Plaani Induktiosilmukkajärjestelmät Palokatkosuunnittelu Aurinkovoimaloiden liityntäohjeet 2 2026
Tämä on Tervetuloa osastollemme Sähkö-Electricity 26 6b68 ja Virtapiiri 17 G Building Connections Lue lisää obo.fi • Korkeatasoiset tuotteet • Innovatiiviset järjestelmät • Tuotanto osaamista, modernit tehtaat, jatkuva prosessien optimointi huippulaatuisten tuotteiden valmistamiseen. • Kestävä kehitys
Uusiutuvan energian hankkeissa on syytä panostaa komponenttien laatuun Enkom on asiantuntijaorganisaatio, joka maahantuo sähkö- ja kommunikaatiotuotteita sekä tukee asiakkaitaan niihin liittyvissä ratkaisuissa. Yritys korostaa, että aurinko- ja tuulivoimapuistohankkeissa tuotteiden soveltuvuus Suomen vaativiin sääolosuhteisiin on ratkaisevaa. ENKOM erottuu maahantuojien kentässä vahvalla asiantuntemuksella, laatubrändeillä ja helposti saatavilla olevalla palvelulla. Tarjolla on ratkaisuja, joille löytyy tuki koko elinkaaren ajalle, alkusuunnittelusta huoltoon. “Olemme täyden palvelun talo, joka pyrkii aina tuottamaan asiakkailleen lisäarvoa pelkän tuotetoimituksen sijaan”, toimitusjohtaja Tim Markusson kertoo. Yritys edustaa omissa tuotekategorioissaan korkealaatuisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan vastata aurinko- ja tuulivoimapuistojen tyypillisiin haasteisiin. “Suomessa sääolosuhteet ovat vaativia sekä lämpötilavaihteluiden että ilmankosteuden osalta. Edustamamme tuotteet on suunniteltu ja testattu kestämään näitä olosuhteita, jopa korkeampia lämpötiloja kuin monet kilpailevat ratkaisut”, Markusson sanoo. Laadukkaat komponentit mahdollistavat reaaliaikaisen mittaustiedon hyödyntämisen ja ennaltaehkäisevän kunnossapidon sekä ennen kaikkea auttavat välttämään kalliita tuotantokatkoksia. Markussonin mukaan komponenttien merkitykseen on herätty usein vasta siinä vaiheessa, kun hankkeissa on jo ilmennyt ongelmia. “Oikeilla tuotevalinnoilla saavutetaan pitkä elinikä ja alhaiset huoltokustannukset. Keskeistä on, että huoltotarpeita voidaan ennakoida eikä tuottoja menetetä parhaiden tuotantojaksojen aikana. Kalliimpi komponentti voi parhaimmillaan maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, jos se auttaa välttämään kriittiset käyttökatkokset.” OIKEAT TUOTEVALINNAT KRIITTISESSÄ ROOLISSA Uusiutuvan energian hankkeissa Enkom edustamien tuotteiden kärkiryhmään kuuluvat muun muassa Janitzan sähkönlaadun mittarit, Benderin eristystason valvontareleet ja vikavirran mittauslaitteet sekä Elpressin testatut liitosratkaisut. “Janitzan ja Benderin ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi ennaltaehkäisevän kunnossapidon, kun järjestelmien arvoja voidaan seurata reaaliajassa”, kertoo tuotteiden edustuksesta vastaava Jesse Palmberg. Enkomille on tärkeää auttaa asiakkaita valitsemaan aina juuri oikeat ratkaisut. Pitkät asiakassuhteet syntyvät siitä, että asiakkaille tarjotaan vain heidän tarpeisiinsa sopivia tuotteita. Yritys näkee roolinsa myös sillanrakentajana loppuasiakkaiden ja edustamiensa brändien välillä: asiakkaiden tarpeet ja palaute välitetään valmistajille, ja ajantasainen tuotetieto puolestaan asiakkaille. “On elintärkeää, että yhteistyö päämiesten kanssa on tiivistä ja että voimme hyödyntää heidän parasta osaamistaan”, Palmberg summaa. MAINOS
Hei sähkösuunnittelija! Etsitkö täydellistä ratkaisua, joka yhdistää kaikki suunnittelun osa-alueet saumattomaksi kokonaisuudeksi? CADMATIC Electrical on juuri sinulle räätälöity ohjelmisto. Sano hyvästit erillisille CAD/BIM-ohjelmistoille sekä nauti tehokkaammista ja virheettömistä suunnitteluprosesseista keskitetyn tiedonhallinnan avulla. Olisiko sinunkin aika siirtyä saumattomaan sähkösuunnitteluun? Sähkösuunnittelua, joka toimii. Skannaa QR-koodi ja tutustu CADMATIC Electricaliin. www.cadmatic.com/fi CADMATIC Electrical mahdollistaa reaaliaikaisen yhteistyön ja automatisoi manuaaliset tehtävät, jotta voit keskittyä siihen, mikä on tärkeintä – innovatiiviseen ja laadukkaaseen suunnitteluun. Integraatiot ja rajapinnat tukevat suunnittelutiedon jakamista esimerkiksi digitaalisen kaksosen tarpeisiin. Valitse CADMATIC Electrical ja vie suunnittelusi aivan uudelle tasolle!
