Rakennettu Ympäristö 1/2017

Rakennettu Ympäristö 1/17

KHO:n päätöksiä

kolmeen tulosyksikköön (metsä-

talous, liiketoimintaportfolio ja

luontopalvelut). Tolpanvaara-Jyl-

hävaaran tuulivoimahankkeesta

vastannut Laatumaa kuuluu liike-

toimintaportfolio-tulosyksikköön.

X oli palvelussuhteessa metsurina

metsätalous-tulosyksikössä. X ei

ollut osallistunut päätöksentekoon

tai ollut osallisena Metsähallituk-

sen ohjaus- tai työryhmissä. Hän ei

ollut myöskään toiminut Metsähal-

lituksessa tehtävissä, jotka liittyivät

päätöksentekoon kysymyksessä

olevassa tuulivoimapuistohank-

keessa. Hallinto-oikeus katsoi, ettei

palvelussuhdetta valtioon lähtö-

kohtaisesti pidetä perusteltuna ai-

heena epäillä virkamiehen puolu-

eettomuutta, koska tällaisen palve-

lussuhteen ei katsota synnyttävän

lojaalisuutta työnantajaa kohtaan

siten, että palvelussuhteen voitai-

siin arvioida vaikuttavan virkamie-

hen arviointikykyyn. Vastaavasti

voidaan arvioida palvelussuhdetta

valtion liikelaitokseen. Hallinto-

oikeus katsoi, ottaen huomioon

X:n palvelussuhteeseen liittyvistä

tehtävistä ja asemasta Metsähalli-

tuksessa saatu selvitys sekä Metsä-

hallituksen organisaatiorakenne,

ettei X ole ollut hallintolain 28 §:n

1 momentin 4 kohdan perusteella

esteellinen osallistumaan Tolpan-

vaara-Jylhävaaran osayleiskaavaa

koskevan asian käsittelyyn kau-

punginhallituksessa ja hylkäsi va-

lituksen.

Jatkovalituksen johdosta osa-

yleiskaavaan liittyvää esteellisyyttä

koskevaa valitusperustetta käsitel-

tiin myös korkeimmassa hallinto-

oikeudessa (KHO). Tapauksessa

oli kiistatonta, että Pudasjärven

kaupunginhallituksen puheen-

johtaja X on ollut Metsähallituk-

sen palveluksessa metsurina, kun

osayleiskaavaa on valmisteltu ja X

oli osallistunut kaikkiin kaupun-

ginhallituksen kokouksiin, joissa

kaavaa oli käsitelty. Saadun sel-

vityksen mukaan X:llä ei ole ollut

kaavahankkeeseen liittyviä tehtäviä

Metsähallituksessa.

Selvää oli myös, että Metsähal-

litukselle oli odotettavissa kaava-

hankkeesta hyötyä, sillä kyseessä

oli Metsähallituksen Laatumaa-

tulosalueen aloitteesta laadittu

osayleiskaava, joka mahdollisti

tuulivoiman sijoittamista. Oikeu-

dellisena ratkaistavana kysymyk-

senä olikin, olikoMetsähallituksen

metsurina toimiva X ollut työsuh-

teensa johdosta esteellinen osallis-

tumaan kaavahankkeen käsittelyyn

kaupunginhallituksessa.

KHO katsoi, että hallintolain 28

§:n 1 momentin 4 kohtaa ei voida

tulkita niin, että palvelussuhde

valtioon tai valtion liikelaitokseen

ei lähtökohtaisesti voisi muodostaa

esteellisyyttä silloin, kun kysymys

on valtion tai valtion liikelaitok-

sen palveluksessa olevan henki-

lön osallistumisesta hallintoasian

käsittelyyn kunnan luottamus-

henkilönä. KHO viittaa ratkaisus-

saan myös epätavalliseen tapaan

oikeuskirjallisuuteen esittäen läh-

deviittein, ettei hallinto-oikeuden

tekemälle tulkinnalle löydy tukea

oikeuskirjallisuudestakaan. Oi-

keuskirjallisuudessa on arvioitu

lähinnä valtion virkamiehen esteel-

lisyyttä ja muita kuin nyt kysymyk-

sessä olevaan asiaan rinnastettavia

tilanteita.

KHO:n mukaan Metsähallituk-

sen tulosalueiden erillisyydelle ei

voitu myöskään antaa ratkaisevaa

merkitystä X:n esteellisyyden ar-

vioinnissa, sillä sekä metsätalo-

us-tulosalue, jossa X työskenteli

että Laatumaa olivat kuitenkin ol-

leet samaa liiketoiminta-aluetta.

KHO:n ratkaisussa nostettiin esiin

kaksi keskeistä palvelussuhdejää-

viyden arviointiin liittyvää seikkaa.

Palvelussuhteen perusteella synty-

vä esteellisyys

ei edellytä

, että työn-

tekijä saisi asiassa itselleen hyötyä,

tai että työntekijän osallistuminen

asian käsittelyyn olisi vaikuttanut

asiassa tehtävään ratkaisuun. Ni-

mensä mukaisesti palvelussuh-

dejääviys syntyy palvelussuhteen

perusteella, silloin kun esimerkik-

si työnantajalle on kaava-asiassa

odotettavissa ratkaisusta erityistä

hyötyä tai vahinkoa.

Virkamiehen tai luottamusmie-

hen omalla arviolla esteellisyydestä

on merkitystä silloin, kun hän jää-

vää itsensä asian käsittelystä. Jälki-

käteen esteellisyyden arvioinnissa,

ei juridista merkitystä ole sillä, että

henkilö ei ole kokenut itseään es-

teelliseksi.

KHO katsoi, että X on palve-

lussuhteensa vuoksi ollut hallinto-

lain 28 §:n 1 momentin 4 kohdan

perusteella esteellinen osallistu-

maan Tolpanvaara-Jylhävaaran

osayleiskaavaa koskevan asian

käsittelyyn kaupunginhallitukses-

sa ja kaupunginvaltuuston päätös

osayleiskaavan hyväksymisestä

on mainitun esteellisyyden vuoksi

syntynyt kuntalain (365/1995) 90

§:n 2 momentissa tarkoitetulla ta-

valla virheellisessä järjestyksessä.

KHO kumosi hallinto-oikeuden

ja kaupungin päätökset. Kaavapro-

sessin kannalta kaavan kumoutu-

minen tarkoittaa kaavaprosessin

aloittamista alusta, mikäli kaava-

hanke edelleen on ajankohtainen.

Ajallisesti kyse on vuosien suun-

nittelu- ja muutoksenhakuproses-

sista. Kaavaa oli käsitelty kunnassa

kahden vuoden aikana 2012–2014

ja kaava oli hyväksytty valtuustos-

sa maaliskuussa 2014. Puheena

olevalla KHO:n ratkaisulla päätös

tuli lainvoimaisesti ratkaistua 33

kuukautta myöhemmin, marras-

kuussa 2016.

Susanna Wähä

Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys