Rakennettu Ympäristö 4/2016

Rakennettu Ympäristö 4/16

KHO:n päätöksiä

Poikkeaminen

Poikkeamispäätökseen liitetty ehto

Asemakaavan suojelumääräys

Kaupunkikuva

KHO 16.9.2016 taltio 3867

Vuosikirja KHO:2016:132

■

Helsingin kaupunkisuunnitte-

lulautakunta

myönsi (2.9.2014) As

Oy:lle luvan poiketa asemakaavan

määräyksistä viisi kerrosta korkean

asuinkerrostalon korottamiseksi

kahdella uudella asuinkerroksella.

Poikkeaminen myönnettiin ehdol-

la, että jatkosuunnittelussa kehite-

tään edelleen kadunpuoleisen ko-

rotuksen sovittamista rakennuksen

arvoihin ja kaupunkikuvaan sekä

huolehditaan, että pihanpuoleinen

korotus ei heikennä liikaa omien

eikä naapureiden pihojen valais-

tusolosuhteita.

Helsingin hallinto-oikeus

ku-

mosi (28.8.2015)

Uudenmaan ELY-

keskuksen

valituksesta kaupunki-

suunnittelulautakunnan päätöksen

ja hylkäsi As Oy:n hakemuksen.

Korkein hallinto-oikeus

hylkä-

si Helsingin kaupunginhallituksen

ja As Oy:n valituksen.

Toimituksen huomautuksia

Aluetta koskevan asemakaavan (v.

1977) mukaan rakennus sijaitsee

asuinkerrostalojen korttelialueel-

la (AK). Rakennuksen tai sen osan

kerrosluku on asemakaavassa kuusi

ja rakennuksen kerroskorkeudet on

määriteltävä siten, että rakennuk-

sen korkeus kaupunkikuvallisesti

sopeutuu naapurirakennusten kor-

keuteen. Kerrosala on 2 100 kem².

Rakennus on asemakaavassa luo-

kiteltu kaupunkikuvan säilymisen

kannalta arvokkaaksi. Rakennusta

tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa

syytä hävittää eikä sen kadunpuo-

leista julkisivua tai vesikaton perus-

muotoa tyylillisesti muuttaa.

Nykytilanteessa v. 1915 valmis-

tunut rakennus (suunn. rkm H.

Sillanpää) on kadun puolella viisi-

kerroksinen ja sisäpihan puoleinen

siipirakennus on kolmesta kuuteen

kerrosta korkea. Rakennuksen ny-

kyinen kerrosala on 2 819 kem²

eli voimassa olevaa asemakaavaa

suurempi. Vuoden 1977 asema-

kaava edustaa niin sanottua kak-

sitasokaavoja, joita Helsinkiin laa-

dittiin 1970- ja 80-luvuilla. Ideana

oli määritellä uudessa asemakaa-

vassa pienempi sallittu kerrosala

kuin tontille oli jo toteutettu, millä

haluttiin poistaa kiinnostus arvok-

kaiden rakennusten purkamiseen.

Samalla kuitenkin näissä kantakau-

pungin kaksitasokaavoissa mah-

dollistettiin usein olemassa olevi-

en, liike- ja toimistokäyttöön luval-

lisesti muuttuneiden rakennusten

uudisrakentamiseen rinnastettava

korjaaminen ilman että olisi asetet-

tu velvoite saattaa rakennus vastaa-

maan uuden kaavan muuttuneita

mm. rakennusala-, autopaikka-,

enimmäiskorkeus- tai käyttötarkoi-

tusvaatimuksia. Nyt kysymyksessä

oleva tonttia koskeva asemakaava

on suojeleva. Kaavamääräyksen

mukaan, mikäli rakennuksessa on

aikaisemmin suoritettu kadunpuo-

leista julkisivua tai vesikaton pe-

rusmuotoa tyylillisesti muuttavia

toimenpiteitä, on rakennus kor-

jaus- ja muutostöiden yhteydessä

korjattava entistäen taikka muulla

rakennukseen ja ympäristöön hy-

vin soveltuvalla tavalla.

Hanke poikkesi asemakaavasta

sekä kerrosalan että suojelumäärä-

yksen osalta. Suhteessa voimassa

olevassa asemakaavassa sallittuun

kerrosalaan kerrosalan lisäys (546

kem²) on 26 % ja suhteessa ny-

kyiseen kerrosalaan 19 %. Raken-

nuksen korotus muuttaa kadun-

puoleista julkisivua ja vesikaton

perusmuotoa suojelumääräyksen

vastaisesti.

Hakemusta perusteltiin sillä, et-

tä rakennus on korttelijulkisivussa

viereisiä taloja selvästi matalampi.

Korottamisella korttelin kaupunki-

kuva eheytyisi ja samalla rakennuk-

sen piirteitä ja arvokkuutta voidaan

parantaa sekä kaupunkirakenne

tiivistyy. Korotuksen yhteydessä

parannetaan talon yhteisiä tiloja

siten, että piha-alueet ja kellaritilat

uusitaan sekä lisäksi rakennetaan

jätehuonerakennus, hissit, pesula,

kuivaushuone ja pyörävarasto.

Naapurikiinteistöjä kuultiin ei-

kä heiltä tullut muistutuksia.

Kaupunginmuseo

katsoi lau-

sunnossaan hankkeen rikkovan

purkamisineen ja korotuksineen

olennaisella tavalla asemakaavan

suojelumääräystä ja sen tavoitteita.

Kadunpuoleista julkisivua ja vesi-

kattoa muutettaisiin purkamalla

koko olemassa oleva ullakkoker-

ros kattoineen. Julkisivua venytet-

täisiin kahden kerroksen korotuk-

sella ja kokonaisuuteen lisättäisiin

joukko parvekkeita ja terasseja.

Ullakon katsoi museo sen sijaan

tarjoavan mahdollisuuksia lisära-

kentamiseen ullakkorakentamisen

alueellisen poikkeamispäätöksen

määräysten ja ohjeidenmukaisesti.

Kaupunkikuvaneuvottelukun-

arvioi lausunnossaan ratkaisun

osoittavan, ettei tavoitteeksi ase-

tettu yhtenäisempi kaupunkikuva

kuitenkaan paranna kaupunkitilaa

ja sen ymmärrettävyyttä. Tilanne

on neuvottelukunnan mukaan ny-

kyisellään eloisuudessaan luonteva

ja arkkitehtuuri tukee ympäristön

historiallisen kehityksen luetta-

vuutta. Kaupunginmuseon tavoin

kaupunkikuvaneuvottelukunta

katsoi mahdolliseksi muuttaa ka-

dunpuoleinen osa ullakkoa asun-

noiksi sekä korottaa siihen liittyvä

pihasiipi.

Arkkitehdin luonnos korotukseksi.