Rakennettu Ympäristö 1/2017

Rakennettu Ympäristö 1/17

KHO:n päätöksiä

29.9.2006 taltio 2512

ottamaan

kantaa MRL 40 §:n suomen- ja

ruotsinkielisen kieliasun poikkea-

vuuteen. Suomenkielisen kieliasun

mukaan yleiskaavaan kuuluvat kaa-

vakartan lisäksi kaavamerkinnät ja

–määräykset. Selostus sen sijaan

”liittyy” (”ansluter sig”) yleiskaa-

vaan. Saman pykälän ruotsinkieli-

sen kieliasunmukaan yleiskaavaan

”kuuluu” (”hör”) myös ”planbesk-

rivning” (kaavaselostus). KHO viit-

tasi hallituksen esitykseen ja kun

säännöksen soveltamiskäytännös-

sä on vakiintuneesti katsottu, ettei

kaavaselostus ole osa yleiskaavaa,

ei MRL 40 §:ää voitu sen ruotsin-

kielisestä sanamuodosta huolimat-

ta tulkita siten, että kaavaselostus

kuuluisi yleiskaavaan. Vuosikir-

jaratkaisussa

KHO:2015:56

tode-

taan, ettei kaavaselostus ole MRL

55 §:n mukaan osa oikeusvaiku-

tukset saavaa kaavaa. Näin ollen

se ei sellaisenaan voi olla muu-

toksenhaun kohteena. Valitukses-

sa oli kiinnitetty huomiota siihen,

että asemakaavan selostuksessa

oleva luonnehdinta puurakenta-

misen ekologisuudesta verrattuna

muihin rakennusmateriaaleihin

saattaa olla kyseenalaistettavissa.

Tämä ei KHO:n mukaan kuiten-

kaan osoittanut, että asemakaava

olisi perustunut virheellisille läh-

tökohdille eikä kaavapäätös ollut

lainvastainen sillä perusteella, että

kaavaselostuksessa olisi virheelli-

sesti arvioitu eri rakennusmateri-

aalien ekologisuutta.

Kajaanin palvelutaloa koske-

vassa, KHO:n vähemmistön ää-

nestyslausunnossa kaavaselostusta

käytettiin tulkinnan apuna arvioi-

taessa kaavamuutoksen tarkoitus-

ta. Siihen kaavaselostus sopiikin.

Myös enemmistö tukeutui kaa-

vaselostuksen mainintaan, jossa

muutoksen tarkoituksena on ollut

mahdollistaa palvelutalon raken-

taminen kaupungin vuokraamalle

tontille.

Lauri Jääskeläinen

Yleiskaava. Tuulivoima.

Esteellisyys. Palvelussuhdejäävi.

KHO 29.11.2016

taltio 5090

Vuosikirja KHO: 2016:190

■

Kaupunginvaltuusto oli hyväk-

synyt tuulivoimayleiskaavan Met-

sähallituksen hallinnoimalle val-

tionmaalle.Kaavahankeolikäynnis-

tynyt Metsähallituksen Laatumaa-

tulosalueen esityksestä. X, joka

työskenteli metsurina Metsähal-

lituksen Metsätalous-tulosalueen

palveluksessa, oli osallistunut kaa-

va-asian käsittelyyn kaupunginhal-

lituksessa. Metsähallituksella oli

odotettavissa erityistä hyötyä tai

vahinkoa valmisteltavana olleen

kaavahankkeen johdosta. Asiassa

oli ratkaistava, oliko X ollut työsuh-

teensa johdosta esteellinen osallis-

tumaan kaavahankkeen käsittelyyn

kaupunginhallituksessa.

Korkein hallinto-oikeus

katsoi,

että palvelussuhdejääviä koskevaa

hallintolain 28 §:n 1 momentin 4

kohtaa ei voida tulkita niin, että pal-

velussuhde valtioon tai valtion liike-

laitokseen ei lähtökohtaisesti voisi

muodostaa esteellisyyttä silloin, kun

kysymys on valtion tai valtion liike-

laitoksen palveluksessa olevan hen-

kilön osallistumisesta hallintoasian

käsittelyyn kunnan luottamushen-

kilönä. Laatumaa-tulosalue ja Met-

sätalous-tulosalue olivat kuuluneet

samaan Metsähallituksen liiketoi-

minta-alueeseen. Korkein hallinto-

oikeus katsoi, että tässä tilanteessa

tulosalueiden erillisyydelle ei voitu

antaa ratkaisevaa merkitystä arvioi-

taessa X:n esteellisyyttä.

Palvelussuhteen perusteella

syntyvä esteellisyys ei edellyttänyt,

että X olisi saanut asiassa itselleen

hyötyä, tai että hänen osallistumi-

sensa asian käsittelyyn olisi vaikut-

tanut asiassa tehtävään ratkaisuun.

Esteellisyyden arvioinnin kannalta

ei myöskään ollut merkitystä sillä,

oliko X itse kokenut olevansa asi-

assa esteellinen tai mikä hänen

asemansa oli Metsähallituksen lii-

ketoiminta-alueen organisaatiossa.

Kaupunginvaltuuston päätös oli

syntynyt X:n esteellisyyden vuoksi

virheellisessä järjestyksessä.

Arviointia

Tapauksessa on kysymys

Pudasjär-

ven kaupunginvaltuuston

hyväk-

symästä Tolpanvaara-Jylhävaaran

tuulivoimapuiston osayleiskaavas-

ta. Metsähallituksen (Laatumaa)

käynnistämässä kaavahankkeessa

tuulivoimalat oli osoitettu Metsä-

hallituksen hallinnoimalle valtion

maalle.

Hallinto-oikeuden tutkittavaksi

kaava päätyi yksityishenkilön A ja

hänen asiakumppaniensa valituk-

sesta. Valituksessa katsottiinmuun

muassa että kaupunginhallituksen

puheenjohtajana toiminut X oli

ollut esteellinen osallistumaan

kaavan käsittelyyn ja päätöksente-

koon, sillä X oli palvelussuhteessa

Metsähallitukseen. Hallinto-oikeus

tarkasteli X:n esteellisyyttä valtuu-

tettuna ottaen huomioon X:n roo-

linMetsähallituksessa jaMetsähal-

lituksen organisaatiorakenteen.

Metsähallitus on valtion lii-

kelaitos, jonka toiminta on jaettu