Puuinfo_erikoisnumero_2026

u Rakentamisen tuottavuuden avain ei löydy rakennustyömailta Teksti: Ville Valve, VVR Wood Oy Rakentamisen tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmenten ajan, vaikka muu teollisuus on kehittynyt nopeasti automatisoinnin, vakioinnin ja tehokkaiden prosessien avulla. Teollinen puurakentaminen tarjoaa mahdollisuuden kuroa eroa umpeen, mutta todellinen muutos syntyy vasta silloin, kun koko rakennushanketta johdetaan yhtenäisenä prosessina. Teollinen prosessi on tuottavuuden kasvun edellytys Auto-, elektroniikka- ja konepajateollisuus ovat jo näyttäneet, mihin järjestelmällinen prosessiajattelu ja tehdastyö pystyvät. Rakentaminen ei eroa näistä aloista niin paljon kuin usein ajatellaan. Emme vain ole vielä ottaneet samoja periaatteita käyttöön. Rakennustyömaa on aina altis esimerkiksi sään vaihtelulle, eikä kaikkea voi ennakoida. Sen sijaan tehdas tarjoaa sen, mitä tuottavuusloikka vaatii: vakioituja prosesseja, toistoa, laadunvarmistusta ja parempaa toiminnanohjausta. Harva kuluttaja haluaisi, että oma auto rakennettaisiin kotipihassa. Puu sopii teolliseen rakentamiseen poikkeuksellisen hyvin. Kevyt materiaali ja nopea työstettävyys tekevät puusta hyvän materiaalin teolliselle esivalmistukselle. Suurin este on kokonaisuuden optimoinnin puute Puu ei kuitenkaan tee hankkeesta automaattisesti tehokasta, sillä tuottavuuden pullonkaulat eivät yleensä ole teknisiä, vaan löytyvät vastuu- ja osaamisalueiden rajapinnoilta. Rakennusalalla jokainen optimoi omaa siiloaan: työmaa omaansa, suunnittelija omaansa, urakoitsija omaansa. Lopputuloksena hankkeessa tehdään päällekkäistä työtä, pahimmillaan jopa puretaan ja korjataan asioita, jotka voitaisiin ratkaista jo tehtaalla. Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi betonirakenteisissa kerrostaloissa 2,5 % kokonaiskustannuksista kuluu pelkkien toleranssikorjausten tekemiseen. Se on paljon alalla, jossa hyvätkin liikevoittomarginaalit liikkuvat usein vain muutamissa prosenteissa. Rakentamisen ja rakennushankkeiden tuottavuus paranee vasta, kun prosessi omistetaan ja sitä johdetaan kokonaisuutena. Tuottavuutta jarruttavat rajapinnat voidaan purkaa vain yhteisellä suunnittelupöydällä, jossa suunnitelmat, kustannukset ja vastuut tarkastellaan yhdessä jo hankkeen alkuvaiheessa. Jos halutaan tuottavuutta, on uskallettava päästää irti vanhasta VVR Wood Oy:llä on nähty läheltä, miten suuri vaikutus oikealla toimintamallilla on. Yhtiössä on siirrytty malliin, jossa 80 prosenttia rungon ratkaisuista on vakioitu ja vain 20 prosenttia räätälöidään hankekohtaisesti. Runkoratkaisujen, yksityiskohtien ja toistuvien työvaiheiden vakioiminen vähentää yllätyksiä. Suunnittelu sujuu nopeammin, tehdas pystyy toistamaan vaiheet laadukkaasti ja rakennuttajan kustannusriski pienenee. Samalla koko organisaatio alkaa toimia yhtenäisesti, mikä on yksi tuottavuuden ydin. Toinen oppi on ehkä yllättävämpi: yrityskulttuuri ratkaisee enemmän kuin yksikään tekninen innovaatio. Kun työntekijöitä kannustetaan etsimään fiksumpia tapoja tehdä työtä ja jakamaan osaamistaan, syntyy kehitystä, jota ei voi kopioida kilpailijalta. Johtaminen on palveluammatti, johtajan työtä on mahdollistaa työntekijöiden menestys työssään. Puualakaan ei ole valmis Olemme vakuuttuneita siitä, että teollinen rakentaminen kaikilla materiaaleilla lisääntyy. Työmaa ei yksinkertaisesti pysty vastaamaan siihen tehokkuuden ja laadun tasoon, johon tehdas pystyy. Puurakentaminen hyötyy tästä ensimmäisenä, koska sen kilpailuetu perustuu nimenomaan tehtaan tehokkuuteen ja toistettavuuteen. Mitkään puun ja puurakentamisen eduista eivät kuitenkaan toteudu itsestään. Hyöty muuttuu todellisuudeksi, kun hanke suunnitellaan kokonaisuutena, prosessit vakioidaan ja puun vahvuuksia hyödynnetään täysimääräisesti – ei silloin, kun puuelementit liimataan osaksi vanhaa, siiloutunutta toimintamallia. Väitän, että tuottavuuden kasvattaminen vaatii pääasiallisesti kahta asiaa, materiaalista huolimatta: • Urakkarajojen ylittämistä. Tuottavuutta ei synny, ennen kuin hanke optimoidaan kokonaisuutena. • Teollista prosessia. Tuottavuus ei tarkoita, että juostaan kovempaa, vaan että turhia askeleita poistetaan. Puusta on kuitenkin hyvä aloittaa. Se on ensimmäinen realistinen polku kohti rakennusalan tuottavuusloikkaa, jota on odotettu jo 50 vuotta. ■ Rakentamisen laatutauti? Teksti: Sampo Vallius, Varke Asumisen hinta ei määräydy pelkästään rakentamiskustannusten perusteella. Siihen vaikuttavat myös kaavoitus, rakentamisen ohjaus ja käsitykset siitä, mitä laadukkaalla asuinympäristöllä tarkoitetaan. Kun kaupunkikuvallisia tavoitteita nostetaan jatkuvasti korkeammalle, on syytä kysyä, jääkö kohtuuhintainen asuminen sivuun. Rakennuskustannusten alueelliset erot ovat yleensä selvästi pienempiä kuin asuntojen hintojen erot. Asumisen hinnan erot syntyvät maanhinnasta, työvoimakuluista ja logistiikasta, mutta myös siitä, millaisia taloja eri paikkoihin saa rakentaa. Yksinkertaisen, asumisen perustarpeet ja lain vaatimukset täyttävän talon tekeminen on käytännössä mahdotonta useissa PUU 2026 49

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==