Puuinfo_erikoisnumero_2026

PUUPALKINTO 2026 SKiB-kampus JKMM Arkkitehdit SKiB-kampus yhdistää Porin keskustassa kaksi eri-ikäistä suojeltua rakennusta ja uuden laajennusosan yhdeksi kulttuuri- ja koulukampukseksi. Hankkeessa peruskorjattiin 1930- ja 1960-luvuilta peräisin olevat rakennukset sekä toteutettiin uusi, pääosin puurakenteinen laajennus, joka sitoo kokonaisuuden yhteen ja muodostaa kaupunkirakenteeseen luontevasti liittyvän korttelin. Kampukseen sijoittuvat yhtenäiskoulu, hallintotilat sekä kulttuurikeskus, jonka tiloja voidaan käyttää joustavasti myös opetuksen tarpeisiin. Rakennuksen suunnittelussa on korostettu yhteisöllisyyttä, monikäyttöisyyttä ja eri toimintojen saumatonta yhdistymistä. Laajennusosan arkkitehtuuria hallitsevat näkyvät puurakenteet. Kantava liimapuurunko, CLT-rakenteet sekä puulla verhoillut sisäpinnat luovat rakennukseen lämpimän ja viihtyisän ilmeen sekä tekevät rakenteellisista ratkaisuista Vaasan historiallisella kasarmialueella sijaitsevat komppaniakasarmit 13 ja 14 peruskorjattiin päiväkotikäyttöön niiden kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Vuosina 1879–1882 rakennetut rakennukset edustavat 1800-luvun lopun monumentaalista puuarkkitehtuuria, ja ne ovat osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Peruskorjauksessa säilytettiin rakennusten alkuperäinen rakenne ja tilahahmo mahdollisimman pitkälle. Suojellut sisätilat restauroitiin tukemaan uutta käyttöä päiväkotina, ja puu on näkyvästi esillä luoden lämpimän, terveellisen ja viihtyisän oppimisympäristön. selkeästi luettavia. Puu tuo suuriin yhteisiin tiloihin mittakaavaa, akustista laatua ja luonnonmateriaalin tuntua. Kampuksen materiaali-identiteetti rakentuu puun, tiilen ja metallin yhdistelmästä, joka liittää uudisosan luontevasti ympäröivään rakennuskantaan. Kohde on esimerkki siitä, kuinka puurakentaminen voi täydentää historiallisia rakennuksia ja luoda eri aikakausien arkkitehtuurista toimivan ja yhtenäisen kokonaisuuden. ■ Vaasan kasarmialueen päiväkodit Arkkitehtitoimisto NOAN Rakennusten alkuperäinen hirsirunko sekä ala-, väli- ja yläpohjien kantavat rakenteet säilytettiin ja kunnostettiin. Lahovauriot korjattiin paikallisesti perinteisiä menetelmiä hyödyntäen. Peruskorjauksessa tehtiin myös ekologinen valinta luopumalla sisätiloissa kokonaan kipsilevyistä. Hengittävät rakenteet palautettiin puukuitulevyjen, pinkopahvin ja hengittävien pintakäsittelyjen avulla. Kohde on esimerkki onnistuneesta rakennusperinnön vaalimisesta, jossa historiallisesti arvokas puurakennus on päivitetty nykykäyttöön säilyttäen sen alkuperäinen luonne, materiaalit ja rakennustekniset ominaisuudet. ■ Kuvat Hannu Rytky Kuvat Tuomas Uusheimo 46 PUU 2026

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==