneratkaisut vastaavat kestävän rakentamisen vaatimuksiin ja ne myös mahdollistavat joustavat tilankäytön ja talotekniikan ratkaisut. Korkean rungon jäykisteenä toimivat perinteiset paikallavaletut porras- ja hissitornit. Keilaniemen Portin elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt (50 vuoden tarkastelujaksolla) ovat bruttoneliömetriä kohden 47 % pienemmät verrattuna uuteen, perinteiseen betonirunkoiseen toimistotaloon Espoossa. Liittopalkit ovat yli 90-prosenttisesti kierrätettyä terästä ja julkisivun runko on kierrätettyä alumiinia. Kestävä kehitys näkyi suunnitteluratkaisuissa alusta alkaen: materiaalivalinnoissa, muuntojoustavuudessa ja rakennuksen elinkaaren hallinnassa. Tietomallipohjainen suunnittelu mahdollisti sujuvan yhteensovituksen ja tarkan ajoituksen eri suunnittelualojen ja urakoitsijoiden välillä. Rakennus on jaksoteltu muuntojoustaviin osiin, mikä mahdollistaa tilojen vapaan jakamisen eri kokoisiin alueisiin. Myös talotekniikka on suunniteltu siten, että tilankäyttöä voidaan vaihdella ilman suuria LVI-teknisiä muutostöitä. Akustiset ratkaisut Akustiikkasuunnittelun ratkaisuin on mahdollistettu tilojen helppo muuntelu sekä erilaisten ääneneristävyysvyöhykkeiden toteuttaminen joustavasti. Toimistotilojen akustiseen viihtyvyyteen on panostettu toteuttamalla tarvittavin osin avotoimistoalueelle peittoäänijärjestelmä. Lisäksi jäähdytysjärjestelmän paneelit on hyödynnetty osana huoneakustiikan vaimennuspintoja. Vaativimmissa tiloissa huoneakustiikan ratkaisut on optimoitu huoneakustisella mallinnuksella. Puu- ja hybridirakenteiden ilma- ja askelääneneristävyyttä sekä sivutiesiirtymien merkitystä arvioitiin kehittynein laskentamenetelmin. Suunnittelun alkuvaiheissa tästä olikin huomattavaa etua, kun erilaisia vaihtoehtoja ja niiden suorituskykyä vertailtiin optimaalisen lopputuloksen löytämiseksi. Ääneneristävyysmittauksia toteutettiin varhaisessa työmaavaiheessa laatutason varmistamiseksi. Ympäristöluokituksessa kohde saavutti akustiikan osalta tavoitetason sekä ympäristömelun hallinnassa että sisäisten ääniolosuhteiden laadussa. Tavoitetason toteutuminen varmistettiin akkreditoiduilla akustiikkamittauksilla. Suunnittelun alkuvaiheessa rakennuspaikan liikennemelua selvitettiin melumallinnuksilla. Tulosten perusteella rakennuksen monimuotoisten ulkovaipparakenteiden ääneneristävyys mitoitettiin vastaamaan kohteen olosuhteiden asettamia vaatimuksia. Rakennushanke Keilaniemen Portin suunnittelu käynnistyi vuonna 2018, rakennuslupa saatiin joulukuussa 2021, rakentaminen alkoi heinäkuussa 2023 neljässä rakennuslohkossa, runko valmistui maaliskuussa 2025 ja rakennus valmistui elokuussa 2026. Keilaniemen Portti toteutettiin projektinjohtourakkamallilla, josta vastasi Jatke Toimitilat Oy. Ratkaisukeskeinen toteutusmalli mahdollisti vahvan ennakkosuunnittelun, avoimen päätöksenteon ja eri osapuolten tiiviin yhteistyön koko hankkeen ajan. Vaativa kohde yhdisti korkean puurakentamisen, sijainnin Kehä I:n ja meren äärellä sekä hybridirakenteet. Huolellisen ennakkosuunnittelun, yhteensopivien ratkaisujen ja toimivan yhteistyön ansiosta runkovaihe valmistui aikataulussa maaliskuussa 2025 ilman erillistä sääsuojausta. Hankkeen merkittävin onnistumistekijä oli eri osapuolten saumaton yhteistyö. Haasteita ratkottiin yhdessä nopeasti ja rakentavassa hengessä, mikä loi vahvan perustan hankkeen onnistumiselle. Keilaniemen Portti osoittaa, mitä voidaan saavuttaa, kun koko hankeketju sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja työskentelee avoimesti sekä ratkaisukeskeisesti. Se on esimerkki niin teknisestä onnistumisesta kuin rakentamisen parhaista yhteistyökäytännöistä. ■ +4,454 -1,537 1:3,5 1:3,5 7% 1:3,5 1:3,5 18215 Keilaniemenportti piirustukset AC25 Varasto IVkammio Pääsisäänkäynti Aula KEILALAHDENTIE Toimisto IV-konehuone Tk Yhteys kallioparkkiin TONTIN RAJA TONTIN RAJA AUKIO TIEALUE Pysäköinti K2 Toimisto Toimisto Toimisto Toimisto Toimisto Toimisto Pysäköinti K1 16.9.2026 Leikkaus B-B 1:500 VARMA ARCO ARCHITECTURE COMPANY TTI SUURET HANKKEET 14 PUU 2026

