20 / 44
2 0
| KO R J A U S R A K E N TA M I N E N
KUNTO-
TARKASTUKSEN
KÄYTÄNTÖJÄ
SYYNÄTÄÄN
K U N T O TA R K A S T U K S E T
Asuntokaupan osapuolille tulee usein
yllätyksenä kuntotarkastuksen rajallisuus.
Eniten riitoja aiheuttavat piilovirheet ja
väärin tulkitut tarkastusraportit. Kuntotut-
kimusten tasokin on varsin kirjava ja alan
käytäntöjä ollaan sen johdosta siivoamassa.
TEKSTI JA KUVAT: KAISA SALMINEN
FAKTA
Asuntokaupan kuntotarkastaja
(AKK) on alan tarvelähtöi-
nen pätevyys. Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja
noudattaa tarkastuksessaan Tilaajan ohjetta KH 90-00393
(2007) Kuntotarkastus asuntokaupassa suoritusohjeen KH
90-00394 (2007) mukaisesti. Kuka tahansa ei voi hakea
AKK-pätevyyttä, vaan siihen vaaditaan soveltuvaa työkoke-
musta ja pohjakoulutusta.
Asuntokaupan kuntotarkastus
on, toisin kuin kuntotutki-
mus, pääasiassa aistienvarainen ja rakennetta rikkomaton.
Sen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokau-
pan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta,
korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeis-
tä sekä toimenpide-ehdotuksista.
Lisätietoa:
www.fise.fiA
suntokauppaan liittyvän kuntotarkastuksen haasteet al-
kavat yleensä siitä, että asiakirjoja ei ole lainkaan tai niitä
löytyy vain epämääräinen nippu. Näin arvioi AKK
Kim
Malmivaara
, joka vastaa Raksystems Insinööritoimisto
Oy:n liiketoiminnasta. Hän on tehnyt myös kuntotarkas-
tuksia yhtiön palveluksessa vuodesta 2003 lähtien.
Malmivaaran mukaan suuren yleisön parissa on paljon epä-
tietoisuutta siitä, mitä hyvä kuntotarkastus pitää sisällään ja mi-
tä sen avulla voidaan selvittää. Hän on kiertänyt sen vuoksi ym-
päri Suomea puhumassa kuntotarkastusprosessista erilaisissa
tilaisuuksissa.
– Ongelmallinen tilanne syntyy, jos kylpyhuoneen laatoituksesta löytyy
reikä. Pahimmillaan tarkastaja voi rikkoa vesieristeen, jos hän lähtee
selvittämään kosteusvaurion laajuutta esimerkiksi poraamalla reiän
tai poistamalla laatan. Kuka sen maksaa? KimMalmivaara kysyy.
Suhteellisen kosteuden mittaaminen on haastavaa, koska pintakosteus-
mittari ei kerro esimerkiksi mistä kohtaa rakennekerros on kostunut.