u Teksti: Sini Koskinen, Puutuoteteollisuus ry Puupäiväkoti on enemmän kuin ilmastoteko Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta toteutettu kyselytutkimus antaa kiinnostavaa tietoa siitä, miten puu tässä tehtävässä onnistuu. Kyselyyn vastasi 41 päiväkodin johtajaa ja varajohtajaa 34 puupäiväkodista eri puolilta Suomea. Mukana oli yli puolet viime vuosina rakennetuista puupäiväkodeista. Erityisen kiinnostavan vertailuasetelmasta tekee se, että 77 prosenttia vastaajista toimii tai on aiemmin toiminut myös betoni- tai tiilirakenteisen päiväkodin johtajana. Kokemusta erilaisista rakennuksista siis on. Puu näkyy ja tuntuu Lähes 80 prosenttia vastaajista koki puupäiväkodin eroavan muista päiväkodeista ainakin jonkin verran. Eroja ei nähty vain rakennuksen ulkonäössä vaan siinä, millaisena ympäristö koettiin. Vahvuuksista selvimmin nousi esiin rakennuksen miellyttävä ulkonäkö, jonka mainitsi 86 prosenttia vastaajista. Sisäilman laatua piti vahvuutena 75 prosenttia, yleistä viihtyisyyttä 74 prosenttia ja akustiikkaa sekä melun hallintaa 65 prosenttia. Vastaajat puhuivat puusta lämpönä, kodikkuutena, rauhallisuutena ja harmonisuutena. Moni nosti esiin myös sisäilman laadun sekä akustiikan. Rakennus koettiin miellyttäväksi paikaksi viettää aikaa. ”Puupinta luo harmonisen ja esteettisesti miellyttävän, rauhallisen ympäristön.” Toinen vastaaja kuvasi kokemustaan näin: ”Puu sisustuksen osana rauhoittaa; tuoksu ja näkymä vaikuttavat tunnelmaan.” Erityisen kiinnostavaa on, että käyttäjät eivät puhu puusta teknisenä materiaalina. He puhuvat kokemuksesta. Käyttäjä kokee rakennuksen laadun Rakennuksen onnistuminen mitataan viime kädessä siinä, miltä siellä tuntuu olla. Päiväkodin johtaja ei arvioi kosteusteknisiä ratkaisuja tai hiilensidontaa arjen keskellä. Sen sijaan hän huomaa, rauhoittuuko tila, kuuluuko melu naapuriryhmästä tai tuntuuko sisäilma miellyttävältä. Ääniympäristö nousi kyselyssä yhdeksi keskeisimmistä teemoista. Hyvä akustiikka ja vähäinen melu mainittiin avoimissa vastauksissa toistuvasti. Se ei ehkä kuulosta suurelta asialta, mutta päiväkodin arjessa sillä on suuri merkitys niin lapsille kuin henkilöstöllekin. Eräs vastaaja kiteytti kokemuksen: ”Akustiikka loistava, sisäilma puhdas, lämmin tunnelma ja kotoisa, vaikka ollaankin työpaikalla.” Toinen kuvasi ryhmien välistä ääneneristystä vielä konkreettisemmin: ”Tuskin tietää, että seinän toisella puolella on toinen ryhmä.” Myös sisäilma sai vahvaa palautetta. Kolme neljästä vastaajasta piti sitä puupäiväkodin vahvuutena. Käyttäjät eivät arvioi rakennuksen teknisiä ominaisuuksia, vaan omaa kokemustaan ympäristöstä. Juuri siksi sanat kuten puhdas, lämmin, rauhallinen ja kodikas ovat kiinnostavia. Päiväkoti Omenapuisto. Kuva Jussi Tiainen Puu ei ole rakennuksessa vain tekninen materiaali. Se luo puitteet arjelle ja vaikuttaa siihen, miten ympäristö koetaan. Päiväkodissa tämä näkyy erityisen selvästi. Rakennus on samaan aikaan lasten kasvu- ja oppimisympäristö sekä henkilöstön työpaikka. Päivään kuuluu liikettä, ääntä, lepoa, ruokailua ja yhdessäoloa. Tilojen on kestettävä kovaa käyttöä, mutta samalla niiden pitäisi tuntua turvallisilta, rauhallisilta ja viihtyisiltä. Juuri tällaisissa ympäristöissä puun vaikutukset tulevat näkyviksi. PUU 2026 23
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==