Puuinfo_erikoisnumero_2026

u Rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvojen tulisi tukea Suomen ilmastopolitiikkaa Vuonna 2029 voimaan astuvat rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot jäävät edelleen hyvin vaatimattomaksi ilmastotoimeksi. Monet rakennukset voitaisiin jo nyt toteuttaa huomattavasti vähähiilisempinä kuin mihin valtioneuvoston asetus velvoittaa kolmen vuoden päästä. Teksti: Matti Kuittinen, Aalto-yliopisto Kuinka alas rakennusten päästöt voidaan painaa? Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitetään, miten alhaisiksi eri rakennusten hiilijalanjälki voitaisiin painaa, jos käytettäisiin parhaita yhdistelmiä erilaisia vähähiilisiä markkinoilla olevia tuotteita. Mukana keinovalikoimassa ovat hyvä energiatehokkuus, puusta tai vähähiilisestä betonista tehty runko, fossiilivapaat teräsosat, puukuitueristeet sekä sellaiset täydentävät tuotteet, joilla on luokkansa alhaisin hiilijalanjälki ympäristöselosteen pohjalta vertailtuna. Tulokset osoittavat, että sekä puu- että betonirunkoiset asuinkerrostalot voitaisiin jo nyt toteuttaa noin 10 kg CO₂e/m²/vuosi hiilijalanjäljellä. Puurunkoisilla rakennuksilla päästäisiin nykyisillä tuotteilla jopa vielä alemmaksi, lähelle tasoa 8 kg CO₂e/m²/vuosi. Samalla puurakennusten hiilikädenjälki voisi yltää noin tasolle -3…-6 kg CO₂e/m²/vuosi. Voimassa oleva päästöraja on 16 ja vuonna 2029 se laskee tasolle 12. Hiilikädenjäljelle ei vielä ole lakimääräistä tavoitetasoa. Puukerrostalo on voi olla jopa 40 % vähäpäästöisempi kuin Kuva: Hannu Rytky PUU 2026 35

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==