Kiinteistö Oy Keilalahdentie 1 (Keilaniemen Portti) Sijainti | Keilalahdentie 1, 02150 Espoo Valmistumisvuosi | 2026 Rakennuksen ensisijainen käyttötarkoitus | Toimistorakennus Rakennuttaja/Tilaaja | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Pää- ja arkkitehtisuunnittelu | Arco Architecture Company Oy Rakennesuunnittelu | Ramboll Finland Oy Palotekninen suunnittelu | KK-Palokonsultti Oy Akustiikkasuunnittelu | A-Insinöörit Oy Sisustussuunnittelu | Arco Architecture Company Oy (kiinteistö), Rune&Berg (CSC tilat), Fyra Ltd. (Metsägroup tilat) Sähkösuunnittelu | Ramboll Finland Oy LVI-suunnittelu | Ramboll Finland Oy Muita suunnittelijoita | Maisemasuunnittelu: Arco Architecture Company Oy Pohjarakennesuunnittelu, Automaatiosuunnittelu, sprinklerisuunnittelu: Ramboll Finland Oy Pääurakoitsija | Jatke Toimitilat Oy Puuosien toimittaja | Arcwood (CLTlaatat), Versowood Oy (pilarit), VVR Wood Oy (kattoelementit), Punkaharjun Puutaito Oy (puuportaat), Voller Sisustus Oü (sisäpuolen verhoukset) Muita materiaali- ja tuotetoimittajia | Peikko Finland Oy (teräsrunko, sis. liittopalkit), Rudus Oy (betoni ja betoniportaat) Julkisivun pintakäsittely | maalattu / kuultokäsitelty puupaneeli Rakennejärjestelmä | Pilari-palkki-runko jäykistävillä pv-kuiluilla, CLT-betoniliittoholvit, teräksiset liittopalkit Rakentamistapa | Paikalla rakennettu, runko elementoitu pv-kuiluja lukuun ottamatta, vesikatto elementoitu, julkisivu elementoitu. Nettoala | 18 215 (vuokrattava ala) m2 Bruttoala | 29 457 brm2 Kerrosala | 23 445 kem2 Tilavuus | 124 387 m3 Kerrosten lukumäärä | 13 Käyttäjien määrä | n. 1650 (toimisto) + 228 (ravintola) hlöä Tekijät PÄÄ-, ARKKITEHTI-, MAISEMA- JA SISUSTUSSUUNNITTELU: Arco Architecture Company ARCO Architecture Company on suomalainen, 170 asiantuntijan arkkitehtitoimisto. Toimiston osaaminen ulottuu kaupunkisuunnittelusta ja rakennussuunnittelusta korjausrakentamiseen, maisema- ja sisustussuunnitteluun sekä rakennetun ympäristön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Oulussa toimiva ARCO yhdistää monipuolisen suunnitteluosaamisen vahvaan paikallistuntemukseen ja laajoihin verkostoihin eri puolilla Suomea. Kuva: Esa Kapila GSPublisherVersion 1260.1.1.100 1:1,5 1:2 nosto-ovi 1:80 +6,400 +4,700 +4,818 +3,908 +4,178 +4,600 +4,500 +4,400 +4,300 +4,200 +4,700 +4,600 +4,500 +4,400 +4,300 +4,200 nostin nostin XIII III VII I MR sammutusreitti HISSI PORRAS AURINKOPANEELIT AURINKOPANEELIT SP VARATIE SP SP IV-laite TERASSI TERASSI TERASSI TERASSI X SP SP SP SP 16.9.2026 Asemapiirustus 1:500 VARMA ARCO ARCHITECTURE COMPANY KEILANIEMEN PORTTI 18215 Keilaniemenportti piirustukset AC25 PUU 2026 15

Versowoodin uusi keskuskonttori toimii porttina Suomen suurimmalle yksityiselle sahatavaran ja jatkojalosteiden tuotantoalueelle Vierumäellä. Rakennus sijoittuu luonnontilaisen metsän laidalle, ja sen ympäristö on viimeistelty siten, että rakennus näyttäytyy paviljonkina metsässä. Arkkitehtuurin keskeisiä teemoja ovat metsän abstraktiona toimiva liimapuurunko sekä ympäröivän luonnon tuominen osaksi työympäristöä. Rakennus on suunniteltu muuntojoustavaksi, pitkäikäiseksi ja terveelliseksi työympäristöksi, jossa luonnon läheisyys on jatkuvasti läsnä. Versola – Versowoodin uusi keskus SUURET HANKKEET Versola Planetary Architecture Teksti: Versowood Oy & Planetary Architecture | Kuvat: Marc Goodwin, Archmospheres 16 PUU 2026

konttori PUU 2026 17

SUURET HANKKEET 18 PUU 2026

