Puuinfo_erikoisnumero_2026

KOTI KAIKILLE kaupungeissa erilaisten kaavamääräyksien, tontinluovutusehtojen tai rakentamistapaohjeiden yhteisvaikutuksesta. Vaivaako siis asemakaavoitusta laatutauti? Kaupunkikuvan hinta näkyy asumiskustannuksissa Asemakaavoilla ohjataan rakentamisen määrää, korkeutta, ulkonäköä ja lukuisia asumiseen liittyviä muita ominaisuuksia. Halutaan, että asemakaavoilla luodaan korkeatasoista kaupunkikuvaa. Siis sitä, miltä kaupunki näyttää, minkä muotoisia talot ovat tai mistä materiaaleista julkisivut saa tehdä. Asiaa lähestytään monesti yksinomaan kaupunkirakennustaiteen näkökulmasta, esteettisenä haasteena, jossa alueelle halutaan antaa vahva ja omaleimainen, yleensä korkeaa laatua kuvastava ilme. Kaupunkikuvan vaaliminen on Suomessa annettu erityisesti kaavoitusarkkitehtien tehtäväksi. Valitettavasti kaavoitusjärjestelmässä kaupunkikuvallisten tavoitteiden kustannusvaikutuksia asumisen hintaan tarkastellaan usein erillään toisistaan, jos ollenkaan. Rakennusliikkeet ja rakennuttajat joutuvat ratkaisemaan toisinaan varsin vaikeita yhtälöitä sovittaessaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia hankkeita tavallisen palkansaajan kukkarolle. Laatua kannattaa tarkastella asukkaan näkökulmasta Asumisen laadun sijaan kannattaisi mieMitä suomalainen asuntorakentaminen tarvitsee nyt? Teksti: Sanna Meriläinen, Aalto-yliopisto Asuntorakentamisen ongelmia on pitkään pyritty ratkaisemaan tehostamalla tuotantoa ja keventämällä sääntelyä. Samalla asumisen tarpeet, ympäristövaatimukset ja yhteiskunnalliset olosuhteet ovat muuttuneet nopeasti. Jos ala haluaa vastata tulevaisuuden haasteisiin, sen on uskallettava tarkastella kriittisesti myös omia tavoitteitaan ja käsityksiään hyvästä asumisesta. Viime vuosina asuntorakentamisessa on keskitytty odottelemaan paluuta parempiin – tai entisiin – aikoihin. Yhä selvemmin näyttää kuitenkin siltä, etteivät ne ajat ole palaamassa, emmekä ole riittävän hyvin valmistautuneita siihen, mitä on tulossa. Poteroihin juuttuneen ja anekdootteihin nojaavan kustannus- ja laatukeskustelun varjoon uhkaavat jäädä suuret systeemiset muutokset ilmastokadosta kaupungistumiseen, asumisen muuttuviin tarpeisiin ja asuntopolitiikan alasajoon. Rakennusala elää murroksessa Rakennustietosäätiö on tunnistanut ilmiöverkostossaan 28 merkittävää muutosilmiöluummin puhua enemmän hinta-laatusuhteesta sekä tarkastella asioita loppukäyttäjien näkökulmasta. Laatu sinänsä on hyvä ja tavoiteltava asia, mutta oleellista olisi kuunnella ostajien tai vuokraajien mielipiteitä siitä, mitkä ovat heidän mielestään eniten lisäarvoa tuottavia laatutekijöitä ja mitä he olisivat niistä valmiita maksamaan. Tällöin asuntojen sisäinen laatu ja toimivuus nousevat erilaisten kaupunkikuvallisten finessien ohi. Laatua ei tulisi määritellä yksinomaan ylhäältä käsin, vaan asukkaiden näkemyksille tulisi antaa enemmän painoarvoa. Kohtuuhintaisuus vaatii vaihtoehtoja Kaikkien alueiden ei tarvitse tavoitella korkeinta laatuluokkaa, eikä niiden tarvitse myöskään olla keskenään identtisiä. Valitettavasti tällä hetkellä valmistuvia asuinalueita vaivaa tietty yhdenmukaisuus sekä sisäisesti että alueita keskenään verrattaessa. Elementtituotannon kukoistuskauden ankara rationalismi on ilmeisesti tuottanut niin voimakkaan vastareaktion, ettei ns. edullisempia alueita enää uskalleta tuottaa, mutta ”copy-pastea” ei silti kaihdeta. Hyvällä suunnittelulla voidaan luoda alueiden sisälle variaatiota niin, että myös kohtuuhintaiselle rakentamiselle syntyy toteuttamisedellytyksiä. Parhaimmillaan edullisemman toteutuksen paikat voidaan suunnitella osaksi kalliimpaa niin, että sama muoto- ja materiaalikieli voi jatkua, mutta yksinkertaisempana ja vähäeleisempänä esimerkiksi syvemmällä korttelissa. Näiden paikkojen olemassaolo on elinehto sille, että myös pienituloisille ihmisille olisi aidosti vaihtoehtoja asuntomarkkinoilla. Rakentamiskustannusten lisäksi huomiota tulisi kiinnittää rakennuksen koko elinkaareen. Tyypillisesti noin 1/4–1/3 vuokrasta muodostuu ylläpidosta, energiasta ja korjauksiin varautumisesta. Näitä kuluja voidaan alentaa mm. kehittämällä hallintomalleja ja tekemällä taloista entistä älykkäämpiä, etäohjattavia kokonaisuuksia, joiden suunnittelussa on otettu huomioon korjaaminen. Valitettavasti monet kaupunkikuvalliset ratkaisut päinvastoin tekevät rakennuksista vähemmän vikasietoisia ja vaikeammin korjattavia. Kohtuullisia asumiskustannuksia tavoiteltaessa tulee myös laatuvaatimuksia tarkastella kohtuullisuuden näkökulmasta. Mikään toteutusmalli ei voi ratkaista yhtälöä, mikäli edullisemmalle toteutukselle ei anneta mahdollisuuksia. Ennen kaikkea viranomaistoiminnan tulee olla ennakoitavaa. Pitkät kaavoitusprosessit, muuttuvat tavoitteet ja epävarmuus lisäävät hankkeiden riskejä, mikä heijastuu lopulta asuntojen hintaan ja vuokriin. Pahimmillaan asuntojen korkeat hinnat muodostavat pullonkaulan työvoiman saannille ja sitä kautta kasvulle, mikä taas johtaa pikemminkin entistä vaikeampaan epäsuhtaan asuntojen hinnan ja maksukyvyn välillä. ■ tä, jotka vaikuttavat parhaillaan kira-alaan. Asuntorakentamisessa ongelmanratkaisua hankaloittaa se, että vaikka kyseessä on määrällisesti merkittävin osa rakentamista ja jokaisen arkiympäristöä, se on mielletty rakentamisen sisällä bulkkituotannoksi, johon ei välttämättä panosteta suunnittelussa tai toteutuksessa. 50 PUU 2026

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==