62 / 76
62
Rakennettu Ympäristö 4/16
Hamina
Vehkalahti (nykyisin Hamina) tunnettiin vesireittien
varren vilkkaana kauppapaikkana jo vuonna 1336.
Vuonna 1653 perustettu Vehkalahden Uusikaupunki
tuhoutui Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1712.
Vuonna 1723 Fredrikshamniksi nimetty kaupunki
sai tapulikaupunkioikeudet ja sen linnoitustyöt aloi-
tettiin ruotsalaiskenraali Axel von Löwenin johdolla.
Tarkoitus oli varautua Venäjän hyökkäykseen, mutta
linnoitustyö jäi kesken. Löwen ehti laatia kaupunkiin
renessanssin ihanteita noudattelevan ympyräasema-
kaavan. Tavoitteena oli saada kaupunki tähden muo-
toisen linnoituksen suojaamaksi.
1741–43 käydyssä Hattujen sodassa Ruotsi menetti
niin Fredrikshamnin kuin Lappeenrannan ja Savonlin-
nankin Venäjälle, johon kaupungit liitettiin vuonna
1742. Fredrikshamn poltettiin.
Ruotsin puolelle rajaa perustettiin Loviisan kau-
punki korvaamaan menetettyä linnoituskaupunkia.
Venäjän keisarinna Katariina II ja Ruotsin Kus-
taa III neuvottelivat Fredrikshamnissa vuonna 1783.
Ruotsi kävi sotaa Venäjää vastaan vuosina 1788–90.
Fredrikshamnin linnoituksen korjaustöistä vastasi
Aleksander Suvorov.
Venäjä taisteli vuonna 1805 Napoleonia vastaan ja
vuosina 1808–09 se kävi Suomen sotaa. Vuonna 1808
Viaporin ruotsalainen varuskunta antautui venäläisil-
le, rauhanneuvottelut käytiin Haminassa. Haminan
rauhassa vuonna 1809 koko Suomi liitettiin osaksi Ve-
näjää. Vuonna 1812 Hamina osana Vanhaa Suomea ja
muodostettua Viipurin lääniä liitettiin Suomen auto-
nomiseen suuriruhtinaskuntaan.
Vuonna 1812 Helsingistä tuli pääkaupunki, sama-
na vuonna perustettiin Haminan Kadettikoulu (ny-
kyisin Reserviupseerikoulu), jossa opetus aloitettiin
vuonna 1821. Toiminta jatkui vuoteen 1903, vuonna
1905 Suomen armeija lakkautettiin. Toiminta Reser-
viupseerikoulussa aloitettiin vuonna 1920.
Vuosina 1821 ja 1840 Haminan keskustan raken-
nuksista tuhoutui tulipaloissa valtava osa.
Väljennetty asemakaava vahvistettiin vuonna
1841. Vuonna 1843 valmistui arkkitehti C.L. Engelin
suunnittelema kirkko Raatihuoneentorille. Vuosina
1845–56 Haminan linnoitusrakenteita vahvistettiin
Krimin sodan vuoksi.
Vuonna 1888 Haminan asemakaavaa täydennettiin
linnoituksen ulkopuolen ruutukaava-alueella ja 1899
rakennettiin Haminan yksityinen rautatie Inkeroisista
Haminaan. Rautatieosuus jäi pois käytöstä 1984.
Sodan aikana 1939–44 tuhoutui yli 60 rakennus-
ta, joiden korvaamiseksi sodan jälkeen käynnistyi ra-
kennusten, teiden ja siltojen rakennusbuumi. Vuon-
na 1953 alueliitosten myötä Hamina kasvoi yli 9 000
asukkaan kokonaisuudeksi.
Vuonna 1964 professori Olli Kivinen laati asema-
kaavan, jolla oli tavoitteena turvata Haminan ympy-
räkeskustan historiallisen luonteen säilyminen.
Haminan linnoitusrakenteita ei sotien aikana yl-
läpidetty ja ne alkoivat rapistua. Museovirasto ja Ha-
minan työsiirtola aloittivat linnoituksen korjaustyöt
vuonna 1957. Keskusbastionin perustukset ja kasema-
tit restauroitiin 1970-luvulla. Vuonna 1998 valmistui
Keskusbastioniin arkkitehti Roy Mänttärin suunnitte-
lema, valmistumishetkellä Euroopan suurin kesäajan
telttakatos näyttämöineen ja katsomoineen. Nykyisin
telttakatoksen alla järjestetään touko-syyskuussa kym-
meniä erilaisia tapahtumia. Suurin yksittäinen koko
kaupungissa näkyvä tapahtuma on joka toinen vuosi
toteutettava sotilasmusiikkifestivaali Hamina Tattoo.
Haminan pinta-ala ja asukasmäärä kasvoivat vuo-
den 2003 alusta, jolloin Vehkalahti liitettiin osaksi
Haminaa. Loppuvuonna 2016 Haminassa on asukkaita
noin 21 000.
Haminan linnoitus ja Bastioni muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden yhdessä Reserviupseerikoulun rakennusten kanssa.
Kuva: Markku Myllykangas