Rakennettu Ympäristö 1/2017

Rakennettu Ympäristö 1/17

KHO:n päätöksiä

muotoutuminen ovat toisistaan

riippumattomia”. Vuosikirjaratkai-

sussa

KHO:2013:60

, joka koskee

maankäytön suunnittelun ja kiin-

teistönmuodostamisen välistä suh-

detta, toteaa KHO: ”Rakentamisen

edellytyksiä ei ratkaista lopullisesti

kiinteistötoimitusten yhteydessä,

vaan ne tutkitaan maankäyttö- ja

rakennuslainmukaisessamenette-

lyssä”. Toisaalta lohkomista koske-

van pääsäännön mukaan saadaan

asemakaava-alueen ulkopuolella

rakennuspaikaksi tarkoitettu kiin-

teistö muodostaa lohkomalla, jos

muodostettava kiinteistö täyttää

MRL:ssa sekä sen nojalla anne-

tuissa säännöksissä ja määräyksis-

sä rakennuspaikalle asetetut vaa-

timukset (KML 33 §). Nyt annetun

vuosikirjaratkaisun tiivistelmässä

KHO toteaa: ”Kiinteistönmuodos-

tamislaissa tarkoitetun kiinteistö-

toimituksen ensisijaisena tehtävä-

nä on määrittää maanomistajan

omistukseen kuuluva alue”.

Lohkomisen osalta tulee KML

34 §:n mukaan toimitusinsinöö-

rin, jos lohkomisen yhteydessä

ilmenee, että asianosaisilla on

virheellinen käsitys rakentamisen

edellytyksistä, selventää asian-

osaisille lohkomisen merkitystä

maankäyttö- ja rakennuslaissa tai

sen nojalla säädettyjen rakentami-

sen edellytysten arvioinnissa. Sa-

moin lohkomista koskee KML 33

§:n 4 momentin oikeusohje. Sen

mukaan, jos lohkomisessa syntyy

epätietoisuutta siitä, sijaitseeko

määräala MRL 72 §:n mukaisella

ranta-alueella, toimitusinsinöörin

on siirrettävä asia ELY-keskuksen

ratkaistavaksi. Nyt oli kysymys

halkomistoimituksesta, jonka toi-

mitusinsinööri oli keskeyttänyt.

Lauri Jääskeläinen

Käyttötarkoitus

Asemakaavanmukaisuus

Palvelutalon muutos eläkeläisten vuokrataloksi

KHO 2.12.2016 taltio 5152 (äänestys)

Julkaistu, muu päätös

■

Kajaanin rakennustarkastaja

myönsi (3.6.2014) palvelutalosää-

tiölle rakennusluvan vanhusten

palvelutalon muuttamiseen vuok-

rataloksi siten, että entiset palvelu-

tilat muutetaan asunnoiksi.

Ympäristöteknisen lautakun-

nan

lupajaosto

hylkäsi (28.8.2014)

naapuritaloyhtiön oikaisuvaati-

muksen.

Pohjois-Suomen hallinto-oi-

keus

kumosi (24.11.2015) naapuri-

taloyhtiön valituksesta lupajaoston

ja rakennustarkastajan päätökset ja

hylkäsi rakennuslupahakemuksen.

Korkein hallinto-oikeus

ku-

mosi lupajaoston valituksesta hal-

linto-oikeuden päätöksen. Lupa-

jaoston päätös saatettiin voimaan.

Toimituksen huomautuksia

Rakennuspaikkaa koskee asema-

kaavan muutos vuodelta 1989.

Siinä tontti on osoitettu julkisten

palveluasuntojen korttelialueeksi

(YA). Käyttötarkoitusta täsmentä-

viä kaavamääräyksiä ei ole. Kaa-

vaselostuksen mukaan asemakaa-

van muutoksen tarkoituksena on

ollut mahdollistaa palvelutalon

rakentaminen kaupungin vuokraa-

malle tontille.

Ympärivuorokautisesta palve-

luasumisesta luopumisen vuoksi

talon ensimmäisessä kerroksessa

sijainneesta palvelutalon entises-

tä keittiöstä ja toimistotiloista on

tarkoitus tehdä viisi uutta asuin-

huoneistoa. Lisäksi kolmannessa

kerroksessa sijaitsevan entisen ryh-

mäkodin tilat on tarkoitus muut-

taa yhteensä kuudeksi asunnoksi.

Sauna- ja kuntosalitilat sekä aulan

yhteistila säilytetään. Talossa ei ole

enää vakituista henkilökuntaa.

Asemakaavan muutoksen vah-

vistamisenaikanaoli voimassa sisä-

asiainministeriön päätös asema-,

rakennus-, yleis- ja seutukaavoissa

käytettävistä merkinnöistä (15.1.

1980/39). Päätös ja siltä pohjalta

myöhemmin (1992) laadittu ym-

päristöministeriön opas (2/1992)

eivät sisällä kaavamerkintää YA.

Myöskään nykyisin voimassa ole-

va kaavamerkintöjä koskeva asetus

(342/2000) ei tunne merkintää YA.

Y-merkintä sallii sisäasiainmi-

nisteriön kaavoitus- ja rakennus-

osaston ohjeen (1/1980) mukaan

sekä julkiset että yksityiset palve-

lut. Esimerkiksi sellaiset asunto-

alueiden palvelukeskukset, joihin

sijoittuu sekä julkisia että yksityisiä

palveluja, voidaan ohjeen mukaan

merkitä joko Y- tai K-merkinnällä

ja osoittaa sallittu lisäkäyttötar-

koitus ja sen osuus kerrosalasta

kaavamääräyksellä. A-merkinnällä

osoitetuille korttelialueille voidaan

ohjeen mukaan rakentaa erityyp-

pisiä asuinrakennuksia. Pelkän

A-merkinnän käyttäminen tulee

kysymykseen silloin, kun kaavalla

halutaan tehdä mahdolliseksi eri

talotyyppien rakentaminen samal-

le korttelialueelle.

Yksityiseen käyttöön tulevan

asuinrakennuksen sijoittaminen

asemakaavassa yleisten rakennus-

ten korttelialueeksi varatulle alu-

eelle merkitsee lähtökohtaisesti

rakennuksen käyttötarkoituksen

olennaista muuttamista, toteaa

korkein hallinto-oikeus. Kysymyk-

sessä olevan tontin käyttötarkoitus

on kaavan mukaan sekoitus yleis-