Rakennuksen ratkaisut kasvavat puurakentamisen erityispiirteistä ja ilmeisistä eduista: visuaalisesta lämmöstä, helposta työstettävyydestä, miellyttävistä haptisista ominaisuuksista, vähähiilisyydestä sekä miellyttävästä huoneakustiikasta ja sisäilmasta. Arkkitehtuurin selkäranka on pitkälle esivalmistettu sisä- ja ulkotiloja yhdistävä liimapuurunko. Liimapuuta on käytetty myös välipohjissa, jäykistävissä seinärakenteissa ja ulkoseinien sisä- ja ulkopinnoissa. Rakennuksen tavoitteena on ollut luoda filigraanimainen puinen käyttöveistos, joka kestää aikaa, katsetta ja kosketusta. Rakennuksen sisustuksessa on haettu puun ja muiden luonnonmateriaalien käytöllä resort -tunnelmaa. Kiintokalustus on toteutettu kohteeseen suunniteltuna puusepäntyönä massiivipuusta. Sisääntuloaulan vastaanottotiskissä on viittaus puunjalostukseen ja taapeleihin. Tilan seinäkkeissä luodaan kytkös puutuotteisiin lastauslavaviittauksella. Tekniset ratkaisut Kohteelle on myönnetty LEED Platinum -ympäristösertifikaatti. Sertifioinnissa sijaintiin ja tonttiin liittyviä pisteitä jäi saamatta, GSPublisherVersion 2371.0.0.100 u PUU 2026 19

Tekijät PLANETARY ARCHITECTURE Planetary Architecture yhdistää korkeatasoisen arkkitehtuurin uusiutuvien ja kierrätettyjen rakennusmateriaalien käyttöön. Näemme jokaisessa hankkeessa myös planeettamme yhtenä asiakkaana. Työmme ulottuu tutkimus- ja koulutushankkeista vaativimpiin arkkitehtisuunnitteluprojekteihin. Kaikkea tekemistämme ohjaavat vahvat kestävän kehityksen arvot, tutkimukseen perustuva tieto sekä korkea sitoutumisen taso. Luonnon monimuotoisuuden nopea köyhtyminen, ilmastonmuutoksen voimistuvat vaikutukset ja luonnonvarojen ylikulutus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maapallon kantokyvyn rajat on ylitetty. Tehtävämme on vastata näihin haasteisiin kehittämällä älykkäitä, pitkäikäisiä ja esteettisesti korkeatasoisia ratkaisuja tulevaisuuden kestävään rakennettuun ympäristöön. Versowoodin uusi keskuskonttori, Versola Sijainti | Sahatie 1, 19110 Vierumäki Valmistumisvuosi | 2025 Rakennuksen ensisijainen käyttötarkoitus | Toimistorakennus Rakennuttaja/Tilaaja | Versowood Oy Arkkitehtisuunnittelu | Planetary Architecture, Pekka Pakkanen Rakennesuunnittelu | Sweco Finland Oy Palotekninensuunnittelu | Markku Kauriala Oy Akustiikkasuunnittelu | Sitowise Oy Sisustussuunnittelu | Studio Joanna Laajisto Sähkösuunnittelu | HL-Elec Oy LVI-Suunnittelu | Insinööritoimisto Luukka Oy Pääurakoitsija | Varte Lahti Oy Puuosien toimittaja | Versowood Oy Julkisivun pintakäsittely | Rubio Monocoat DuroGrit käsitelty liimapuinen Kuningaspaneeli Rakennejärjestelmä | Liimapuinen pilari-palkkirunko, vplaatat liimapuusta, yp-laatat liimapuusta, seinät pääosin sisäpuolisella liimapuulaatalla, maanvarainen perustus Rakentamistapa | Paikalla rakennettu, liimapuinen pilaripalkkirunko, välipohja- ja yläpohjalaatat liimapuusta, Ulkovuori Kuningaspaneeli Kerrosala | 3174 kem2 Tilavuus | 15700 m3 Kerrosten lukumäärä | 2 Käyttäjien määrä | 90 hlöä (kasvatettavissa helposti) mutta suunnitteluratkaisut ja ympäristön puusto edesauttoivat korkean ympäristötehokkuuden saavuttamista. Platinum-tason saavuttaminen edellytti erityisen huomion kohdistamista useisiin osa-alueisiin, kuten sähköautojen latauspaikkoihin, laadukkaisiin pyöräpysäköintiratkaisuihin, energiatehokkuuteen, lämpösaarekeilmiön vähentämiseen, valosaasteen hallintaan, materiaalien vastuulliseen hankintaan, hyvän sisäilman varmistamiseen, näkymiin ulos, luonnonvalon hyödyntämiseen sekä korkeatasoisiin ääniolosuhteisiin. Rakennuksessa on liimapuinen pilari-palkkirunko, joka on perustettu maanvaraisesti hiekkapohjaiselle maalle. Ulkoseinät, kantavat väliseinät, välipohja ja katto on myös toteutettu liimapuusta. Rakennus on jäykistetty pilareilla ja liimapuuseinillä. Aumakatto on muotoiltu naulalevyristikoilla. Vaativat liimapuuliitokset on suurelta osin tehty Peikon liitoksilla. Kohde on toteutettu paloluokkaan P2 ilman sprinkleröintiä, minkä vuoksi esimerkiksi seinien sisäpinnat palosuojakäsiteltiin. Aulan savunpoisto toteutetaan kattolyhdyn ja sähköisesti avattavien savunpoistoikkunoiden avulla, kun taas porrashuoneissa ja ilmanvaihtokonehuoneissa käytetään erillisiä savunpoistoluukkuja. Aulan puuritiläseinäkkeiden paloturvallisuus on varmistettu