17 / 44
KO R J A U S R A K E N TA M I N E N
|
1 7
esimerkiksi lämpötilasta, hiilidioksidinmäärästä, käyttäjien liik-
keistä, olosuhdepalautteesta tai palvelupyynnöistä, aletaan lähen-
nellä digitaalista kaksosta, tai oikeastaan sen esiastetta. Senaat-
ti-kiinteistöt käyttää tästä mallista nimeä Olosuhdemalli.
Virallisen määritelmän mukaan digitaalinen kaksonen näyt-
tää koko kiinteistön elinkaaren.
– Meidän pitää kyetä osoittamaan tapahtumat ennen nyky-
hetkeä ja katsoa myös tulevaisuuteen, eli mikä on vaikkapa ra-
kennuksen osan, kuten ikkunan, kohtalo 25 vuoden päästä. Sii-
hen ei kyetä vielä, mutta sinne päin ollaan menossa, hän toteaa.
– Jotkut alan toimijat ratsastavat jo digitaalisella kaksosella,
mutta kun lähtee tarkemmin tutustumaan asiaan, kyse on useim-
miten 3D-näkymistä, jotka muistuttavat rakennusta, mutteivät
sisällä tietomallin dataa.
YLLÄPIDOLLE TARKAT TIETOMALLIVAATIMUKSET
Rakennusprosessissa pitäisi Halmetojanmielestä ottaa ylläpidon
tarpeet nykyistä lähempään tarkasteluun. Rakentaminen on tyy-
pillisesti ollut projektitoimintaa, missä pyritäänmahdollisimman
nopeasti saavuttamaan lopputulos edullisin kustannuksin. Siinä
ei kovin paljon mietitä, voiko esimerkiksi valaisimia vaihtaa hel-
posti 8 metrin korkeudessa tai voiko niiden heijastimia pyyhkiä.
– Olemme Senaatti-kiinteistöissä yrittäneet tuoda osapuolia lä-
hemmäs toisiaan ottamalla kiinteistönhoitoa ja huoltoa hankesuun-
nitteluvaiheeseen kommentoimaan suunnitelmia, mutta heillä vai-
kuttaa olevan melko huonosti valmiuksia tällaiseen rooliin. Yri-
tämme viedä nyt rakentamisen vastuuhenkilöille viestiä siitä, että
jonkun pitää ylläpitää ratkaisuja ja sekin pitäisi ottaa huomioon.
Halmetoja on myös kirjannut ylläpidon vaatimukset tietomal-
leille syksyn 2018 aikana julkaistavaan raporttiin. Se on jatkoa hä-
nen parin vuoden takaiselle yleisluontoisemmalle pohdiskelulleen.
– Olen kuvannut uudessa raportissa yksityiskohtaisesti, mitä
asioita ylläpidon mallista on löydyttävä. Nämä vaatimukset pitää
jatkossa löytyä myös suunnittelun tarjouspyynnöistä.
LAITETIEDOT TIETOKANTAAN?
Ongelmaksi on koettu, ettei tietomalleihin saada päivitettyä tietoa
huolto-, korjaus- ja kustannushistoriasta. Halmetoja ei kuitenkaan
pidä realistisena, että huoltomies itse päivittäisi rakennuksen tie-
tomallia. Se johtuu siitä, että tietomallintaminen edellyttää yleen-
sä erityisiä suunnittelusovelluksia, joita huoltoliikkeiltä ei löydy.
– Vähintäänkin tarvittaisiinmallintajaosaajaa, koska jos vaik-
ka yksi objekti vaihdetaan toiseen, se vaikuttaa moneen asiaan.
Sinänsä olisi äärimmäisen tärkeää saada päivittyä tietoa siitä, jos
esimerkiksi laite a vaihdetaan laite b:hen, hän toteaa.
Myöskään tietojen päivitys suoraan IFC-malliin ei onnistu.
– IFC-malli on eräänlainen tuloste, joka tekee tietomallista yleis-
käyttöisen; sitä voi katsella eri ohjelmilla, mutta siihen ei voi kirjoit-
taa siten, että tiedot siirtyisivät alkuperäiseen suunnittelijanmalliin.
– Meidän ajatuksena on, että kaikki laitetiedot olisivat tieto-
kannassa, jota päivitetään jatkuvasti. Tämän lisäksi tehtäisiin
kerran vuodessa ajo natiivimalliin.
"Rakennusprosessissa pitäisi
ottaa ylläpidon tarpeet nykyistä
lähempään tarkasteluun."
– Tietoa vikakorjauksia varten on heikosti saatavilla, mutta tietomallin toivotaan tuovan helpotusta asiaan, Esa Halmetoja kertoo.