ANKI SUNDIN, RAVINTOFYSIOLOGI:
”Hyväksytään – mutta
lisää vihanneksia”
Hyvä ja monipuolinen ruokalista, vaikkakin
melko niukasti vihanneksia. Perhe Worm-Forss
saa kehuja etenkin siitä, että viikon ruokalistal-
la on useita kasvisruokia.
– Mutta missä on kala? kysyy ravintofysiologi
Anki Sundin.
18
|
LiveLife
|
Helmikuu 2017
RUOKAVIIKKO ALKAA
valmiilla lihapullilla ja peru-
noilla, mikä toimii Ankin mukaan vallan mainiosti.
– Valmisruuat ja puolivalmisteet eivät ole niin huonoja
vaihtoehtoja kuin moni luulee. Ne voivat olla hyviä
valintoja niille, jotka eivät voi, halua tai ehdi laittaa ruo-
kaa alusta asti itse. Mutta tämä koskee vain hyvistä raa-
ka-aineista valmistettuja eineksiä!
Perunat saavat Ankilta kehuja.
– Niitä ihmisten pitäisi syödä enemmän. Ne sisältävät
sopivan määrän energiaa sekä kivennäisaineita, vitamii-
neja ja ravintokuitua.
Tiistain makkararuokaa Anki hieman
ihmettelee. Millainen on makkaran liha-
pitoisuus?
– Edullisissa makkaroissa ei ole
kovinkaan paljon ravinteita, mutta
jos niitä syö vain silloin tällöin, ei
niistä haittaakaan ole.
Ravintorikkaat kananmunat
pelastavat aterian ravintoarvon.
Keskiviikkona perhe valmisti
intialaista linssipataa, jota tarjoiltiin
riisin kanssa. Ateria saa Ankilta hyväk-
synnän.
– Lasten on hyvä oppia syömään kasvisruokaa.
Anki kuitenkin muistuttaa, että vaikka riisi on hyvä
ravintolähde, lasten tulisi syödä sitä suositusten mukaan
korkeintaan neljä pientä annosta viikossa, sillä se sisältää
enemmän raskasmetalleja kuin muut viljelykasvit.
Torstaina oli vuorossa lasten suosikki eli pannukakut,
jotka ovat saaneet Ankin mukaan aivan turhaan niin
huonon maineen.
– Ne ovat edullisia ja niihin on helppo upottaa pian pilaan-
tuvat ruoka-aineet, kuten maito ja kananmunat. Hillon sijaan
kannattaa kuitenkin tarjoilla marjoja ja hedelmiä, tai tehdä
ateriasta ruokaisampi syömällä pannukakut esimerkiksi juus-
toraasteen, quornin tai kanan kanssa, Anki sanoo.
Perjantain juhlaillallinen saa pelkästään plussaa Ankilta.
– Fetajuusto ja linssit sisältävät paljon proteiinia. Ne ovat
todella hyvää ruokaa ja täynnä vitamiineja ja kivennäisaineita!
NOUTORUOKA SILLOIN
tällöin ei myöskään ole asia, josta
kannattaisi huolestua. Ruoka on harvoin kovin suuri ongel-
ma. Useimmiten suurempi ongelma on arkisin juotavat
limsat, sanoo Anki.
– Joissakin ravintoloissa säästetään kuitenkin rahaa käyttä-
mällä samaa friteerausöljyä moneen kertaan, ja paistoöljyjen
myötä kasvaa riski saada ruuasta paljon transrasvoja. Pidä
huolta siitä, ettet syö wok-annosta, joka maistuu vähänkään
härskiintyneelle!
Perheen viikkoruokalistan puutteisiin lukeutuu
kala. Meidän tulisi ravitsemussuositusten
mukaan syödä kalaa kahdesta kolmeen ker-
taan viikossa, eri kalalajeja vaihdellen.
– Lohi, makrilli ja silli ovat rasvaisia
kaloja, ja ne sisältävät paljon proteiinia,
omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia.
Vähärasvainen kala, esimerkiksi turska ja
seiti, eivät sisällä omega-3-rasvahappoja
eikä D-vitamiinia merkittäviä määriä. Kala-
puikot menevät myös, mutta pidä mielessä,
että mitä halvempi tuote, sitä huonompaa laatua
voit odottaa.
Myöskään puuron tai viilin syöminen kunnon päivällisen
sijaan silloin tällöin ei ole mikään katastrofi, mutta ateriaa
kannattaa täydentää kananmunalla.
– Tarkastele, mitä syöt viikon mittaan ja millaiseksi ravin-
teiden saannin kokonaiskuva muodostuu. Jos sorrut karkkei-
hin, kakkuihin ja limsoihin useita kertoja viikossa, on se asia,
josta ruokavalion korjaamisliike kannattaa aloittaa, sanoo
Anki.
LASTEN RAVINTOLISÄT
Evira suosittelee D-vitamiinivalmisteen ympärivuotista
käyttöä kahden viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi saakka 10 mil-
ligrammaa vuorokaudessa. 2-18-vuotiaille suositellaan
D-vitamiinivalmisteen ympärivuotista käyttöä 7,5 mil-
ligrammaa vuorokaudessa.
– Haluan painottaa, että useimmat Pohjolan ihmiset
eivät saa riittävästi D-vitamiinia hyvinvoinnin takaamiseksi.
D-vitamiinilisästä ei missään nimessä ole ainakaan mitään
haittaa, sanoo Anki Sundin.
Näin saat
lisättyä
vihannesten saantia
Kokeile raastaa vihanneksia
muun ruuan joukkoon – silloin
lapset eivät edes huomaa niitä.
Voit raastaa esimerkiksi kesäkur-
pitsaa, porkkanoita tai kaalia ja
lisätä niitä vaikkapa patoihin,
jauhelihakastikkeeseen ja
munakkaaseen.
Omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä rasvoja, joita saam-
me pääasiassa rasvaisesta kalasta, eli ruuasta, jolle monet
lapset nyrpistelevät nenäänsä.
– Mitä tulee omega-3-rasvahappoihin, en näe mitään
ongelmaa sen ravintolisäkäytössä, jos
lapsi kieltäytyy syömästä lohiannostaan.
Tarvitsemme hyviä rasvoja. Sinun täy-
tyy vanhempana arvioida, saako lapse-
si omega-3-rasvahappoja riittävästi.
Dokumentti
RAVINTOLISÄT