palosuojauksella sekä riittävillä suojaetäisyyksillä. Rakennusalue sijaitsee osittain pohjavesialueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia hulevesien käsittelylle, täyttömateriaaleille sekä mahdollisten ympäristöriskien hallinnalle. Esimerkiksi hulevedet johdetaan hallitusti joko imeytysalueelle tai käsittelyn kautta edelleen Palolampeen purkavaan hulevesiverkostoon. Rakennushanke Konttorihankkeen konsepti- ja luonnossuunnittelu käynnistyi vuonna 2022. Suunnitteluryhmä valittiin kesällä 2023, ja suunnitelmat valmistuivat tammikuussa 2024. Urakoitsija valittiin ja rakentaminen käynnistyi vuoden 2024 keväällä. Hanke valmistui lokakuussa 2025, kaksi viikkoa alkueräistä aikataulua edellä. Hanke toteutettiin kokonaisurakkana kiinteähintaisella sopimuksella. Rakennuttaja vastasi itse puusepäntöiden, AV-tekniikan sekä kaiken puutavaran hankinnasta, ja puumateriaalit toimitettiin Versowoodin omilta tehtailta. Tilaaja vastasi suunnittelun johtamisesta ja ohjauksesta koko hankkeen ajan. Riittävät suunnitteluresurssit varmistettiin jo suunnittelijoiden valintavaiheessa, mikä mahdollisti laadukkaan ja aikataulussa etenevän suunnitteluprosessin. Samoja vaatimuksia asetettiin myös urakoitsijoille. Hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä oli parhaiden suunnittelijoiden ja toteuttajan valinta sekä heidän sitouttamisensa hankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa. Myös tilaajan vahva osallistuminen ja aktiivinen päätöksenteko tukivat projektin sujuvaa etenemistä koko toteutuksen ajan. Hanke osoitti suomalaisen puun monipuolisuuden rakennusmateriaalina. Puu tarjosi joustavan, kustannustehokkaan ja arkkitehtonisesti laadukkaan ratkaisun, ja valmiiksi näkyviin jäävät puupinnat nopeuttivat sisävalmistusvaiheen toteutusta sekä tukivat hankkeen tehokasta läpivientiä. ■ SUURET HANKKEET 20 PUU 2026

Puurakenteiden värähtely- ja liitosmitoitus edistyneillä FEM-menetelmillä – Case Versola Teksti: Lauri Lepikonmäki, Sweco Versowoodin uusi keskuskonttori Versola on esimerkki teollisen puurakentamisen, vähähiilisyyden ja rakennesuunnittelun onnistuneesta yhdistämisestä. Rakennuksen näkyvät kantavat puurakenteet ovat keskeinen osa arkkitehtuuria ja toimivat samalla pitkäaikaisena hiilivarastona. Kantavana järjestelmänä käytettiin liimapuista pilari-palkkirunkoa, joka mahdollistaa rakennuksen muuntojoustavuuden. Sweco vastasi Versola-projektissa rakennesuunnittelusta, LEED-konsultoinnista, hiililaskennasta sekä elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioinnista. Välipohjan värähtelyt mittauksissa ja laskennassa RFEM-kuorimallin perusteella välipohjan värähtelykäyttäytyminen sijoittuu matala- ja korkeataajuuslattian välimaastoon. Värähtelyjen kannalta epäedullisimmaksi kohdaksi tunnistettiin istumaportaan yläreunan vieressä sijaitseva laatta-alue. Mallinnuksessa laattojen oletettiin olevan 1,24 metriä leveitä, ja elementtisaumat mallinnettiin lähes nivelliitoksiksi. Suurimman aukon moduulijako oli 6,2 × 6,45 metriä. Tuloksia hyödynnettiin kiihtyvyyksien ja käyttöasteiden arvioinnissa VTT-2124:n laskentamenetelmillä. Mallinnus toteutettiin kahdella tavalla: ilman kipsivalua sekä kipsivalu huomioiden (taulukko 1). ominaistaajuus [Hz] värähtelevä massa [kg] kiihtyvyys [m/s2] KA G 8,6 9,1 6380 6194 0,072 0,063 96 % 83 % G + TATE 8,0 8,5 7396 7156 0,076 0,067 102 % 90 % G + TATE + VS 7,5 8,0 8416 8119 0,079 0,071 106 % 94 % Taulukko 1. RFEM-laskentamallin tulokset. Vasemmalla ilman kipsivalua ja oikealla kipsivalun kanssa. XAMK:n Puuhyvä-hankkeen mittausten mukaan Versolan välipohjan ominaistaajuus oli keskimäärin 11 Hz eli noin 25 % laskennallista arvoa suurempi. Tulokset osoittavat, että puurakenteisten välipohjien värähtelylaskentaa on kehitettävä. Liitosratkaisut puurungon perustana Pilari-palkkiliitokset olivat hankkeessa keskeinen kehityskohde, sillä suurille kuormille soveltuvia valmiita ratkaisuja on markkinoilla