Rakennettu Ympäristö 4/2016

Rakennettu Ympäristö 4/16

KHO:n päätöksiä

Hallituksen esitys (HE 147/2013

vp s. 33) korostaa, kuinka erityis-

suunnitelmat eivät ole rakennus-

lupahakemukseen liitettäviä asia-

kirjoja eivätkä edelleenkään kuulu

viranomaisen tarkastettavaksi.

Vaikka vastuu suunnitelmien kel-

vollisuudesta on yksin niiden laa-

tijalla, ei se hallituksen esityksen

mukaan estä rakennusvalvontavi-

ranomaista puuttumasta suunni-

telman mahdollisiin epäkohtiin.

Erityissuunnitelmia ei viranomai-

sen toimesta kuitenkaan hyväksytä.

Velvollisuutta erityissuunnitelmien

hyväksyttämiseen ei voida perustaa

myöskään rakennuslupapäätök-

seen sisällytettävällä lupamäärä-

yksellä, toteaa vuosikirjaratkaisus-

saan KHO.

Ympäristönsuojelulain (527/

2014) 156.4 §:n mukaan kiinteistö-

kohtaisen jätevesijärjestelmän ra-

kentamisen ja muuttamisen luvas-

ta sekä käyttö- ja huolto-ohjeesta

säädetään maankäyttö- ja raken-

nuslaissa. Talousjätevesien puh-

distustason vähimmäisvaatimukset

on annettu valtioneuvoston asetuk-

sessa talousjätevesien käsittelystä

viemäriverkostojen ulkopuolisilla

alueilla (209/2011). Vähimmäis-

vaatimukset koskevat orgaanista

ainetta, kokonaisfosforia ja koko-

naistyppeä ja niistä aiheutuvaa

kuormitusta. Siirtymäsäännöstä

on muutettu v. 2015 (343/2015),

jolloin määräaikaa parantaa käyt-

tökuntoiset jätevesijärjestelmät

asetuksen mukaisiksi pidennettiin

15.3.2018 saakka. Parhaillaan on

käsittelyssä hallituksen esitys ym-

päristönsuojelulain muuttamisek-

si, joka koskee jätevesien käsittelyä

ja johtamista viemäriverkostojen

ulkopuolisilla alueilla (ks. Erja

Werdin kirjoitus toisaalla tässä nu-

merossa). Lainmuutoksen jälkeen

on vuorossa hajajätevesiasetuksen

korvaaminen uudella.

Vaikka rakennusvalvonnal-

le kuuluu rakennuslupavaiheen

valvonta jätevesiratkaisun osalta

viemäriverkostojen ulkopuolisilla

alueilla, vastaa jätevesijärjestelmän

toimivuudesta ja sille asetettujen

vaatimusten täyttymisestä kiin-

teistön omistaja ja haltija. Kunnan

ympäristönsuojeluviranomainen

voi puuttua mahdollisiin laimin-

lyönteihin ympäristönsuojelulain

mukaisen jälkivalvonnan keinoin,

päättää KHO vuosikirjaratkaisunsa.

Lauri Jääskeläinen

Luonnonsuojelulaki. Poikkeamislupa.

Liito-orava. Koulun rakentaminen.

KHO 30.9.2016 taltio 4138

Vuosikirja KHO: 2016:140

■

Elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskus

(ELY-keskus) olimyön-

tänyt kaupungille luonnonsuojelu-

lain 49 §:n 3 momentin mukaisen

luvan poiketa saman pykälän 1

momentissa tarkoitetusta uhan-

alaisen eläinlajin (liito-oravan)

lisääntymis- ja levähdyspaikan

suojelusta kaupungin omistaman

korttelialueen ottamiseksi asema-

kaavanmukaiseen käyttöön koulun

rakennuspaikkana.

Hallinto-oikeus

oli kumonnut

ELY-keskuksen päätöksen katsoen,

ettei kaupunki ollut esittänyt sellai-

sia syitä, jotka estäisivät pitämästä

tarkasteltuja vaihtoehtoisia uuden

koulun sijoituspaikkoja luontodi-

rektiivin tarkoittamalla tavalla tyy-

dyttävinä ratkaisuina.

Korkein hallinto-oikeus

ku-

mosi hallinto-oikeuden päätöksen

ja saattoi ELY-keskuksen päätöksen

voimaan. Kaikkien luontodirektii-

vin 16 artiklan 1 kohdassa säädet-

tyjen edellytysten tuli täyttyä, jotta

poikkeus voitiin myöntää. Kau-

pungin esittämiä asutuksen sijoit-

tumiseen ja yhdyskuntarakenteen

kehitykseen erityisesti pitkällä

aikavälillä liittyviä tekijöitä voi-

tiin pitää sellaisina objektiivisesti

osoitettavissa olevina seikkoina,

joiden perusteella vaihtoehtojen

tyydyttävyyttä tuli arvioida. Asias-

sa oli esitetty riittävä selvitys siitä,

että uuden koulun rakentamiseen

ei ollut olemassa muuta tyydyttä-

vää ratkaisua. Kun kaikki luonto-

direktiivin 16 artiklan 1 kohdassa

säädetyt edellytykset täyttyivät, oli

ELY-keskus voinut myöntää kau-

pungille hakemuksen mukaisesti

poikkeamisluvan.

Arviointia

Tapauksessa on kysymys Hämeen

elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskuksen Heinolan kaupungille

myöntämästä luvasta poiketa luon-

nonsuojelulain 49 §:n 1 momentin

mukaisesta liito-oravan lisäänty-

mis- ja levähdyspaikkoja koske-

vasta hävittämis- ja heikentämis-

kiellosta niin sanotun Sinilähteen

koulutonttia koskevan asemakaa-

van toteuttamiseksi. Kaupunki on

suunnitellut rakentavansa uuden

koulun Sinilähteen alueelle kor-

vaamaan siellä olleen kesällä 2015

puretun Myllyojan koulun, joka

oli homevaurioitunut. Suunnitel-

tu uusi koulu sijaitsisi puretulta

Myllyojan koululta kaksi kilomet-

riä pohjoiseen korttelissa, joka on

vuonna 1978 valmistuneessa ase-

makaavassa merkitty opetustoi-

mintaa palvelevien rakennusten

korttelialueeksi sekä puistoalu-

eeksi, jossa on ohjeelliset leikki- ja

palloilualue. Uuden kouluraken-

nuksen kanssa samaan yhteyteen