www.fibox.com Fibox:n kotelo- ja kaappivalikoimasta löytyy sopiva ratkaisu lähes kaikkiin olosuhteisiin. Tuotteet ovat kevyitä, helppoja asentaa ja lisäksi ne ovat erittäin kestäviä. Juuriltaan pohjoismaisen Fibox:n pääkonttori on ollut Suomessa vuodesta 1966 ja lähes kaikki Fibox:n myymät tuotteet valmistetaankin Lempäälän tehtaalla kotimaisella työllä ja sähköenergialla. Fibox:n valmistamien kaappien ja koteloiden materiaalina käytetään pääsääntöisesti polykarbonaatti-muovia, joka on erittäin iskunkestävää, kestää muuttumattomana suo- rassakin auringonpaisteessa, eikä tietenkään ruostu missään olosuhteessa. Kaikissa Fibox:n suunnittelemissa ja valmistamissa tuotteissa kestävyys ja monikäyttöisyys on huomioitu jo tuotetta suunniteltaessa. Fibox:n tuotteet soveltuvat erityisen hyvin esimerkiksi seuraaviin käyttöympäristöihin: VESILAITOKSET JA JÄTEVEDENPUHDISTAMOT KIINTEISTÖJEN VALVONTA, SUOJAUS JA KULUNHALLINTA TIE- JA RAIDELIIKENNE ENERGIANTUOTANTO SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO ERITTÄIN VAATIVAT YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Kotisivuiltamme löydät myös laajasti tietoa tuotteistamme ja ratkaisuistamme: www.fibox.fi Asiantuntijamme kertovat mielellään ratkaisuistamme, sekä auttavat valitsemaan parhaiten suunnitelmaasi soveltuvan tuotteen: FIBOX – ENCLOSING INNOVATIONS Esa Hämäläinen Sales Manager +358 40 825 1028 esa.hamalainen@fibox.com Fibox on yksi maailmanlaajuisesti johtavista koteloratkaisujen valmistajista, jonka tuotteet suojaavat asiakkaiden innovaatioita sekä investointeja vaativissa ympäristöissä. UUTTA! Fibox on juuri julkaissut laajennuksen ARCA-kaappisarjaansa, tuoden siihen uuden ja ainutlaatuisen läpinäkyvän oven. Tule tutustumaan laajaan tuotevalikoimaamme ja keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa osastollemme Sähkö-Electricity 2026 -messuille Helsingissä 15.-17.4.2026! 100 ensimmäiselle ”plaanin” maininneelle vierailijalle luvassa pieni yllätys.
Plaani 2 2026 6 2 2026 Pääkirjoitus: Osaaminen kehittyy yhdessä | Mikko Yrjönen Kari Kuosman sähkögrilli Yrjönkadun uimahalli palautettiin vanhaan loistoonsa uuden tekniikan avulla | Marjukka Puolakka Silmukkasuunnitteluun kaivataan erikoistuneita suunnittelijoita | Matti Valli Palokatkosuunnittelu edellyttää tuotetuntemusta ja ennakointia | Matti Valli Esa Halmetojan Sähkökynä: Vain kaksi kirjainta Aurinkovoimaloiden suojauksen ja liittämisen vaatimukset päivittyivät | Kari Heikkilä Sähkösuunnittelijan ammattitaito rakentuu työn äärellä | Virpi Kumpulainen Pankin toimitilojen mittava valaisinuudistus | Marjukka Puolakka Kytkentöjä: Suunnittelijan vastuu rakennusalalla | Elias Salmivirta Vuoden valaistuskohde 2025 -kilpailun voittajat: Finlandia-talon peruskorjaus ja Kalevan kirkko Uutiset Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry | 27. vuosikerta Toimitus | NSS ry Plaani, Takomotie 8, 00380 Helsinki | www.nssoy.fi | webmaster@nssoy.fi Päätoimittaja Jouni Kekäläinen, p. 0500 100973 | Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen, p. 040 585 6127 Plaanin 2 2026 toimitusneuvosto | Mikko Somersalmi, RAKLI | Matti Kiiskinen, SKOL | Topi Volama, Granlund Oy | Niklas Lind, Sweco Finland Oy | Jonne Järvinen, Granlund Oy | Juha Kiviniemi, Sähköinsinööritoimisto SHS Oy | Mikko Yrjönen, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy | Harri Liukku, ABB Oy | Sebastian Wiksten, Hedtec Oy | Kari Heikkilä, Radiant Consulting Taitto ja ulkoasu | Johanna Bruun, Designstudio 2B Oy Kansikuva | Yrjönkadun uimahallin peruskorjaus | Kuva: Paavo Lehtonen Painopaikka | Punamusta Oy ISSN 1457–0246 | ISSN 2324-092X (verkkojulkaisu) | Aikakausmedia ry:n jäsen | Irtonumero 8 euroa 7 7 10 20 28 37 38 44 50 55 58 64
Plaani 2 2026 7 pääkirjoitusPlaani Osaaminen kehittyy yhdessä Energiaratkaisuissa aurinkosähkö on noussut yhä vahvemmin osaksi rakennusten sähköjärjestelmiä. Se tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia kysymyksiä suunnittelijoille. Miten järjestelmä liitetään turvallisesti kokonaisuuteen? Miten huomioidaan huolto, käytettävyys ja pitkä elinkaari? Näihin kysymyksiin ala etsii jatkuvasti parempia vastauksia. Yksi tämän numeron tärkeimmistä teemoista liittyy kuitenkin ihmisiin. Moni meistä muistaa hyvin omat ensimmäiset vuotensa suunnittelijana. Perehdytys, kollegoilta saatu tuki ja kokeneempien suunnittelijoiden neuvot ovat usein ratkaisevassa roolissa. Samalla alalla tapahtuu jatkuvaa sukupolvenvaihdosta ja on ihan oleellista, että osaaminen siirtyy eteenpäin, kun kokeneemmat asiantuntijat jakavat tietoa ja vastuuta nuoremmille suunnittelijoille. Tämä hiljaisen tiedon siirtyminen on keskeisiä tekijöitä osaamisen jatkuvuuden varmistamisessa ja myös asia, jota meidän tulee tietoisesti vaalia. Mikko Yrjönen NSS ry:n puheenjohtaja Sähkösuunnittelijan työ on jatkuvaa oppimista. Rakennusten tekniset järjestelmät kehittyvät, vaatimukset tarkentuvat ja samalla kasvaa myös suunnittelijan vastuu. Kun tarkastelen omaa työtäni ja alaamme laajemmin, huomaan usein palaavani samaan ajatukseen: laadukas sähkösuunnittelu syntyy osaamisesta, yhteistyöstä ja kokemuksen jakamisesta. Tässä lehdessä käsitellään useita teemoja, jotka ovat arjessamme hyvin konkreettisia. Paloturvallisuus on yksi niistä. Sähkösuunnittelijan näkökulmasta paloturvallisuus liittyy moniin ratkaisuihin kuten kaapelointeihin, järjestelmien toimintaan poikkeustilanteissa sekä palokatkoihin. Vaikka palokatkot usein toteutetaan työmaalla, niiden onnistuminen alkaa jo suunnittelupöydältä. Vastuiden ja ratkaisujen ymmärtäminen koko hankkeen tasolla on tärkeää, jotta turvallisuus toteutuu myös käytännössä. Toinen keskeinen teema on esteettömyys. Sähkösuunnittelulla voidaan vaikuttaa paljon siihen, kuinka hyvin rakennus palvelee kaikkia käyttäjiä. Esteettömyys ei tarkoita pelkästään määräysten täyttämistä, vaan ennen kaikkea käyttäjälähtöistä suunnittelua, jossa huomioidaan erilaiset tarpeet valaistuksesta apujärjestelmiin. Kari Kuosman sähkögrilli
fagerhult.fi ESITTELYSSÄ WRAPPED Maailman ensimmäinen kartongista valmistettu premium-luokan riippuvalaisin. Valaistusratkaisu jokaiseen projektiin Wrapped tarjoaa ratkaisun nykypäivän hankkeisiin: kustannustehokas ja ympäristöystävällinen riippuvalaisin. Korkea valotehokkuus, jopa 177lm/W Premium LEDit ja CLO 100,000 h Alhainen hiilijalanjälki Kaksi pituutta: 900 ja 1200 mm Kilpailukykyinen hinta Helppo ja nopea asennus Kierrätettävät materiaalit Valmistettu Ruotsissa Älykäs valaistuksenohjaus
Plaani 2 2026 10 Yrjönkadun uimahallin peruskorjaus Rakennuttaja: Helsingin kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala Peruskorjauksen arkkitehti: Arkkitehdit NRT Oy Pääurakoitsija: Peab Oy Sähkö- ja telesuunnittelu: Stacon Oy, joka tuli osaksi Granlund Oy:tä 1.1.2026 Sähköurakoitsija: Paretec Oy
Plaani 2 2026 11 Yrjönkadun uimahalli palautettiin vanhaan loistoonsa uuden tekniikan avulla Helsingin Yrjönkadulle avattiin vuonna 1928 Suomen ensimmäinen julkinen uimahalli. Vaativassa uimahalliympäristössä talotekniikka on kovalla koetuksella, minkä vuoksi sen elinkaari on 20–25 vuotta. Tuoreessa peruskorjauksessa arvorakennus päivitettiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia vanhoja pintoja ja hallin henkeä kunnioittaen. Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Paavo Lehtonen projektiPlaani Yrjönkadun uimahallin altaat, värikkäät laatat ja kylpylämäinen miljöö ovat huokuneet ainutlaatuisuutta alusta lähtien. Vuonna 1928 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio ja hallin yhtenä esikuvana toimi Tukholmassa vuonna 1904 avattu Centralbadet. Yrjönkatu on listattu kansainvälisestikin yhdeksi maailman kauneimmista uimahalleista. Kun perusparannuksen suunnitteluun pyydettiin kansalaispalautetta, oli viesti selvä: ”älkää muuttako mitään, säilyttäkää Yrjönkadun ainutlaatuinen miljöö”. Kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen halli avattiin yleisölle 2. helmikuuta 2026. Edellinen laaja peruskorjaus tehtiin vuosina 1998–2001. ”Peruskorjaus toteutettiin vanhaa kunnioittaen. Hallia on kohdeltu suojelukohteena vuodesta 1990 lähtien, ja vuonna 2025 se sai sr-1-suojelumerkinnän. Uimahalliolosuhteissa kalusteet ja järjestelmät ovat rasituksella lämmön, kosteuden ja ilmassa oleva kloorin takia, joten rakenteiden ja tekniikan elinkaari on noin 20 vuotta”, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialan projektipäällikkö Katri Olli. Yleisön rakastama uimahalli on kovassa käytössä: päivittäin kävijöitä on 300–800 ja vuositasolla noin 160 000. Perusparannuksessa kunnostettiin pintarakenteita, uusittiin koko talotekniikka ja vedenpuhdistusjärjestelmä sekä parannettiin tilojen toiminallisuutta ja esteettömyyttä. Rakennuksessa on uimahallin lisäksi muun muassa sisäliikuntatiloja ja kuntosali. Peruskorjauksen ulkopuolelle jäivät 4. ja 5. kerrosten toimistotilat. SUOJELUKOHDE HAASTOI SÄHKÖSUUNNITTELUN Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävän rakennuksen sähkö-, tele- ja turvasuunnittelun tavoitteena, ja samalla suurena haasteena, oli päivittää tekniikka nykypäivän vaatimusten tasolle rakennuksen arvoja kunnioittaen. Kaikki sähköjärjestelmät uusittiin ja nykyvaatimusten myötä järjestelmien määrä kasvoi. Valaistus päivitettiin leditekniikkaan. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävän uimahallirakennuksen peruskorjaus toteutettiin vanhaa kunnioittaen. Allastilojen näyttävät ripustusvalaisimet loistavat nyt ledien valossa.
Plaani 2 2026 12 ”Kaiken kaikkiaan rasia- ja laitemäärä kasvoi merkittävästi. Samalla järjestelmien tekninen taso ja erityisesti turvallisuusvaatimukset ovat kehittyneet huomattavasti, mikä ei päästänyt suunnittelijoita helpolla”, toteaa Granlundin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jonne Järvinen. Hän korostaa, että vaativissa suojeluhankkeissa korostuu suunnitteluryhmän tiivis vuoropuhelu. Tekniset suunnittelijat tarvitsevat täsmällisen tiedon siitä, mitä kohteessa suojellaan, jotta määräykset, nykyvaatimukset ja säilytettävät arvot voidaan sovittaa yhteen toimiviksi ratkaisuiksi. Myös sähkönjakelun reittien selvittäminen oli työlästä. Nousut kulkivat aikakaudelle tyypillisesti porrashuoneissa ja rakenteisiin upotetuissa metalliputkissa, ja toteutuspiirustusten laatiminen vaati runsaasti työmaalla tehtävää selvitystyötä. ”Paikoin lopulliset reitit ja asennuspaikat voitiin lyödä lukkoon vasta rakenteiden avaamisen jälkeen. Työmaalla tehtiin paljon asennustapatarkastuksia, ja sähköurakoitsijan työnjohtaja ja nokkamies oli tärkeä apu reittiratkaisujen löytämisessä”, kertoo Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan sähkörakennuttaja Eino Partanen. Kaikkialla alkuperäisiin pintoihin ei voitu koskea, mikä johti kompromisseihin: esimerkiksi kattomaalauksia suojeltiin tekemällä osa johdotuksista pinta-asennuksina, samoin hallitilojen paloilmoitinkaapeloinnit. ”Rappauksen sisään asennettujen vanhojen metalliputkien sijainteja voitiin aluksi vain arvioida. Kaapelityypit vaihtuivat nelijohdinjärjestelmästä viisijohdinjärjestelmään, mikä teki olemassa
Plaani 2 2026 13 olevista putkituksista ahtaita. Nyt kaikki reitit on mallinnettu ja dokumentoitu tulevia korjaustarpeita varten”, Järvinen huomauttaa. TEKNIIKKAA MYÖS ALTAIDEN ALLA Pääaltaassa ja kolmannen kerroksen pienemmässä altaassa pidettiin vesi koko peruskorjauksen ajan kaakelivaurioiden välttämiseksi. Altaiden vedenpuhdistusjärjestelmä ja kemikaalivarasto uusittiin erillisenä urakkana, ja sähkösuunnittelun tehtävänä oli tuoda sähkösyötöt vedenkäsittelylaitetilan keskuksiin. ”Allastekniikan tiloista vaativin oli suuri, putkistojen täyttämä konehuone, jossa sähköhyllyjen yhteensovitus