toistaiseksi vähän. Ratkaisuissa hyödynnettiin ja kehitettiin Peikon liitostekniikkaa. Eri liitosvariaatiot tutkittiin FEA:lla erikseen, koska palkkien liittymissuunnat vaikuttivat merkittävästi ruuvien vetorasituksiin. Liitos mahdollistaa palkkien kiinnittämisen pilariin joko yhdestä tai useammasta suunnasta. Palkit ripustetaan pilarin päältä teräslevyjen ja PCs®-konsolin avulla. Toisessa hankkeessa tutkittiin liitosten ja kuormien aiheuttamaa epäkeskisyyttä rankaseinän tolpassa ANSYS-ohjelmistolla tehdyllä 3D-elementtimenetelmällä. Vaikka malli oli yksinkertaistettu ja tuloksiin liittyi epävarmuuksia, analyysi auttoi arvioimaan ja varmistamaan tolpan mitoituksessa käytettyjä epäkeskisyyksiä. Vakioidut liitosratkaisut vauhdittavat puurakentamista FEM-laskennan kehittyminen mahdollistaa puurakenteiden entistä tarkemman analysoinnin. Vakioidut ja helposti asennettavat liitosratkaisut voivat merkittävästi edistää puurakentamisen laajempaa käyttöönottoa. Toistettavat liitosperiaatteet helpottavat suunnittelua ja toteutusta sekä sujuvoittavat yhteistyötä hankkeen eri osapuolten välillä. ■ Lue lisää verkossa: PUU 2026 21

PUU PARANTAA Puu parantaa – terveelliset ja viihtyisät tilat Rakennusten ilmastovaikutukset ovat viime vuosina olleet puurakentamista koskevan keskustelun keskiössä. Samalla rinnalle on noussut toinen, käyttäjien arjessa yhtä tärkeä näkökulma: millaiselta rakennuksessa tuntuu olla. Päiväkodeissa, kouluissa, hoivaympäristöissä ja sairaaloissa kiinnostus kohdistuu yhä useammin sisäympäristön laatuun, akustiikkaan, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin Kuva Jussi Tiainen Puu yhdistetään usein vähähiiliseen rakentamiseen, mutta tutkimuksen ja käyttäjäkokemusten perusteella sen merkitys ulottuu paljon tätä laajemmalle. Puumateriaalien on havaittu vaikuttavan tilakokemukseen, palautumiseen ja ympäristön koettuun laatuun, ja monet käyttäjät kuvaavat puisia tiloja rauhallisiksi, lämpimiksi ja miellyttäviksi. Seuraavissa artikkeleissa tarkastellaan puun hyvinvointivaikutuksia kolmesta näkökulmasta. Ensin tutustutaan puupäiväkoteihin ja niiden käyttäjäkokemuksiin eri puolilla Suomea. Tämän jälkeen Helsingin yliopiston tutkimukset avaavat, mitä puun vaikutuksista hyvinvointiin tällä hetkellä tiedetään. Kokonaisuuden päättää Ruotsin Karlstadin uusi sairaalahanke, jossa puuta hyödynnetään osana käyttäjien hyvinvointia tukevaa suunnittelua. Yhteinen viesti on selkeä: puu ei ole vain rakennusmateriaali. Se on osa rakennuksen käyttäjäkokemusta, toimivuutta ja hyvinvointia tukevaa ympäristöä. ■ 22 PUU 2026

u Teksti: Sini Koskinen, Puutuoteteollisuus ry Puupäiväkoti on enemmän kuin ilmastoteko Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta toteutettu kyselytutkimus antaa kiinnostavaa tietoa siitä, miten puu tässä tehtävässä onnistuu. Kyselyyn vastasi 41 päiväkodin johtajaa ja varajohtajaa 34 puupäiväkodista eri puolilta Suomea. Mukana oli yli puolet viime vuosina rakennetuista puupäiväkodeista. Erityisen kiinnostavan vertailuasetelmasta tekee se, että 77 prosenttia vastaajista toimii tai on aiemmin toiminut myös betoni- tai tiilirakenteisen päiväkodin johtajana. Kokemusta erilaisista rakennuksista siis on. Puu näkyy ja tuntuu Lähes 80 prosenttia vastaajista koki puupäiväkodin eroavan muista päiväkodeista ainakin jonkin verran. Eroja ei nähty vain rakennuksen ulkonäössä vaan siinä, millaisena ympäristö koettiin. Vahvuuksista selvimmin nousi esiin rakennuksen miellyttävä ulkonäkö, jonka mainitsi 86 prosenttia vastaajista. Sisäilman laatua piti vahvuutena 75 prosenttia, yleistä viihtyisyyttä 74 prosenttia ja akustiikkaa sekä melun hallintaa 65 prosenttia. Vastaajat puhuivat puusta lämpönä, kodikkuutena, rauhallisuutena ja harmonisuutena. Moni nosti esiin myös sisäilman laadun sekä akustiikan. Rakennus koettiin miellyttäväksi paikaksi viettää aikaa. ”Puupinta luo harmonisen ja esteettisesti miellyttävän, rauhallisen ympäristön.” Toinen