Korjausrakentaminen 4/2018

KO R J A U S R A K E N TA M I N E N

1 9

R A K E N TAVA S T I

akennuksen kunnon tutkijoiden

pätevyysjärjestelmää yritettiin

ratkoa jo kosteus- ja hometalkois-

sa, joiden yhtenä tavoitteena oli yh-

denmukaistaa sisäilmaongelmiin liitty-

viä pätevyyksiä.

– Eri tahojen henkilöpätevyyksiä oli

lukuisia ja tavoitteenani oli luoda op-

pimispolku, joka olisi edettävissä por-

ras kerrallaan. Tätä varten perustetulla

projektilla ei toivottua polkua syntynyt.

Koulutustahot runnoivat vanhanmallin

suurin piirtein sellaisenaan läpi, ja tu-

loksena syntyi niille koulutusautomaat-

ti, muistelee talkoiden vetäjä, nykyisin

FSG:n toimialajohtaja

Juhani Pirinen

Tavoitteen toteuttamista Pirisen mu-

kaan vaikeutti ympäristöministeriön

(YM) näkemys, että kuntotutkimus kuu-

luu kiinteistönpitoon ja kiinteistönpito

ei kuulu maankäyttö- ja rakennuslain

(MRL) piiriin.

Tästä näkemyksestä, joka hänestä

YM:ssä edelleen vallitsee, oli seurauk-

sena sisäilmaston olosuhteiden terveelli-

syyttä valvovan sosiaali- ja terveysminis-

teriön (STM) aktivoituminen. Nyt kun-

totutkijoihin liittyviä määräyksiä onkin

voimassa vain STM:n toimesta.

– Rakennusten kunnon tutkimiseen

liittyviä kelpoisuusvaatimuksia ei to-

siaan tällä hetkellä ole MRL:ssa. Käyn-

nissä olevan kokonaisuudistuksen ai-

kana tarkastellaan näitä kelpoisuus-

vaatimuksia laajemminkin, kertoo yli-in-

sinööri

Katja Outinen

YM:stä.

TARVE PÄTEVÖITYNEISTÄ KASVAA

Viranomaisten apuna toimivilla, asumis-

terveysasetuksen mukaisilla ulkopuoli-

silla asiantuntijoilla tulee olla voimassa-

oleva pätevyys. Näitä ovat rakennuster-

veysasiantuntija (RTA), sisäilma-asian-

tuntija (SISA) ja kosteusvaurion kunto-

tutkija (KVKT).

– Talonrakennustekniikan tutkin-

non suorittanut RTA voi tutkia myös

rakenteiden kuntoa. Sisäilmamittauk-

sia ja -analyysejä tehdessään KVKT:n tu-

lee toimia FISEssä pätevöityneen RTA:n

tai SISA:n kanssa. Tarvittaessa he voi-

vat käyttää apunaanmyös muita FISEs-

sä olevia tarvelähtöisiä kuntotutkijoita,

selvittää järjestelmää FISEn toimitusjoh-

taja

Marita Mäkinen

Rakennuksen tutkimiseen tähtääviä

pätevyyksiä varten pitäisi Pirisestä olla

vain yksi järjestelmä, mutta ministeriöi-

den yhteistyö ei toiminut tässä asiassa.

– Nyt rakennukset suunnittelee ja

rakentaa rakennusalan ammattilaiset,

mutta niitä tutkivat terveysalan am-

mattilaiset! Lisäksi RTA:n pätevyys tu-

lee suorittaa kerralla kaksivuotisessa

koulutuksessa työn ohella – todella iso

pala. Kustannusten takia pitäisi koulutet-

tava sitoa yritykseen sopimuksilla vuo-

siksi, ja sehän ei ole realistista.

Keskustelu pätevyyksien määrästä

ja tarpeista onkin voimistunut opiske-

lujen laajuuden kaventuessa ja syven-

tyessä. Nykyistä lainsäädäntöön poh-

jautuvaa kelpoisuusjärjestelmää yhdis-

tettynä tarvelähtöisiin, vapaaehtoisiin

pätevyyksiin Katja Outinen pitää var-

sin toimivana ratkaisuna.

– Nykymuodossaan maankäyttö- ja

rakennuslaissa säädellään rakennus-

lupaprosessiin liittyvistä suunnittelu-

ja työnjohtotehtävistä ja kyseisten hen-

kilöiden kelpoisuuksista, kuten kosteus-

vaurion korjaustyön suunnittelutehtä-

västä ja työnjohtotehtävästä.

MARKKINA MÄÄRÄÄ KYSYNTÄÄ

RALAn toiminnanjohtaja

Tuula Rå-

man

näkee helpompana hallita rajatum-

pi joukko pätevyyksiä. Jos erilaisten pä-

tevyyksien määrä vain kasvaa, niin toi-

mijoiden on entistä vaikeampi hahmot-

taa erilaiset pätevyydet toisistaan.

Pätevyyden rinnalla voidaan työko-

kemus avata referenssien avulla eli ker-

toa, millaisia töitä on käytännössä tehty

ja millaista palautetta työstä on saatu ti-

laajalta. Tieto tulee olla läpinäkyvästi to-

dennettavissa.

– Koulutus ja todennetut pätevyydet

ovat tärkeitä, mutta kyseessä ei saa ol-

la ”päälle liimattava” todistus. Pätevillä

työntekijöillä on paremmat edellytykset

tehdä laadukasta työtä, mutta pätevyys

yksin ei takaa laatua. Markkina näyt-

tää aikanaan, onko monille uusille pä-

tevyyksille imua, arvioi Råman.

FISEssä pätevöityneiden uudenmuo-

toisten kosteusvaurion korjaustyön am-

mattilaisten määrää Mäkinen pitää pie-

nenä.

– Ensimmäiset KVK-pätevyydet on

todettu kolme vuotta sitten. Tällä het-

kellä FISEssä pätevöityneitä tutkijoita

(KVKT) on 17, työnjohtajia (KVKTJ) 7 ja

suunnittelijoita (KVKS) yhteensä 29. Täy-

dennyskoulutuksissa on kuitenkin ko-

ko ajan opiskelijoita, ja työkokemuksen

karttuessa he voivat hakea pätevyyttä.

TEKSTI: RISTO PESONEN

KUNTOTUTKIMUKSEN PÄTEVYYDET RAKENNUSLAKIIN!

Korjausrakentamisen ja kosteusongelmien lisääntyessä tarvitaan nopeasti uudenlaista osaamista

vaurioiden tutkimisessa, korjaussuunnittelussa ja korjaamisessa.

123RF

Rakennuksen tutkimiseen

tähtääviä pätevyyksiä varten

pitäisi olla vain yksi järjestelmä.