oli erityisen haastavaa. Tilasta menee reitti IV-konehuoneeseen sekä muita (vas. ylh.) Uimahallissa on seitsemän saunaa, joiden valaistus on yhdistelmä vanhaa jäljittelevää valaisintyyliä ja uutta ledilistatekniikkaa. Kuvassa infrapunasauna. (vas. alh.) Uimahallitiloissa kalusteita rasittavat lämpö, kosteus ja kloori, joten rakenteiden ja tekniikan elinkaari on 20-25 vuotta. (oik.) Toisessa kerroksessa sijaitsevaa Marskin sviittiä vuokrataan yksityistilaisuuksiin. Legendan mukaan marsalkka Mannerheim kävi Yrjönkadun uimahallilla keskiviikkoisin kello 16. (alla) Saunojen seinään upotetut valaisimet tuovat valoa porrasaskelmille. Yrjönkadulla on uitu ja peseydytty alasti hallin avautumisesta lähtien. Uimapukujen käyttö uidessa sallittiin vuonna 2001. sähköistyksen reittejä ylempiin kerroksiin, mikä lisäsi haasteita reittien suunnittelussa ja yhteensovituksessa”, sanoo Granlundin sähkösuunnittelija Teemu Tiitinen. Uimahallissa on kuusi sähkösaunaa, joista suurimman teho on 30 kilowattia. Kiukaat ohjauskeskuksineen uusittiin, ja myös koivuhaloilla lämpiävän puusaunan kiukaan muuraukset rakennettiin uudelleen. Esteettömään puusaunaan lisättiin kiertoilmalaite, joka siirtää lämpöä alemmas lattiatason tuntumaan. Rakennukseen toteutettiin kattavat telejärjestelmät aina kulun- ja kameravalvonnasta uusiin induktiosilmukoihin sekä sauna- ja pukutilojen merkinantojärjestelmiin. Äänentoiston suunnittelu korkeaan ja kaikuisaan uimahallitilaan vaati erityistä paneutumista, sillä järjestelmä palvelee sekä kuulutuksia että tapahtumien musiikkia. ”Mallinnusten perusteella tilaan valittiin yksi linjakaiutin, sillä useasta suunnasta tuleva ääni heikentäisi kuulutusten selkeyttä kaiunnan vuoksi”, Tiitinen sanoo. VALAISTUS ON YHDISTELMÄ VANHAA JA UUTTA Edellisen peruskorjauksen jäljiltä tiloissa oli vielä vanhaa lampputekniikkaa, kuten loistelamppuvalaisimia, eikä valaistusta voitu himmentää. Nyt tiloja valaisevat ledit ja valaistusta ohjaa DALI-järjestelmä. Suunnittelu käynnistyi inventaariolla, jossa käytiin läpi kaikkien valaisimien kunto. Vuosien varrelta oli säilynyt kolme valaisinluetteloa. Noin sata vanhaa valaisinta päätettiin säilyttää. ”Suuren ja pienen allastilan näyttävät ripustusvalaisimet päivitettiin leditekniikkaan. Näihin valaisimiin ei voitu integroida DALI-
Plaani 2 2026 14 liitäntälaitteita, joten ohjausjärjestelmässä on sekä releohjattuja valaisimia että DALI-ryhmiä. Keskitetty ohjaus mahdollistaa erilaisten valaistustilanteiden toteuttamisen kaikissa tiloissa”, kertoo Tiitinen. Korkeisiin allastiloihin oli jo alun perin rakennettu käsikäyttöinen vaijerijärjestelmä, jonka avulla kattovalaisimet voidaan laskea huoltoa varten altaan reunalle. Toimivaksi todettu ratkaisu kunnostettiin ja jatkaa palveluaan käsikäyttöisenä. Uusittavien valaisimien tilalle pyrittiin löytämään vastaavan tyyppiset, miljööseen sopivat uudet tuotteet. Valaisinvalinoissa painoivat sekä klassinen ja ajaton ulkomuoto että tekniset vaatimukset, kuten riittävä IP-luokitus. ”Toimitimme katselmuksiin useita, pääosin pinta-asennettavia, lasikuvullisia seinä- ja kattovalaisimia. Opaalilasilla varustettujen valaisimien kuvut ovat suupuhallettua lasia. Kaikissa valaisimissa on kiinteä lediyksikkö”, kertoo aluemyyntipäällikkö Carola Meckelborg Hedteciltä, joka oli yksi valaisintoimittajista. (vas. yllä) ”Älkää muuttako mitään, säilyttäkää Yrjönkadun ainutlaatuinen miljöö”, vastasivat kansalaiset, kun perusparannuksen suunnitteluun pyydettiin palautetta. (yllä) ”Urakka kesti 578 työpäivää, eikä koko aikana tapahtunut yhtään työtapaturmaa. Hanke pysyi myös hieman yli 21 miljoonan euron budjetissaan”, kertoo projektipäällikkö Katri Olli. (vas.) Peruskorjauksessa kunnostettiin pieteetillä uimahallitilojen pintarakenteita. (oik.) Vanhoihin ripustusvalaisimiin ei voitu integroida DALIliitäntälaitteita, joten valaisimet ovat releohjattuja.