vastaaja kuvasi kokemustaan näin: ”Puu sisustuksen osana rauhoittaa; tuoksu ja näkymä vaikuttavat tunnelmaan.” Erityisen kiinnostavaa on, että käyttäjät eivät puhu puusta teknisenä materiaalina. He puhuvat kokemuksesta. Käyttäjä kokee rakennuksen laadun Rakennuksen onnistuminen mitataan viime kädessä siinä, miltä siellä tuntuu olla. Päiväkodin johtaja ei arvioi kosteusteknisiä ratkaisuja tai hiilensidontaa arjen keskellä. Sen sijaan hän huomaa, rauhoittuuko tila, kuuluuko melu naapuriryhmästä tai tuntuuko sisäilma miellyttävältä. Ääniympäristö nousi kyselyssä yhdeksi keskeisimmistä teemoista. Hyvä akustiikka ja vähäinen melu mainittiin avoimissa vastauksissa toistuvasti. Se ei ehkä kuulosta suurelta asialta, mutta päiväkodin arjessa sillä on suuri merkitys niin lapsille kuin henkilöstöllekin. Eräs vastaaja kiteytti kokemuksen: ”Akustiikka loistava, sisäilma puhdas, lämmin tunnelma ja kotoisa, vaikka ollaankin työpaikalla.” Toinen kuvasi ryhmien välistä ääneneristystä vielä konkreettisemmin: ”Tuskin tietää, että seinän toisella puolella on toinen ryhmä.” Myös sisäilma sai vahvaa palautetta. Kolme neljästä vastaajasta piti sitä puupäiväkodin vahvuutena. Käyttäjät eivät arvioi rakennuksen teknisiä ominaisuuksia, vaan omaa kokemustaan ympäristöstä. Juuri siksi sanat kuten puhdas, lämmin, rauhallinen ja kodikas ovat kiinnostavia. Päiväkoti Omenapuisto. Kuva Jussi Tiainen Puu ei ole rakennuksessa vain tekninen materiaali. Se luo puitteet arjelle ja vaikuttaa siihen, miten ympäristö koetaan. Päiväkodissa tämä näkyy erityisen selvästi. Rakennus on samaan aikaan lasten kasvu- ja oppimisympäristö sekä henkilöstön työpaikka. Päivään kuuluu liikettä, ääntä, lepoa, ruokailua ja yhdessäoloa. Tilojen on kestettävä kovaa käyttöä, mutta samalla niiden pitäisi tuntua turvallisilta, rauhallisilta ja viihtyisiltä. Juuri tällaisissa ympäristöissä puun vaikutukset tulevat näkyviksi. PUU 2026 23

Puu ja hyvinvointi – mitä uusin tutkimus kertoo? Teksti: Tuula Jyske, Helsingin yliopisto Puun hyvinvointivaikutuksista on viime vuosina saatu uutta tutkimustietoa. Puu ei näyttäydy enää pelkästään rakennusmateriaalina, vaan myös aisteihin, sisäympäristöön ja ihmisen kokemukseen vaikuttavana materiaalina. Yksi kiinnostavimmista uusista havainnoista liittyy puun tuoksuun ja puun visuaaliseen kokemiseen. Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin, miten männyn puuta muistuttava tuoksu, puisia seiniä jäljittelevät virtuaaliset pinnat sekä näiden yhdistelmä vaikuttavat palautumiseen ja mielialaan sisätilassa. Tulokset olivat selkeitä: paras palauttava vaikutus syntyi tilanteessa, jossa puun tuoksu ja puiset visuaaliset elementit olivat läsnä samanaikaisesti. Koehenkilöt kokivat olonsa rentoutuneemmaksi ja palautuneemmaksi kuin tavallisessa sisätilassa tai tilanteissa, joissa mukana oli vain toinen näistä ärsykkeistä. Erityisen kiinnostavaa on se, että virtuaaliset puupinnat tuottivat hyvin samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin aidot puupinnat. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi työpaikkojen, oppimisympäristöjen, hoivatilojen ja taukotilojen suunnitteluun. Kaikkialle ei voida rakentaa uudelleen puusta, mutta luonnonmukaisia ja puisia kokemuksia voidaan tuoda sisätiloihin myös digitaalisesti, hallitusti ja kustannustehokkaasti. Samalla tutkimus osoitti, että ihmiset reagoivat puun tuoksuun ja visuaalisiin ärsykkeisiin eri tavoin. Osa ei edes tietoisesJulkinen rakentaminen on puurakentamisen näyteikkuna Puupäiväkodit ovat samalla esimerkki laajemmasta muutoksesta rakentamisessa. Yhä enemmän keskustellaan siitä, miten rakennukset voivat tukea ihmisten hyvinvointia. Päästöjen vähentäminen on edelleen tärkeää, mutta rinnalle on noussut kysymys rakennusten laadusta käyttäjän näkökulmasta. Päiväkoti on vaativa rakennustyyppi. Sen on kestettävä intensiivistä käyttöä, täytettävä tiukat tekniset vaatimukset ja toimittava hyvin erilaisissa