70
Rakennettu Ympäristö 4/16
Arkkitehtuurimuseon syysnäyttely vie
aikamatkalle 1960-luvun suomeen
Muistatko ne värit? Entä muistatko pelkistetyn mustavalkoisen arkkitehtuurin?
A
rkkitehtuurimuseon tuottama epookkinäyt-
tely esittelee Suomen 1960-luvun arkkiteh-
tuurin suuntauksia aikansa kiihkeän tule-
vaisuudenuskon hengessä. Näyttelyn oh-
jelmisto kutsuu myös museon seinien ulkopuolelle
esitellen ajan arkkitehtuuria ympäristössään. Kuva-
kilpailuun osallistumalla jokainen voi osallistua mu-
seotiedon keräämiseen 1960-luvun rakennuksista.
1960-lukua leimasivat suuret yhteiskunnalliset ja
kulttuuriset muutokset. Suomessa elettiin kaupun-
gistumisen aikaa, ja maata rakennettiin vauhdilla.
Teollinen massatuotanto uudisti modernistista ark-
kitehtuuria. Hallintokeskukset, kulttuurirakennuk-
set, betonikirkot, koulut, yliopistot ja muut julkiset
rakennukset antoivat konkreettisen muodon uudel-
le hyvinvointivaltiolle. Autoistuminen ja mittava lä-
hiörakentaminen ostoskeskuksineen olivat ajan uu-
sia ilmiöitä. Visuaalisesti avautui uudenlainen maa-
ilma. Muovin voittokulku näytti rajattomalta, ja vä-
rivalokuvaus yleistyi. 1960-luku onkin nähty värin
vuosikymmenenä. Kuvataiteet, sisustus ja muoti
vahvistivat ajan värikylläistä ihannetta. Samaan ai-
kaan arkkitehtuurissa elettiin mustavalkoisen aske-
tismin aikaa. Käsittelemättömästä betonista tuli ra-
kentamisen tunnuspiirre. Uusi utopia oli virtaviivai-
nen ja sarjallinen. Mustavalkoisiin arkkitehtuuriva-
lokuviin tallentui ajan pelkistetty rakennusihanne.
Ristiriitojen ja radikalismin vuosikymmen kieh-
too, vaikka 2000-luvulla ajatus 1960-luvun yhteis-
kunnasta on monelle vieras. Tuntuu oikeutetulta vi-
hata ”laatikkoarkkitehtuuria”, joka repi tieltään van-
hat, kauniit rakennukset. Peruskorjausikään tullut
60-luvun arkkitehtuuri on nyt itse uhanalaista. Ajan
vähäeleisen arkkitehtuurin teho on harkituissa suh-
teissa ja hienostuneissa yksityiskohdissa. Materiaa-
lin ilmaisuvoimaa korostanut arkkitehtuuri on ra-
juudestaan huolimatta haavoittuvaa. Näyttämällä
esimerkkejä aikojen saatossa tapahtuneista muu-
toksista, näyttely muistuttaa mahdollisuuksista pa-
lauttaa arkkitehtuurille sen alkuperäinen eleganssi.
Näyttely avaa 1960-luvun arkkitehtuurin teemo-
ja, visuaalisia erityispiirteitä ja estetiikkaa. Samalla
se kutsuu tarkastelemaan aikakauden yhteiskunnal-
lisia näkökulmia ja esittelee arkkitehtuurin keskei-
siä tekijöitä. Näyttelyn nimi Värikkäämpi, iloisem-
pi, hienostuneempi on lainaus kirjailija Pentti Saari-
koskelta, joka toivotti Ylioppilaslehden lukijoille vä-
rikkäämpää, iloisempaa ja hienostuneempaa uutta
vuosikymmentä lehden vuoden 1960 ensimmäises-
sä numerossa.
Näyttelyarkkitehtuurissa on haettu innoitusta
1960-luvun elämäntyylistä, lisääntyneestä vapaa-
ajasta, olohuoneista ja kesämökeistä – niin kutsu-
tusta lattiaelämästä. Näyttelyn tilalliset ratkaisut
luovat yhteyden nykyhetken ja unelmia, uskoa ja
toivoa tulvineen vuosikymmenen välille. 60-luku oli
aikakausi, jolloin kaikki näytti mahdolliselta. Maa-
ilma avautui, eikä raja-aitoja taiteiden välillä ol-
lut. "Rakentamisen hulluina vuosina" luotiin arkki-
tehtuuria, joka ei jätä ketään kylmäksi. Näyttely kut-
suu kävijänsä viihtymään ja vapautumaan.
Julkaisu liittyy näyttelyyn, ja se on myynnissä museon kirja-
kaupassa. Tekijä: (toim.) Juhana Lahti ja Eija Rauske. Artik-
kelien kirjoittajat Juhana Lahti, Aino Niskanen, Eija Raus-
ke, Kirsi Saarikangas, Elina Standertskjöld. Julkaisija: Suo-
men arkkitehtuurimuseo
Julkaisuja
Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi
1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria.
Näyttely Arkkitehtuurimuseossa 19.2.2017 asti.
Julkaisu: Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi.
Näkökulmia 1960-luvun arkkitehtuuriin.
Jorma Järvi, Viitaniemen asuntoalue, Jyväskylä 1958–1964.
Kuva: MFA
1960-luku oli muutoksen
vuosikymmen. Kirja esit-
telee ajan suomalaista
arkkitehtuuria värikylläi-
sistä sisustuksista asema-
lähiöihin, veistoksellisiin
kivikirkkoihin ja järjes-
telmäarkkitehtuurista
ammentaviin utooppisiin
kaupunkivisioihin.