Plaani 2 2026 15
Plaani 2 2026 16 (vas. ylh.) Vanhojen valaisimien tilalle pyrittiin löytämään vastaavan tyyppiset, miljööseen sopivat uudet tuotteet. Kuvassa yksi uimareiden käytössä olevista lepohyttialueista. (vas. alh.) Suomen ensimmäinen julkinen uimahalli avattiin Yrjönkadulle vuonna 1928. Rakennuksessa on uimahallitoimintojen lisäksi muuan muassa sisäliikuntatiloja, kuntosali ja toimistotiloja. (oik. ylh.) ”Toimitimme valaistuskatselmuksiin useita, pääosin pinta-asennettavia, lasikuvullisia seinä- ja kattovalaisimia”, kertoo Hedtecin Carola Meckelborg. (oik. alh.) Granlundin Teemu Tiitinen ja Jonne Järvinen korostavat, että vaativissa suojeluhankkeissa suunnitteluryhmän tiivis vuoropuhelu on äärimmäisen tärkeää. TAVARAT KOTTIKÄRRYISTÄ KANTAEN KERROKSIIN Peruskorjauksessa kunnostettiin rakennuksen pääportaikon hissi, joka ei ollut käytössä rakentamisen aikana. Työmaalogistiikkaa hankaloittivat myös varastointitilojen puute sekä ainoana tavarantuontireittinä toiminut ahdas jalankulkualue vilkkaan Yrjönkadun kulmauksessa. ”Työmaalle tuotu tavara piti saada heti oikeisiin paikkoihin. Tavarat purettiin käsin kottikärryihin ja kannettiin portaikkoa pitkin kerroksiin. Myös purkuvaiheessa tiilet ja betonirappaukset kuljetettiin kantaen ja kottikärryissä”, kuvailee sähkörakennuttaja Eino Partanen. Haasteista huolimatta korjaushanke saatiin vietyä läpi tiukassa aikataulussa. ”Urakka kesti 578 työpäivää, eikä koko aikana tapahtunut yh-
Plaani 2 2026 17 tään työtapaturmaa. Hanke pysyi myös hieman yli 21 miljoonan euron budjetissaan”, projektipäällikkö Katri Olli toteaa. Ja kerrottakoon vielä, että Yrjönkadun uimahallilla on meriittejä myös kilpaurheilun näyttämönä: Toivo Reingoldt ui hallin 25-metrisessä altaassa 500 metrin rintauinnin maailmanennätyksen vappuaattona 1931.
Joustava. Monipuolinen. partner.gira.com Gira System 3000 tarjoaa vaivattoman ja joustavan tavan tutustua rakennusautomaatioon, jota voidaan myös myöhemmin mukauttaa tarpeen mukaan huonekohtaisesti. Intuitiivisia käyttökansia voidaan käyttää yleisesti valo-, sälekaihdin- ja lämmitystoiminnoille. Koko järjestelmä tekee vaikutuksen yhdenmukaisella ja yksinkertaisella käyttöönotollaan. Moduulien matala asennussyvyys helpottaa asennusta. Lukuisat käyttömahdollisuudet yksinkertaisesta kytkimestä sovellusohjaukseen takaavat lisäksi, että järjestelmä on erittäin www.merilux.fi merilux@merilux.fi Gira / Älykoti / System 3000 211174_Anz_Produktkampagne_Gira-System-3000_B2B_253x182_FIN.indd 1 19.08.22 14:12 Reititinpohjainen valonohjausratkaisu kaikkiin DALI- projekteihisi – nyt entistäkin parempana Glamox Ethernet2Dali Kysy lisää Glamox edustajaltasi! Lue lisää verkkosivuiltamme: Esittelyssä uusi Vertex G4
Powering today. Protecting tomorrow. Olemme mukana Helsingin Sähkö - Electricity -messuilla. Tule keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista osastollemme 6d2. hedengren.com/fi
Plaani 2 2026 20 Silmukkasuunnitteluun kaivataan erikoistuneita suunnittelijoita Induktiosilmukkajärjestelmän tilaaja tarvitsee tuekseen ammattitaitoisen silmukkasuunnitteluun perehtyneen suunnittelijan. Teksti: Matti Valli Mikäli Qlu Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Antti Nevalainen toimisi induktiosilmukkajärjestelmän tilaajana, hän teettäisi tarvemäärittelyn ja silmukkasuunnittelun ensin ja liittäisi suunnitelmat tarjouspyyntöön. Induktiosilmukka on kuulolaitteen käyttäjän tärkein apuväline, jonka kautta kuulutukset, puhe ja muu ohjelma välitetään langattomasti suoraan kuulolaitteeseen. Rakentamismääräysten mukaan induktiosilmukat on toteutettava kokoontumistiloihin, joissa on äänentoisto. Induktiosilmukkastandardissa SFS-EN 60118-4 määritellään induktiosilmukan tekniset vaatimukset. Standardin vaatimukset täyttävä silmukka toimii kaikilla kuulokojeilla, joissa on induktiivisen kuuntelun mahdollisuus eli T-asento. ”Järjestelmän suunnitteluvaiheessa olisi pohdittava kuuloesteettömyyden näkökulmasta, millaiseen käyttöön tilat tulevat ja muuttuuko rakennuksen käyttötarve elinkaarensa aikana”, Nevalainen toteaa. Suunnitelmien liittäminen tarjouspyyntöön parantaa myös tarjousten vertailukelpoisuutta ja vähentää virheratkaisuiden mahdollisuutta. TOTEUTTAMISTA KANNATTAA VALVOA ”Hankkeessa ensimmäinen kompastuskivi on suunnittelun laiminlyönti ja toinen se, että toteuttamista ei valvota. Lopputarkastus on toteutettava niin, että saadaan paikkansa pitävät kuluvuuskartat”, Nevalainen tiivistää. Oikein tehdyissä suunnitelmissa magneettikenttä mallinnetaan, jotta tiedetään, millainen kuuluvuus teoreettisesti saavutetaan suunnitelman mukaan tehdyllä silmukka-antennilla. ”Tarjouspyynnössä on syytä vaatia, että silmukkasuunnitelmien mukana toimitetaan asiakkaalle pohjakuvaan istutetut mallinnuskuvat kaikista suunnitelluista silmukoista”, Nevalainen linjaa. ”Muuten toteutuksessa mennään yli siitä missä aita on matalin ja lopputuloksena on huonosti toimiva järjestelmä.” ERILLISISSÄ URAKOISSA Projektin hallinta on kolmas ongelmakohta suunnittelun ja toteutuksen ohella. Induktiosilmukka kuuluu nimittäin tavallisesti sähköurakkaan ja AV-järjestelmä erilliseen AV-urakkaan, eivätkä nämä kaksi asiaa välttämättä kohtaa. ”Lopputuloksena voi olla se, että AV-järjestelmästä ei saada signaalia induktiosilmukkajärjestelmälle ja laitteita joudutaan jopa vaihtamaan.”