tilanteissa. Kun puu toimii päiväkodissa, kyse ei ole vain kiinnostavasta materiaalivalinnasta vaan osoituksesta teollisen puurakentamisen kyvystä vastata julkisen rakentamisen vaatimuksiin. ti huomannut tuoksua, vaikka sen vaikutus palautumisen kokemukseen oli havaittavissa. Hyvinvointia tukeva suunnittelu ei siis ole yhden ratkaisun monistamista, vaan edellyttää myös yksilöllisten erojen ymmärtämistä. Puun ja hyvinvoinnin tutkimus ei kuitenkaan rajoitu palautumiseen. Tuore tutkimus puupintojen mikrobeista tuo keskusteluun hygienian ja sisäympäristön terveyden näkökulman. Helsingin yliopiston tutkimuksessa verrattiin käsittelemättömiä ja käsiteltyjä puupintoja sekä laboratorio- että kenttäolosuhteissa. Tulosten mukaan bakteerit säilyivät paremmin käsittelemättömällä puulla, kun taas pintakäsittely vähensi sekä bakteerien määrää että lajiston monimuotoisuutta. Tämä voi olla merkittävää esimerkiksi julkisissa tiloissa sekä kalusteissa ja seinäpinnoissa, joissa materiaalivalinnat vaikuttavat pintojen mikrobiyhteisöihin. Havainto ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvä tai huono. Käsitelty pinta voi olla hygienian näkökulmasta turvallisempi tietyissä ympäristöissä, mutta käsittelemätön puu voi toisaalta ylläpitää monimuotoisempaa mikrobistoa, johon saattaa sisältyä myös hyödyllisiä mikrobeja. Tulevaisuudessa voidaankin keJokainen puupäiväkoti on myös mahdollisuus tehdä puurakentamista tutuksi uudelle sukupolvelle. Lapset viettävät rakennuksessa suuren osan päivästään, henkilöstö työskentelee siellä vuodesta toiseen ja vanhemmat kohtaavat rakennuksen päivittäin. Puu ei ole silloin abstrakti materiaalivalinta, vaan osa tavallista suomalaista arkea. Puu näyttää tarjoavan tähän jotain sellaista, jonka ihmiset tunnistavat arjessaan. Ei välttämättä numeroina tai teknisinä ominaisuuksina, vaan kokemuksena siitä, että rakennuksessa on hyvä olla. Ehkä juuri siinä puun merkitys lopulta näkyy. Se ei ole vain rakennusmateriaali. Se on osa rakennuksen tunnelmaa, toimivuutta ja käyttäjäkokemusta. ■ Päiväkoti Martta Wendelin. Kuva Mika Huisman PUU PARANTAA 24 PUU 2026

hittää puumateriaaleja ja pintakäsittelyjä, jotka ovat sekä kestäviä että mikrobiologisesti tarkoituksenmukaisia, ehkä jopa niin sanotusti probioottisia. Pitkäaikaista tietoa puutilojen vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin tarvitaan edelleen lisää. Tähän tarpeeseen vastaa Hyytiälän metsäaseman Living Lab -ympäristö, jossa on käynnissä Healing Interiors -pilottitutkimus. Siinä selvitetään, miten erilaiset majoitusrakennukset vaikuttavat opiskelijoiden koettuun ja mitattuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa on verrattu muun muassa vanhaa hirsirakennusta, purettua betonirakennusta ja uutta massiivipuurakennusta. Osallistujien kokemuksia on kerätty kyselyillä ja haastatteluilla, ja lisäksi hyvinvointia on mitattu älysormuksilla. Alustavat tulokset tukevat oletusta, että puinen majoitus koetaan miellyttävänä ja hyvinvointia tukevana. Uudessa puurakennuksessa korostuivat hyvä ilmanlaatu, rauhallisuus, puumateriaalien miellyttävyys ja luonnonläheisyys. Vanha hirsirakennus puolestaan koettiin kodikkaaksi ja tunnelmalliseksi, vaikka siinä havaittiin myös meluun, lämpötilaan ja tilankäyttöön liittyviä haasteita. Tutkimuksessa on tärkeää huomioida, ettei rakennus vaikuta ihmiseen irrallaan muusta elämästä. Yhteisöllisyys, metsäympäristö, kenttäkurssien rytmi ja arjesta irtautuminen ovat kaikki osa kokonaiskokemusta, joka muovaa ihmisten hyvinvointia. Seuraavaksi puun hyvinvointivaikutuksia tutkitaan yhä laajemmassa aistiympäristössä. Syksyllä 2026 käynnistyvä TUOKSU-hanke tarkastelee, miten tuoksut, puiset ja metsämäiset elementit sekä niin sanotut mikrotauot voivat tukea palautumista työpäivän aikana. Tavoitteena on kehittää työympäristöihin palautumista edistäviä tiloja, joissa voidaan lyhyessäkin ajassa rauhoittaa kehoa ja mieltä. Vaikutuksia mitataan sekä kyselyillä että fysiologisilla mittareilla. Samansuuntaista ajattelua edustaa myös 4Light-hanke, jossa tutkitaan metsän valoa ja sen mahdollisuuksia sisätilojen hyvinvointia tukevassa suunnittelussa. Jos metsän valo voidaan tuoda sisätiloihin uskottavasti ja vaikuttavasti, se voi tarjota uuden keinon lisätä luonnon palauttavia vaikutuksia esimerkiksi julkisissa tiloissa. Kansainvälisessä ResitBe-hankkeessa puolestaan tarkastellaan rakennettujen ympäristöjen resilienssiä ja hyvinvointia Suomessa ja Taiwanissa muun muassa virtuaalitodellisuuden avulla. Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että puun hyvinvointivaikutukset eivät perustu yhteen ominaisuuteen. Ne syntyvät materiaalin, tuoksun, valon, äänen, ilmanlaadun, mikrobien, tilan tunnelman ja käyttäjän omien kokemusten yhteisvaikutuksesta. Puu ei siis ole automaattinen hyvinvointiratkaisu, mutta oikein käytettynä se voi olla merkittävä osa terveellistä, palauttavaa ja inhimillistä rakennettua ympäristöä. ■ Kuva Anders Portman, Kuvatoimisto Kuvio Oy Lukio ja kulttuuritalo Monio. PUU 2026 25

PUU PARANTAA Puurakenteinen sairaala näyttää suuntaa Teksti: Cristiana Caira, White Arkitekter Hankkeen sydän on kahdeksankerroksinen Mottagningshuset, avohoitorakennus, jossa puulla on poikkeuksellisen näkyvä rooli. Rakennuksessa hyödynnetään hybridirakenteita, joissa yhdistyvät massiivipuu, liimapuu, betoni ja teräs. Ajatuksena ei ole suosia yhtä materiaalia, vaan käyttää jokaista siellä, missä se toimii parhaiten. Puun käyttö kohteessa perustuu osittain ilmastovaikutuksiin, mutta yhtä tärkeässä asemassa on käyttäjäkokemus. Sairaalasuunnittelussa on viime vuosina alettu tarkastella yhä enemmän sitä, miten rakennettu ympäristö vaikuttaa ihmisten kokemuksiin, stressiin ja hyvinvointiin. Karlstadin sairaalahankkeessa tätä lähestymistapaa kutsutaan salutogeeniseksi suunnitteluksi. Sen lähtökohtana on tukea terveyttä ja hyvinvointia jo ympäristön avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeitä, rauhallisia ja helposti hahmotettavia tiloja, joissa potilaiden, henkilöstön ja vierailijoiden on miellyttävä liikkua ja oleskella. Puu sopii tähän ajatteluun hyvin. Tutkimuksissa näkyvien puupintojen on havaittu yhdistyvän muun muassa vähäisempään stressiin, miellyttävämpään tilakokemukseen ja parempaan akustiseen ympäristöön. Siksi Karlstadin sairaalassa puuta käytetään erityisesti julkisissa ja yhteisissä tiloissa, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa. Vaikka puu herättää edelleen keskustelua esimerkiksi hygieniasta ja paloturvallisuudesta, monet aiemmat epäilyt ovat tutkimuksen myötä hälvenemässä. Materiaalin ominaisuuksia tunnetaan aiempaa paremmin, ja nykyaikaisilla pintakäsittelyillä sekä suunnitteluratkaisuilla puu voidaan sovittaa vaativiin terveydenhuollon ympäristöihin. Kaikkialle puu ei kuitenkaan vielä sovellu. Esimerkiksi magneettikuvaustilat, suuret leikkaussalit ja helikopterikentät asettavat rakenteille erityisvaatimuksia, minkä vuoksi sairaalarakentamisessa tarvitaan myös betonia ja terästä. Tulevaisuus näyttääkin olevan ennen kaikkea hybridirakentamisen aikaa. Karlstadin hanke kuvastaa laajempaa muutosta rakentamisessa. Sairaaloita ei arvioida enää vain teknisten vaatimusten näkökulmasta, vaan myös sen perusteella, millaisen ympäristön ne tarjoavat käyttäjilleen. Puu tarjoaa tähän kiinnostavan yhdistelmän ekologisuutta, paikallisuutta ja inhimillistä mittakaavaa. Siksi Karlstad on enemmän kuin yksittäinen sairaalahanke. Se on esimerkki siitä, millaisiksi tulevaisuuden hoitoympäristöt voivat kehittyä. ■ Ruotsin Karlstadissa rakenteilla oleva uusi keskussairaala kuuluu Euroopan kiinnostavimpiin terveydenhuollon rakennushankkeisiin. Hankkeen tavoitteena ei ole ainoastaan rakentaa uusia tiloja, vaan kehittää uudenlaista sairaalaympäristöä, jossa yhdistyvät kestävyys, toimivuus ja käyttäjien hyvinvointi. 26 PUU 2026

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==