Puuinfo_erikoisnumero_2026

maan varmuutta rakenneliittymien ilmatiiveyteen. Tämä on tärkeää erityisesti uimahalliympäristössä, jossa sisäilmassa on huomattavan paljon kosteutta. Hallitsemattomat ilmavuodot voivat siirtää rakenteisiin suuria määriä kosteutta, ja korkeissa allastiloissa lämpötilaerojen synnyttämät paine-erot voivat kasvattaa tätä ilmiötä entisestään. Korkean vesihöyrynvastuksen höyrynsululla on kuitenkin myös toinen vaikutus. Kun kosteuden siirtymistä rakenteen läpi rajoitetaan tehokkaasti, höyrynsulun sisäpuoliset rakennekerrokset jäävät kosteusteknisesti herkemmiksi. Lämpötilan laskiessa suhteellinen kosteus kasvaa nopeasti, minkä vuoksi kaikilla höyrynsulun sisäpuolella sijaitsevilla eristävillä rakennekerroksilla on merkittävä vaikutus rakenteen toimintaan. Elmon uimahallissa varmistettiin laskennallisesti, etteivät rakenteiden lämpötilaolosuhteet johda haitallisen korkeisiin suhteellisiin kosteuksiin höyrynsulun lämpimällä puolella. Höyrynsulun ja akustiikkarakenteiden yhteensovittaminen Elmossa höyrynsulun ja CLT:n sisätilojen puoleisille pinnoille tuli sisäverhouslevyKuva 2. Virtaussimulointien tuloksia ikkunan läheisyydessä. Vasemmalla on ilman liikenopeus lähtötilanteessa. Keskellä on ilman liikenopeus, kun ilmaväli avattiin sivusta. Oikealla on suhteellinen kosteus ilmavälissä, kun ilmavälin alapää suljettiin ja ilmaväliä avattiin sivusta. Värillinen osuus kuvasta on ilmaa ja valkoiset osat kiinteitä objekteja. tyksiä, akustiikkalevytyksiä sekä pilareita ja palkkeja. Akustiikkalevytyksen taakse jätettiin ilmaväli, jonka olosuhteet varmistettiin niin ulkoseinän kuin yläpohjankin osalta virtaussimuloinneilla. Haastavaksi yksityiskohdaksi osoittautui ulkoseinän ilmaväli ikkunapuhalluksen kohdalla. Ikkunapuhalluksella tarkoitetaan ikkunapenkiltä puhallettavaa lämmintä ilmaa, joka ikkunaa huuhdellessa lämmittää lämmityskaudella muuten viileitä ikkunoita ja niiden osia. Kuvassa 1 on esitetty ikkunan yläreunan ja seinän liittymän hahmotelma. Hahmotelma on toimivasta liittymästä, jossa suunnittelussa havaitut haasteet on jo ratkaistu. Virtaussimuloinneilla detaljit kuntoon Alustavasti ajateltiin, että ikkunapuhallus tuulettaisi myös ilmaväliä. Laskennallisen tarkastelun perusteella osoittautuikin, että ilmavälin virtausvastuksen seurauksena ikkunapuhalluksen ilmavirtaus ohjautuu tuuletusraon ohi estäen kylmän ilman valumisen alaspäin C-profiilin takaa, tuuletusraon alareunasta (kuva 2, vasemmalla). Lämmityskaudella viileä ilma kerääntyy ilmavälin alaosaan kohottaen haitallisesti sen suhteellista kosteutta. Jos ilmaväliä avataan sivusta C-profiilin yläpuolelta, muodostuu ilmavälin alaosaan niin sanottu oikosulkuvirtaus, jossa ilma alkaa kiertämään C-profiilin ympäri ja avatusta sivusta ulos (kuva 2, keskellä). Tällöinkin kylmä ilma kerääntyy ilmavälin alaosaan. Yksityiskohta ratkaistiin sulkemalla ilmavälin alaosa ja avaamalla ilmaväliä sivusta, jolloin ikkunapuhalluksesta ei pääse muodostumaan oikosulkuvirtausta ja kylmä ilma pääsee valumaan ilmavälin sivusta ulos. Näin saavutettiin ilmavälissä hyväksyttävät olosuhteet (kuva 2, oikealla). Rakenteiden toimintaa seurataan myös käytön aikana Elmossa rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisestä toimivuudesta varmistutaan suunnittelupöydällä tehtyjen analyysien lisäksi myös rakennusvaiheen- ja rakennuksen käytönaikaisella mittaroinnilla. Yläpohjarakenteen riittävä tuulettuminen varmistettiin Vilpe Sense -järjestelmällä, jossa alipainetuulettimien teho säätyy tuuletustilan ja ulkoilman olosuhteiden (lämpötila ja kosteuspitoisuus) mukaan. Lisäksi yläpohjarakenteen lämmöneristekerrokseen asennettiin kymmeniä kosteusantureita, joiden avulla pystytään paikallistamaan mahdolliset poikkeavat olosuhteet tai vesivuodot. ■ PUU 2026 73

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==