Plaani 2 2026 21 suunnitteluPlaani Ongelma on sekin, että mikään oppilaitos Suomessa ei tarjoa alan koulutusta. Ainoat kurssit ovat valmistajien maahantuojien järjestämiä ja niissä on omat painotuksensa. ”Sähkösuunnittelussa liikkuu edelleen vanhentuneita malleja induktiosilmukoiden toteuttamiseen. Tämän päivän rakennuksiin vanhat käytännöt eivät enää sovellu”, Nevalainen sanoo. ”Suunnittelijat eivät esimerkiksi osaa ottaa huomioon ylikuulumista ja suunnittelevat mahdollisimman halvan ratkaisun, eli reunasilmukan ja liian pienitehoisen vahvistimen, ja näin tilaaja saa laitteet, jotka käytännössä eivät ole käyttökelpoisia”, Nevalainen toteaa. ”Olemme myös korjanneet palvelutaloja, joissa televisioohjelmat kuuluvat useammassa kerroksessa ylös- ja alaspäin. Käytännössä Suomessa ei ole montaakaan suunnittelijaa, jotka pystyvät suunnittelemaan induktiosilmukoita monikerroksiseen rakennukseen”, Nevalainen jyrähtää. ”Lainsäädännössäkin on puutteita. Järjestelmän rakentamatta jättämisestä ei ole määritelty sanktiota, minkä vuoksi niitä jätetään kokonaan toteuttamatta.” SILMUKKAVAHVISTIN TARVITSEE SIGNAALIN Studiotecin järjestelmäsuunnittelija Hannu Mattila kertoo, että induktiosilmukoiden suunnittelun ja käyttöönoton kannalta tilanne on selvästi valoisampi kuin takavuosina. ”Suunnittelijat ovat oppineet käyttämään valmistajien omia suunnitteluohjelmistoja, suunnitelmista tulee aikaisempaa parempia ja tilaan osataan valita oikeanlaiset vahvistimetkin”, Mattila toteaa. Suunnittelijat tosin unohtavat usein sen, että pelkkä silmukkavahvistin ei riitä vaan se tarvitsee myös signaalin. Mattila saa jopa viikoittain tarjouspyyntöjä, joissa silmukat ja silmukkavahvistimet on suunniteltu asiallisesti, mutta suunnitelmissa ei ole sanaakaan siitä, mistä audiosignaali järjestelmään saadaan. (yllä) Qlu Oy:n perustaja Mikko Haho tekee kuuluvuuskartoitusta Ateneumissa. | Kuva: Qlu Oy (vas.) Induktiosilmukan kuuluvuuskartta Jyväskylän Paviljongin Encore-salista. | Kuva: Qlu Oy
Plaani 2 2026 22 KYTKENTÄ SUUNNITTELEMATTA Jos silmukkajärjestelmään ei ole suunniteltu signaalin kytkentää, urakoitsija ei voi kyseistä yhteyttä toteuttaa. ”Mikäli tilassa ei ole erillistä äänentoistojärjestelmää, pitää tilaan suunnitella induktiosilmukkajärjestelmää palveleva mikrofonijärjestelmä, jolla ääni saadaan silmukkaan.” Jos tilaan on toteutettu AV-järjestelmä kaiuttimineen ja vahvistimineen, josta signaali silmukkavahvistimeen saadaan, niin asia on kunnossa, kunhan suunnitelmiin on suunniteltu näiden välinen yhteys ja kaapelointi. LIIAN PAKSUT KAAPELIT ONGELMANA Sähkösuunnittelijat tukeutuvat usein työssään maahantuojien antamiin valmiisiin suunnitelmiin. Caverionilla äänijärjestelmien tuotepäällikkönä työskentelevä Avitan hallituksen jäsen Juhana Kari kertoo, että suunnitelmissa kaapeloinnit on kyllä määritelty sähköteknisesti hyville ja soveltuville kaapeleille. ”Työkohteen tilanteenmukaisia yksityiskohtia ei kuitenkaan tunneta, joten valittu kaapelityyppi voi olla väärä ja tavallisesti liian paksu. Tällöin urakoitsija joutuu valitsemaan suhteettoman suuret vahvistimet esimerkiksi pieneen tilaan”, Kari harmittelee. Urakoitsijoilta on saatu palautetta, etteivät suunnittelijat ole aina täysin kartalla induktiosilmukkavahvistimien toiminnasta. Usein valitaan suurin ja kaunein ratkaisu, verkotetaan jokaiselle laitteelle oma äänensyöttö, eikä pohdita muita vaihtoehtoja, jotka