60
Rakennettu Ympäristö 4/16
Miksi Hamina
– tuntematon ympyräkaupunki?
Kun vanhoista taloista kiinnostunut pääkaupungin asukas hakee urbaanimpaa
vaihtoehtoa vapaa-ajan asunnolle kuin mökkiä järvi-Suomesta, mieleen tulevat
helposti merenrantakaupungit Hanko, Tammisaari ja Loviisa.
H
ienoja ympäristöjä kaikki, tiedän, sillä kävin
jokaisessa tutkimassa myynnissä olleita ta-
loja ja asuntoja muutama vuosi sitten. Kah-
den työorientoituneen aikuisen tavoitteena
oli löytää alle kahden tunnin ajomatkan päässä Hel-
singistä paikka, jossa on luotettavat tietoliikenneyh-
teydet, kohtuulliset kaupalliset palvelut ja inspiroiva,
mielellään merellinen ympäristö, jossa riittää tutkit-
tavaa. Hankittava asunto tai talo voisi olla vanha ja
korjauksen tarpeessa.
Omaa taloa etsimässä
Aloitimme etsimisen Hangosta, joka oli tuttu aikai-
semmilta kesäasukasvuosilta. Hangosta ei pitkän ha-
eskelun jälkeen löytynyt sopivaa kohdetta, joten siir-
ryimme itään päin Tammisaareen, mutta lopputulos
oli sama. Helsingin itäpuolella Porvoo hypättiin yli,
mutta Loviisasta löytyi sopiva talo keskustan tuntu-
masta. Käydyistä määrätietoisista ostoneuvottelusta
huolimatta talo jäi entiselle omistajalleen.
Aloimme hieman pettyneinä tutkia Suomen
karttaa tarkemmin Kymenlaakson kohdalta. Tote-
sin, että ennen itärajaa on vielä Hamina, ainutlaa-
tuinen ympyräkaupunki, josta tunsin lähinnä ase-
makaavan ja josta meillä ei ollut mielikuvaa vanhas-
taan. Sinne siis!
Haminan vanhat talot
Haminassa, kuten suomalaisissa kaupungeissa ylei-
sesti, käytännön toimenpiteillä on alettu vaalia his-
toriallista keskustaa ja vanhoja puurakennuksia ym-
märtävästi vasta 1990-luvun lopulta alkaen. Vanho-
jen rakennusten ja historiallisen kaupunkitilan arvo
ja merkitys on ehkä ymmärretty pienissä piireissä,
mutta kaupunkien asemakaavat eivät välttämättä ole
onnistuneet tukemaan korjaamista ja säilyttämistä.
Ylläpidon ja korjaamisen perinne katkesi vii-
meistään 1970-luvulla teollisen rakentamisen kas-
vun vuosina. Perinteiset keskustapuutalot ovat vai-
kuttaneet asukkaista epämuodikkailta ja epäkäy-
tännöllisiltä pienine ikkunoineen ja määriteltyine
huonejärjestyksineen.
Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin histo-
rian opiskelijat tekivät vuonna 1983 harjoitustyönä
Haminan Linnoituksen kaupunginosan rakennus-
ten inventoinnin ja luovuttivat kootun tiedon Hami-
nan kaupungin käyttöön. Paikallislehti teki opiske-
lijoiden tutkimusprojektista suurehkon jutun, jossa
todettiin muun muassa, että on suuri riski, että puu-
rakennukset rapistuvat käyttökelvottomiksi ja ne
puretaan uuden rakentamisen alta, koska kukaan
ei halua asua Haminan vanhoissa keskustataloissa
ja pitää niistä huolta. Arkkitehtiopiskelijat tekivät
huolellista työtä Haminan Linnoituksessa mitaten,
piirtäen ja kuvaten. Monet silloisista opiskelijoista
keskittyivät myöhemmällä ammattiurallaan nimen-
omaan vanhojen rakennusten korjaukseen.
Arkkitehtiopiskelijoiden vierailusta on kulunut
yli 30 vuotta. Huoli rakennusten yleisestä rappeu-
tumisesta tuntuu ympyräkaupungin keskustassa nyt
vieraalta. Valtaosassa Linnoituksen kaupunginosan
taloista asutaan tai niissä on palvelutiloja. Keskus-
tassa puutaloja on harvoin myytävänä. Kaupunki-
kuva keskustassa on yhtenäinen lukuun ottamatta
muutamia 1970-luvun tasakattorakennuksia. Raati-
huone, Ortodoksikirkko ja Reserviupseerikoulu täy-
dentävät erityislaatuisen tunnelman.
Haminasta Linnoituksen kaupunginosasta löy-
MARJUT KAUPPINEN
Kuva 1:
Kaupunkifestivaali Valojen yö järjestetään
vuosittain syyskuussa Haminan kaupungin ja sen
yhteistyökumppaneiden toimesta. Vanhoista taloista
Pormestarintalo on avannut pihansa myös Valojen yön
konserteille.
Kuva 2:
Raatihuone ympyräkehien keskipisteessä
muodostaa vanhan keskustan ytimen niin symbolisesti kuin
käytännössäkin. Raatihuoneella on kaupungin hallinnon tiloja
ja kahvila. Rakennus on valmistunut vuonna 1789 ja C.L.
Engelin suunnitelmilla uudistettu täysin vuonna 1840.
Kuva 3:
Joka toukokuussa Raatihuoneenkatu muuttuu
kirpputoriksi siivouspäivätapahtuman aikaan. Päivän
päätteeksi on tarjolla elävää musiikkia.