Puuinfo_erikoisnumero_2026

hittää puumateriaaleja ja pintakäsittelyjä, jotka ovat sekä kestäviä että mikrobiologisesti tarkoituksenmukaisia, ehkä jopa niin sanotusti probioottisia. Pitkäaikaista tietoa puutilojen vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin tarvitaan edelleen lisää. Tähän tarpeeseen vastaa Hyytiälän metsäaseman Living Lab -ympäristö, jossa on käynnissä Healing Interiors -pilottitutkimus. Siinä selvitetään, miten erilaiset majoitusrakennukset vaikuttavat opiskelijoiden koettuun ja mitattuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa on verrattu muun muassa vanhaa hirsirakennusta, purettua betonirakennusta ja uutta massiivipuurakennusta. Osallistujien kokemuksia on kerätty kyselyillä ja haastatteluilla, ja lisäksi hyvinvointia on mitattu älysormuksilla. Alustavat tulokset tukevat oletusta, että puinen majoitus koetaan miellyttävänä ja hyvinvointia tukevana. Uudessa puurakennuksessa korostuivat hyvä ilmanlaatu, rauhallisuus, puumateriaalien miellyttävyys ja luonnonläheisyys. Vanha hirsirakennus puolestaan koettiin kodikkaaksi ja tunnelmalliseksi, vaikka siinä havaittiin myös meluun, lämpötilaan ja tilankäyttöön liittyviä haasteita. Tutkimuksessa on tärkeää huomioida, ettei rakennus vaikuta ihmiseen irrallaan muusta elämästä. Yhteisöllisyys, metsäympäristö, kenttäkurssien rytmi ja arjesta irtautuminen ovat kaikki osa kokonaiskokemusta, joka muovaa ihmisten hyvinvointia. Seuraavaksi puun hyvinvointivaikutuksia tutkitaan yhä laajemmassa aistiympäristössä. Syksyllä 2026 käynnistyvä TUOKSU-hanke tarkastelee, miten tuoksut, puiset ja metsämäiset elementit sekä niin sanotut mikrotauot voivat tukea palautumista työpäivän aikana. Tavoitteena on kehittää työympäristöihin palautumista edistäviä tiloja, joissa voidaan lyhyessäkin ajassa rauhoittaa kehoa ja mieltä. Vaikutuksia mitataan sekä kyselyillä että fysiologisilla mittareilla. Samansuuntaista ajattelua edustaa myös 4Light-hanke, jossa tutkitaan metsän valoa ja sen mahdollisuuksia sisätilojen hyvinvointia tukevassa suunnittelussa. Jos metsän valo voidaan tuoda sisätiloihin uskottavasti ja vaikuttavasti, se voi tarjota uuden keinon lisätä luonnon palauttavia vaikutuksia esimerkiksi julkisissa tiloissa. Kansainvälisessä ResitBe-hankkeessa puolestaan tarkastellaan rakennettujen ympäristöjen resilienssiä ja hyvinvointia Suomessa ja Taiwanissa muun muassa virtuaalitodellisuuden avulla. Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että puun hyvinvointivaikutukset eivät perustu yhteen ominaisuuteen. Ne syntyvät materiaalin, tuoksun, valon, äänen, ilmanlaadun, mikrobien, tilan tunnelman ja käyttäjän omien kokemusten yhteisvaikutuksesta. Puu ei siis ole automaattinen hyvinvointiratkaisu, mutta oikein käytettynä se voi olla merkittävä osa terveellistä, palauttavaa ja inhimillistä rakennettua ympäristöä. ■ Kuva Anders Portman, Kuvatoimisto Kuvio Oy Lukio ja kulttuuritalo Monio. PUU 2026 25

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==