

KO R J A U S R A K E N TA M I N E N
|
2 1
– Koko kuntotarkastusprosessi on nyt hakusessa. Tilanne on
käsittämätön, koska kuka tahansa voi tehdä kuntotarkastuksia
ja lausuntoja. Kuntotarkastusraportteja annetaan laidasta laitaan
– ne voivat olla yhden tai sadan sivun mittaisia ja sisältää mitä ta-
hansa. FISE on pitkälti sen vuoksi käynnistänyt kehittämispro-
sessin, jonka yksi tavoite on saada alan käytäntöjä jollain lailla
siivottua, hän sanoo.
SALAPOLIISITYÖTÄ RAKENTEIDEN PARISSA
Havaintoja aletaan tyypillisesti tehdä jo silloin, kun kuntotarkas-
tajan auto kurvaa kohteen pihaan. Hän havainnoi esimerkiksi
rakennustyypin ja yleisilmeen. Myös rakennuksen ikä luo tiet-
tyjä mielikuvia.
– Salapoliisityötähän tämä osittain on; asiakirjoihin tutustu-
minen on vain pieni osa kuntotarkastusta, Malmivaara toteaa.
Kuntotarkastus etenee Malmivaaran mukaan yleensä seuraa-
van kaavan mukaisesti: Käytyään yhdessä talon omistajan kans-
sa asiakirjat läpi kuntotarkastaja yleensä aloittaa talon tarkas-
tuksen ulkoa käsin. Hän tarkastaa muun muassa sokkelin, ra-
kennuksen sijainnin tontilla, maan pinnan kallistukset ja sade-
vesien ohjaukset. Jos salaojat ovat näkyvissä, nekin tarkastetaan.
Samalla tarkastetaan rakenteiden kunto; sokkelit, parvekkeet,
terassin kaiteet, ikkunat ja – mikäli mahdollista – myös vesikatto.
– Edellä mainitut asiat käydään läpi kohta kohdalta erilaisia
mittavälineitä apuna käyttäen. Esimerkiksi mittanauha on aina
käsillä. Valokuvia otetaan muistin tueksi ja eräänlaiseksi vakuu-
tukseksi – tässäkin kohteessa olen ottanut lähes 300 valokuvaa,
hän toteaa espoolaisen omakotitalon pihalla.
MYÖS RISKEISTÄ KERROTTAVA
Myös käsitteet – esimerkiksi kuntotutkimus, kuntoarvio ja asun-
tokaupan kuntotarkastus – menevät iloisesti sekaisin. Kuntotar-
kastus on, toisin kuin kuntotutkimus, aistinvarainen ja rakentei-
ta rikkomaton. Se tehdään siis paljolti silmävaraisesti tarkastele-
malla ja hajuaistiin luottaen.
Riskirakenteisiin pitää kuntotarkastajan suoritusohjeen mu-
kaan tosin tehdä pienimuotoisia, halkaisijaltaan noin 110millimet-
rin suuruisia rakenneavauksia esimerkiksi rasiaporalla. Vaihto-
ehtoisesti kuntotarkastaja voi suosittaa isompaa kuntotutkimusta.
– Esimerkiksi valesokkelin tunnistaa usein siitä, että se nou-
see oven pielessä korkeammalle kuin kynnys. Pelkästään rasia-
porareiän kautta ei voi tutkia valesokkelin rakennetta riittävässä
laajuudessa, koska alaohjauspuu voi olla jopa 30 senttimetriä lat-
Puurakenteisen sokkelin yläreunan pitäisi olla nykyohjeistuksien mukaan vähintään 30 senttimetriä maanpinnan yläpuolella, mutta tässä tapauksessa
etäisyys jää monin paikoin sen alle. Kyseessä on riskirakenne ja kuntotarkastaja suosittelee tekemään vähintäänkin rasiaporareikäavauksia.
TAVOITTEENA ON KOULUTUSPORTAIKKO
FISEssä on meneillään hanke, jonka tavoite on kehittää ja
selkiyttää rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien
koulutusta ja pätevyyksiä. Yksi tavoitteista on uudistaa asun-
tokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen tekijän
pätevyysvaatimuksia.
– Hankkeessa on tähän mennessä tehty selvityksiä muun
muassa nykyisistä kuntotarkastuksista, kuntoarvioista ja
käytänteistä muissa Pohjoismaissa. Nykyisiä pätevyys- ja
koulutusvaatimuksia on verrattu KVKT-pätevyyteen eli kos-
teusvaurion kuntotutkijan pätevyyteen, Fise Oy:n toimitus-
johtaja
Marita Mäkinen
kertoo.
– Emme ole vielä tehneet päätöksiä tulevista pätevyyk-
sistä ja niiden täydennyskoulutuksen laajuudesta. Selvää on
kuitenkin, että muutosta tulee. Mahdollisuuksien mukaan
pyrimme siihen, että kuntoarvioijan pätevyys olisi alin porras
KVK-pätevyyshierarkiassa. Tavoitteena on luoda samanlainen
koulutusportaikko, jota ehdotettiin aikanaan home- ja kos-
teustalkoissa.
– Hankkeessa on laajapohjainen projektiryhmä ja yksi ta-
voitteista on saada myös eri osapuolet sitoutumaan vahvem-
min yhdessä sovittuihin pelisääntöihin.