Rakennettu Ympäristö 2/2016

Rakennettu Ympäristö 2/16

Eetu Puurtista

, josta Helsingin Sanomat kertoi

24.1.2016 artikkelissaan

Energiatehokkaissa raken-

nuksissa piilee riskejä – tuleeko Suomesta mätien ko-

tien maa?

Puurtinen joutuu kuitenkin varustamaan

kotinsa koneellisella ilmanvaihdolla, jotta talo täyt-

täisi rakennusluvan ehtona olevan lämpöhäviön ta-

sauslaskelman. Puurtinen arvioi rakennuksen elin-

kaaren olevan 400–500 vuotta. Tänä aikana koneel-

linen ilmanvaihto uusitaan 20–25 kertaa, ja mikäli

suodattimet vaihdetaan suositusten mukaisesti saa-

reen ja saaresta pois kuljetetaan vähintäänkin 2 500

suodatinta. Ne eivät ole biojätettä.

Kun vapaa-ajan asunnot lasketaan mukaan,

puolet asuntokannastamme toimii painovoimaisel-

la ilmanvaihdolla. Painovoimaista ilmanvaihtoa ke-

hitettiin keskuslämmitykseen siirryttäessä ja uuni-

lämmityksestä luovuttaessa 1900-luvun ensimmäi-

sillä vuosikymmenillä. Silloin asuntoihin oli luotava

erillinen, lämmitysmuodosta riippumaton ilman-

vaihtojärjestelmä.

Asunnot suunniteltiin siten, että mm. keittiöt

ja kylpyhuoneet sijoitettiin muurattujen poistoil-

mahormien ympärille ja varustettiin valurautaisil-

la poistoventtiileillä. Ulkoseiniin asennettiin kor-

vausilmalle säleiköt ja sisäpuolelle säädettävät räp-

pänät. Näin toimittiin aina 1970-luvulle asti, jolloin

koneellinen poistoilmanvaihto tuli vallitsevaksi jär-

jestelmäksi. Arkkitehti toimi ilmanvaihtosuunnit-

telijana, lvi-suunnittelijalle jäi nuolien piirtäminen

suunnitelmiin korvausilma- ja poistoventtiileil-

le.1970–1980 luvuilla korvausilmaventtiilit jätettiin

pois ja korvausilmaa koetettiin saada jättämällä ik-

kunoista pois pätkät tiivistettä. Tämä ratkaisumal-

li lienee suurin lvi-väen aikaansaamista ja viran-

omaisten hyväksymistä virheistä.

Nykyisistä valmistaloista painovoimaiseen il-

manvaihtoon taipuu helposti tai edes pienin muu-

toksin vain harva. Tilasuunnittelun on ehdotto-

masti lähdettävä ”painovoimaisuus edellä”: tilat

suunnitellaan ilmanvaihdon ”ympärille” ja hormit

toteutetaan muuraamalla, kuten pien- ja kerrosta-

loissa aina 1970-luvulle asti. Hajautetusti asuntoi-

hin sijoitettujen wc-, kylpyhuone-, keittiö-, ja sau-

natilojen varustaminen useilla muuratuilla hormi-

ryhmillä ja piipuilla tekee järjestelmän hankinnasta

koneellista vaihtoehtoa kalliimman. Jos korvaus-

ilmaa esilämmitetään, on painovoimaisen ilman-

vaihdon hintalappu vieläkin suurempi. Kun tarkas-

tellaan rakennuksen koko elinkaarta, painovoimai-

nen järjestelmä on kilpailukykyinen myös hinnal-

taan.

K3-talot

Suomen Kulttuurirahasto tilasi 2009 kahdeksal-

ta pohjoismaiselta arkkitehtitoimistolta suunnitel-

mat teollisesti valmistettavasta tyyppitalosta. Raken-

nuksen tuli olla kaunis, kestävä ja kohtuuhintainen

(K3-talot). Rakennuksen tuli toimia ilman lämmön

talteenottoa ja muovista höyrysulkua ja se tuli varus-

taa kunnollisilla räystäillä.

Kimmo Lylykangas

Mika Vuolle

Jukka Sai-

nio

laativat K3-taloihin liittyen selvityksen paino-

voimaisen ilmanvaihdon toteutusmahdollisuudes-

ta siten, että ratkaisu olisi täyttänyt tuonaikaiset

määräykset.

K3-talojen painovoimaisen ilmanvaihdon malli

perustuu erityisesti Ruotsissa toteutettujen koulujen

painovoimaisen ilmanvaihdon ratkaisuun. Korvaus-

ilma lämpenee rakennuksen alapuolisessa kammi-

ossa (kulvertissa) ja siirtyy kanavia pitkin luokkahuo-

neisiin. Poistoilma poistuu painovoimaisesti tuulen

suunnan mukaan säätyvien piippujen kautta.

Tällä mallilla on toteutettu omakotitalo Kissan-

käpälä Espoossa. Kokemukset ovat olleet pääosin

myönteisiä.

Koulut ja kirkot luonnollisella ilmanvaihdolla

Hienot 1940–1950-luvuilla rakennetut kansakou-

lumme varustettiin aina painovoimaisella ilman-

vaihdolla ja luokat tuuletettiin huolellisesti välitun-

tien aikana. Ongelmat näissä rakennuksissa alkoivat

vasta, kun ne varustettiin koneellisella ilmanvaih-

dolla. Home- ja sisäilmaongelmien ohella ongelmat

ovat esteettisiä. Kansakunnan kovin ponnistuksin

toteuttamien jälleenrakentamisajan kansakoulujen

Talo Kissankäpälän asukkaan mittauksia kulvertin ja

korvausilman lämpötiloista. Talon ilmanvaihdon toiminnasta

on luettavissa lisää rakennuttajan blogista kissankapala.

blogspot.com

Kuva: Heli Nikunen