VIERASKYNÄ Vieraskynän kirjoittaja: Matti Mikkola, toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry Kestävää kasvua ja hyvinvointia – puusta Suomen kunnianhimoisten ilmasto-, tuottavuus- ja kasvutavoitteiden saavuttamiseksi on rakentamisen toimintamalleja kehitettävä kokonaisuutena. Niin päästöjen rajoittamiseen kuin kohtuuhintaiseen rakentamiseen tarvitaan kansallisen tason ohjausta, ei projektikohtaista osaoptimointia. Esimerkki löytyy Tanskasta, jossa teollisuus ja valtio yhdessä ovat laatineet kansalliset tavoitteet, luoneet uutta liiketoimintaa ja samalla vähentäneet nopeasti rakentamisen päästöjä. Puun käytöllä rakentamisessa voidaan kehittää suomalaista kilpailukykyä, vahvistaa rakentamisen työllisyyttä, osaamista, veropohjaa ja toimitusvarmuutta sekä kasvattaa syntyvää arvonlisää. Nyt tarvitaan tavoitteellista politiikkaa. Rakentaminen keskeiseksi osaksi ilmastopolitiikkaa Asuinrakentamisen päästöt Suomessa ovat kasvaneet, kun betonin osuus asuntotuotannossa on kasvanut. Rakennettu ympäristö aiheuttaa Suomessa kolmasosan kaikista päästöistä, ja rakennusmateriaalit vastaavat yli 75 prosentista uudisrakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä. Aalto-yliopiston laatimassa selvityksessä todetaan, että uudisrakentamiselle asetetut hiilidioksidin päästöraja-arvotasot eivät Suomessa ohjaa kohti vähäpäästöisempää rakentamista, sillä lähes kaikki rakentaminen täyttää vuodelle 2029 asetetut löysät raja-arvot jo nyt. Onkin siirryttävä aikaan, jossa rakentaminen ja rakennukset valjastetaan keskeiseksi osaksi ilmastopolitiikkaa. Päästöraja-arvot on asetettava kunnianhimoiselle tasolle ja samalla on huomioitava rakennusten rooli merkittävinä hiilivarastoina. Jos nurmolainen bioenergiahanke saa valtiolta 2,8 M€ investointitukea 17 500 tonnin hiilidioksidin talteenottoon, niin samaa logiikkaa noudattaen, miksi kunta jossain päin Suomea ei saisi 86 000 € investointitukea 540 tonnin hiilivaraston muodostavan päiväkodin rakentamiseksi? Rakentamisen päästöraja-arvot on lisäksi määritettävä riittävän pitkälle eteenpäin investointien ja tuotekehityksen kiihdyttämiseksi. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on metsäbiotalouden tiedepaneelin viime keväänä julkaiseman selvityksen mukaan yksi vaikuttavimmista ja taloudellisimmista keinoista päästöjen hillitsemiseen. Meillä ei ole varaa jättää puutuotteiden tarjoamaa keinoa käyttämättä! Viritetään rakennusmääräykset pohjoismaiselle tasolle Puurakentamiseen kohdistuvaa tarpeetonta tai päällekkäistä sääntelyä pitää tarkistaa materiaalineutraaliuden ja sääntelyn kustannusvaikutusten näkökulmasta. Keskivertokerrostalossa turhan sääntelyn aiheuttama kustannuslisä puulle on arviolta viidestä kymmeneen prosenttia rakennuksen kokonaiskustannuksista. Suomen käyttämä malli energiatehokkuusdirektiivin kansallisessa toteuttamisessa nostaa täysin tarpeettomasti massiivipuisten pientalojen kustannuksia 10–20 prosenttia – takaisinmaksun ollessa yli 50 vuotta. Sääntelyä pitää uudistaa pohjoismaiseen malliin ja työstää niitä määräyksiä, joiden aiheuttamat kustannukset eivät ole oikeassa suhteessa saavutettaviin hyötyihin. Työn tavoitteeksi pitää asettaa suoritusperusteisuus ja teknologianeutraalius sekä viranomaistulkintojen yhtenäistäminen. Julkiseen rakentamiseen 35 prosentin tavoite puun käytölle Puun käyttöä julkisessa rakentamisessa pitää edelleen kasvattaa. Kotimarkkinalla ja sen kehittymisellä on ratkaiseva rooli. Puun kasvava käyttö kotimaan rakentamisessa ei siis kilpaile viennin kanssa vaan on sen edellytys – se kasvattaa referenssejä ja lisää osaamista, joita tarvitaan myös vientimarkkinoilla. Samalla puurakentamisen kasvu ja kehittyminen nostavat puutuotteiden jalostusarvoa. Puutuoteteollisuus esittää 35 prosentin tavoitetta vuoteen 2031 mennessä puun käytölle kouluissa, päiväkodeissa, kokoontumistiloissa ja hoivatiloissa. Tavoitteelle pitää asettaa mittarit ja tavoitteen toteutumista on seurattava rakennusten määrän ja rakennusvolyymin perusteella. Julkisen rakentamisen tavoitteen saavuttamiseksi on uudistettava hankintakriteerejä tukemaan tehokkaampaa tuotantoa, lyhyempiä rakentamisaikoja ja materiaalitehokkuutta. Näin toteutetaan sekä terveellisiä ja turvallisia tiloja että referenssejä vientiin – rohkea ensimmäinen asiakkuus on aina ollut puurakentamiselle tärkeämpää kuin suorat tuet. Kestävästi puusta Esivalmistetut pientalot, Espooseen juuri valmistunut Suomen korkein puinen toimistorakennus tai puurakenteinen joogahuone manhattanilaisen kerrostalon katolla edustavat kaikki suomalaista vuosisataista puuosaamista. Suomella on edellytykset toimia jatkossakin puurakentamisen edelläkävijänä ja puutuotteiden viennin mallimaana. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä, jotka antavat yrityksille sekä näkymää eteenpäin että rohkeutta toiminnan ja puupohjaisten ratkaisujen edelleen kehittämiseksi. Edellä mainitut kolme toimenpidettä kiihdyttäisivät teollisuuden investointeja ja tuotekehitystä ja loisivat kaivattua kasvua. Toimenpiteet tarjoaisivat yrityksille selkänojaa lisätä teollista esivalmistusta, joka taas nostaisi rakentamisen tuottavuutta ja laskisi rakentamisen kustannuksia. Näin sekä rakentamisen toimijat että rakennusten käyttäjät hyötyisivät – ja ilmasto kiittäisi. Suomi lukeutuu Euroopan johtavien puurakentajien joukkoon Norjan ja Ruotsin jälkeen. Tätä asemaa kannattaa vahvistaa, ei jarruttaa. ■ 82 PUU 2026
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==