10
Rakennettu Ympäristö 2/16
ennalta ehkäisevää. Jo se tieto, että asiantunteva
ammattielin tulee käsittelemään suunnitelmia,
velvoittaa sekä suunnittelijoita että rakennutta-
jia: mitä tahansa hätäratkaisuja ei kehdata esit-
tää. Suunnittelijat voivat myös saada tukea, jos
rakennushankkeiden laatua toteutusvaiheessa
ryhdytään heikentämään.
Pyrkimys hallinnon keventämiseen ja suju-
voittamiseen myös rakennusalalla on ajankoh-
tainen ja perusteltu. Taloudellisen uuslibera-
lismin vallitessa on kuitenkin muodikasta etsiä
rationalisoinnin kohteita myös hyvin toimivis-
ta instituutioista. Pitää muistuttaa siitä, kuinka
kaupunkikuvaneuvottelukunta hoitaa kaupun-
kiyhteisön kannalta tärkeitä kysymyksiä varsin
kevyellä organisaatiolla.
Kaupunki on – tai voisi parhaimmillaan olla
– kollektiivinen taideteos. Se ei estä rakentajien
tai suunnittelijoiden luovaa panosta, kaupun-
gin rakentaminen päinvastoin edellyttää niitä.
Jokaisen uuden rakennuksen tulee täydentää
kaupungin kokonaisuutta, tuoda siihen oma
itsenäinen osansa. Jokainen uusi rakennus on
perusteltu, kun se parantaa ympäristöään.
■
Professori emeritus
Vilhelm Helander
.
Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit
SAFA.
Vilhelm Helander on arkkitehtuurin historian
emeritusprofessori Teknillisestä korkeakoulusta,
nykyisestä Aalto-yliopistosta ja etenkin
restaurointitehtävien parissa toimiva arkkitehti.
Hän oli Helsingin rakennusvalvontaviraston
julkisivutoimikunnan varajäsen 1972–1975 ja
varsinainen jäsen 1976–1979 sekä 1982–1985.
4) Joitakin julkisivutoimikunnan jäseniä nostettiin
erityisesti tikun nokkaan ja vaadittiin erotettaviksi. En
voi kieltää, etten olisi tuntenut hieman ylpeyttä saatuani
tällaisen huomionosoituksen.
Kirjoitus perustuu puheenvuoroon Helsingin
kaupunkikuvaneuvottelukuntaa koskevassa seminaarissa
2.3.2016.
Lauri Jääskeläinen pyysi “alustusta neuvottelukunnan työn
roolista Helsingin rakentumisen pitkässä juoksussa ja sitä
kautta merkityksestä”.
Kuva: Tommi Ahlberg
1) Siteeraan muistista apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Saurin sanoja Hufvudstadsbladetin v. 2012
järjestämässä seminaarissa Vårt Helsingfors.
2) Marja Heikkilä-Kauppinen, Saanko luvan? 200 vuotta
pääkaupungin rakennusvalvontaa – satavuotias
rakennusvalvontavirasto. Helsingin kaupungin
rakennusvalvontavirasto 2012.
3) Rådet till skydd för Stockholms skönhet. Täsmällisyyden
kotimaassa Saksassa rakennusjärjestyksen ja
-tarkastuksen perinteinen nimitys on Baupolizei…
Tanskassa vaikuttaa vuoden 1918 rakennussuojelulain
tueksi perustettu, kulttuuriministeriön alainen
asiantuntijatoimikunta Det Særlige Bygningssyn.
Helsingissäkin vaikutti jonkin aikaa neuvoa
antava elin, rakennuskulttuuritoimikunta (1963–).
Se lakkautettiin kuitenkin kaupungin johdon
painostuksesta 1980-luvun alussa – ehdin olla
muutaman kuukauden sen jäsenenä. Lienevätkö
toimikunnat osoittautuneet liian hankaliksi mm.
silloin, kun Iso Britannia halusi purkaa Lars Sonckin
Villa Baumgarterin Kaivopuistossa uuden lähetystönsä
tieltä?