Elmon uimahalli Sijainti | Elmonaukio 2, 01400 Vantaa Valmistumisvuosi | n. Q1/2027 Rakennuksen ensisijainen käyttötarkoitus | Uimahalli Rakennuttaja/Tilaaja | Vantaan kaupunki, Toimitilajohtaminen Arkkitehtisuunnittelu | Siren Arkkitehdit Oy, nyk. Davidsson Tarkela Siren Arkkitehdit Oy, Pääsuunnittelija Jouni Pohto, rakennussuunnittelija Jarmo Pirinen Rakennesuunnittelu | Ramboll Oy Puurakenteiden suunnittelu | Sweco Finland Oy Pohjarakennesuunnittelu | Ramboll Oy Palotekninen suunnittelu | Sitowise Oy Akustiikkasuunnittelu | A-Insinöörit Oy Sisustussuunnittelu | Kiintokalustus Siren Arkkitehdit Oy Sähkösuunnittelu | Karawatski Oy LVIA-Suunnittelu | Ramboll Oy Pääurakoitsija | NCC Oy Puuosien toimittaja | Versowood Oy, Lapwall Oy, CLT Finland Oy, VVR Wood Oy Nettoala | 9189 m2 Bruttoala | 9353 brm2 Kerrosala | 6397 kem2 Tilavuus | 60030 m3 Käyttäjien määrä | n. 300 000–350 000 käyttäjää / vuosi Investointikustannukset* | n. 50 milj. € Hiilijalanjälki | 18,69 kg CO₂ekv/m2/v * sisältää rakentamisen, rakennuttamisen, valvonnan ja suunnittelun ilman alvia (EI sisällä tonttia, kalusteita, irtaimistoa) Pitkä valmistelutyö kantaa hedelmää Korson ja Koivukylän alueelle on suunniteltu uimahallia jo 1980-luvulta lähtien. Hanke on vuosikymmenten aikana jäänyt useaan otteeseen muiden investointien varjoon, mutta lopulta rakentaminen käynnistyi kesällä 2024. Marraskuussa 2025 saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun puusta, betonista ja teräksestä koostuva hybridirunko valmistui. Tämän jälkeen työmaalla on keskitytty erityisesti allasosastojen sisävalmistustöihin ja altaiden asennuksiin. Hanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jossa NCC vastaa toteutuksesta tilaajan suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Kaikki rakennuksessa käytetyt kantavat puurakenteet ovat kotimaista kuusta ja kotimaisten valmistajien tuotantoa. Ratkaisulla on haluttu tukea paitsi suomalaista puuteollisuutta, myös vähentää materiaalien kuljetustarvetta ja siten hankkeen hiilijalanjälkeä. Allasosaston ulkoseinän kantavat osat ja yläpohjan sisäosat muodostuvat CLT-rakenteista, mikä korostaa puun asemaa rakennuksen kantavana ja alueellisesti merkittävänä materiaalina. Hybridirungon toteutus on tuonut mukanaan useita suunnittelua ja työmaatyötä ohjaavia oppeja. Puurungon yhdistäminen liittometallirakenteisiin ja betonielementteihin on osoittautunut teknisesti vaativaksi kokonaisuudeksi, joka edellyttää erityistä toleranssitarkkuutta. Esimerkiksi liittopilarit, jotka nousevat kellarin perustuksista ja jatkuvat yhtenäisinä aina liimapuupalkkien teräksisiin liitososiin saakka, on voitava asentaa millintarkasti, jotta liitokset onnistuvat suunnitellusti. Myös kaikkien kiinnikkeiden sijaintien mittaaminen etukäteen ja tietojen välittäminen suunnittelijoille on osoittautunut välttämättömäksi, sillä pienetkin poikkeamat voivat muodostua merkittäviksi ongelmakohdiksi. Puurakentaminen vaatii huomattavasti pienempiä toleransseja kuin tavanomainen betonielementtirakentaminen, mikä korostaa mittatarkkuuden merkitystä koko toteutusketjussa. Kokemusten perusteella voidaan todeta, että onnistunut runkovaihe alkaa jo perustusten pulttien asennuksesta. Jokaisen yksittäisen pultin tarkka sijainti helpottaa merkittävästi seuraavien vaiheiden etenemistä ja varmistaa, että runko voidaan nostaa paikoilleen suunnitellulla tavalla. Elmon uimahalli osoittaa, että huolellinen suunnittelu, ajoissa havaitut poikkeamat, eri materiaalien yhteensovittaminen ja tarkkaan koordinoitu työmaa ovat edellytys korkealaatuisen hybridirakennuksen onnistuneelle toteutukselle. ■ projecta.fi PRO RATKAISUT TEOLLISUUDELLE JA TEKIJÖILLE Puusta tuotteeksi. Tehokkaammin. PROJECTA | Puupäivä 2026
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==