Rakennettu Ympäristö 4/16
65
KHO:n päätöksiä
Kaupunkisuunnitteluvirasto
vuorostaan totesi, että asemakaa-
va on suojelun osalta vanhen-
tunut. Vaihtoehtoiset tutkielmat
osoittavat rakennuksen korottami-
sen ja rakennussuojelun tavoittei-
den olevan sovitettavissa yhteen.
Suunnitelmien katsottiin kuiten-
kin edellyttävän jatkokehittelyä.
Tämän turvaamiseksi poikkeamis-
päätökseen pidettiin tarpeellisena
liittää jatkosuunnittelua koskeva
ehto. Poikkeamisen erityinen syy
on kaupunkikuvan eheyttäminen,
olemassa olevan rakennuksen
tarkoituksenmukainen käyttö ja
asuinympäristön parantaminen.
Uudenmaan ELY-keskus
ei pi-
tänyt hakemukseen suostumista
mahdollisena ottaen huomioon
rakennusoikeuden merkittävä ko-
rottaminen sekä tarve tutkia van-
hentuneen asemakaavan muutos
laajemmalla alueella. Korttelin
rakennukset edustavat niiden ra-
kentamisajankohdille ominaisia
rakennustaiteellisia pyrkimyksiä
eikä rakentamisessa ole pyritty-
kään yhtenäiseen kaupunkikuvaan.
Rakennuksen toisella puolella on
klassistisvaikutteinen v. 1930 val-
mistunut asuinkerrostalo (arkk.
Ragnar Wessman) ja toisella puo-
lella v. 1972 valmistunut nuorem-
paan moderniin arkkitehtuuriin
lukeutuva asuinkerrostalo (arkk.
Eino Tuompo). Rakennus on itse-
näinen taideteos, jonka sietokyky
muutoksiin on rajallinen, jotta sen
arvot säilyvät tunnistettavina.
Kunnalle kuuluu valitusoikeus
poikkeamispäätöksestä MRL 193
§:n 5 kohdan perusteella.
Korkein hallinto-oikeus
totesi,
että poikkeaminen kaavan suoje-
lumääräyksestä on ollut hankkeen
laadun vuoksi tarpeen. Kaupun-
kisuunnittelulautakunnan on kat-
sottavamyöntäneen poikkeamisen
myös tältä osin. Poikkeamispäätök-
seen voidaan liittää sellainen ehto,
jolla poikkeamiselle säädettyjen
edellytysten täyttyminen varmis-
tetaan. Kaupunkisuunnittelulau-
takunnan poikkeamispäätökseen
liitetyllä ehdolla ei ole KHO:n
vuosikirjaratkaisun mukaan voi-
tu varmistaa, että poikkeamisen
edellytykset täyttyvät. Hallinto-oi-
keuden päätöksen lopputuloksen
muuttamiseen ei ole perusteita.
Hallinto-oikeus totesi päätökses-
sään, että poikkeamispäätöksessä
myönnetyn poikkeamisen sisällön
on käytävä ilmi poikkeamispäätök-
sestä ja päätöksen oikeudellisten
edellytysten on oltava olemassa
hakemusta hyväksyttäessä. Poik-
keamispäätöksen sisältöä tai edel-
lytysten täyttymistä ei voida jättää
pelkästään jatkosuunnittelun ja
rakennuslupavaiheen varaan.
Tapausta voi verrata vuosikir-
jaratkaisuun
KHO:2013:122
. Ta-
pauksessa kaupunginhallitus oli
perustanut poikkeamispäätökseen
liittyvän, valituksen kohteena ole-
van ehdon asemakaavan sisältövaa-
timuksiin. Hankkeessa oli kysymys
toimistorakennuksen käyttötarkoi-
tuksen muuttamisesta asuinkäyt-
töön. Poikkeamishakemus oli hy-
väksytty ehdolla, että asunnot suun-
nitellaan niin, etteivät ne avaudu
ainoastaan vilkkaasti liikennöidyn
kadun suuntaan. Ehdolle oli hyväk-
syttävät maankäytölliset perustelut
eikä ehto ollut poikkeamispäätök-
sellä sallittu rakennusoikeuden
määrä huomioon ottaen myöskään
luvanhakijan kannalta kohtuuton.
Lauri Jääskeläinen
Kuvassa keskellä Hernesaarenkatu 15.
Kuva: Tommi Ahlberg