alentaisivat kustannuksia. ”Esimerkiksi sairaalan pieneen aulatilaan voidaan suunnitella silmukka liian paksulla kaapelilla, jolloin sen tueksi tarvitaan iso ja kallis vahvistin. Kapeammilla kaapeleilla kustannuksista säästettäisiin ehkä puolet”, Kari kuvaa. HEIKKO KUULUVUUS ONGELMANA ”Induktiosilmukoiden yksi suuri ongelma on heikko kuuluvuus. Antennisilmukan muotoa ei ole osattu suunnitella tai asentaa oikein, silmukkavahvistin on liian heikkotehoinen tai äänilähteiden kytkentä on puutteellinen”, toteaa Kuuloliitossa asiantuntijatehtävissä vuosina 2000–2024 toiminut Jukka Rasa. Nyttemmin eläköityneellä Rasalla on kokemusta kuulokojeen käytöstä jo lähes 50 vuoden ajalta. Myös hänen mielestään sähkösuunnittelijoille olisi saatava lisää tietoa induktiosilmukoista. Tavallisissa sähköasennuksissa sähköjohdon on tarkoitus siirtää sähköä paikasta A paikkaan B. Johdon kulkureitillä ei tällöin ole suurtakaan merkitystä. ”Induktiosilmukkajohdon tarkoituksena ei ole siirtää sähköä vaan muodostaa magneettikenttä. Silmukan oikeanlainen toiminta perustuu johtimen ympärilleen synnyttämään magneettikenttään ja sen muoto, suunta ja voimakkuus riippuvat johtimen sijainnista”, Rasa selventää. TARKASTI MITOITETTAVA Johdon sijainnin määrittelyllä juuri tiettyyn kohtaan muotoillaan magneettikenttä sopivaksi äänen siirtoon ja sen vastaanottamiseen kuulokojeella. ”Silmukkajohdon sijainti lattiatasossa tai katossa ei siis ole sattumanvaraista vaan se täytyy mitoittaa tarkalleen oikeaan paikkaan”, Rasa sanoo Kerrankin kuunteluolosuhdekartoituksia tehdessään Rasa törmäsi kirjastoon, jossa induktiosilmukka oli asennettu kirjastosaliin, tilaan, jossa ihmiset etsivät hyllystä kirjoja luettavaksi ja missä perinteisesti tulee olla hiljaa. ”Mutta kirjaston yhteydessä olleessa auditoriossa, siis tilassa, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja jossa kuuleminen olisi tarpeellista, ei silmukkaa ollut.” Usein myös induktiosilmukka on alimitoitettu kyseiseen tilaan. Silmukkavahvistimessa on hyvä olla tehoreserviä jo senkin takia, että rakennuksen raudoitukset leikkaavat osan tehosta. ”Silmukkajärjestelmän lopputarkastus ja testaus jää myös usein tekemättä. Järjestelmä tulee kuitenkin aina testata, että se toimii suunnitellulla tavalla ja myös muiden äänijärjestelmien kanssa”, Rasa painottaa. Tilassa olevasta induktiosilmukasta on kerrottava omalla induktiosilmukkasymbolillaan. Kuuluvuuskartta puolestaan kertoo, missä induktiosilmukka toimii standardin mukaisesti. JÄRJESTELMÄN YLLÄPITO TÄRKEÄÄ Silmukkakaapelointi palvelee vuosikymmeniä mutta silmukkavahvistin vanhenee 10–15 vuodessa. Hannu Mattilan mukaan vahvistimen pitkä elinikä on sikäli harmillinen asia, sillä ehjää toimivaa laitetta ei yleensä vaihdeta parempaan, vaikka tekniikka on 10–15 vuodessa kehittynyt huomattavasti. ”Järjestelmää tulee myös ylläpitää. Silmukan toimivuus on tarkistusmitattava aika ajoin, minkä voi tehdä pari sataa euroa maksavalla testivastaanottimella. Mittaus paljastaa, onko silmukan signaalitaso standardin mukainen ja kuulokkeilla tarkastetaan signaalin laatu”, Mattila sanoo.
Plaani 2 2026 23 (vas.) ”Suunnitelmien liittäminen tarjouspyyntöön parantaa tarjousten vertailukelpoisuutta ja vähentää virheratkaisuiden mahdollisuutta”, Antti Nevalainen sanoo. (kesk.) ”Urakoitsijoilta saadun palautteen mukaan suunnittelijat eivät ole aina täysin kartalla induktiosilmukkavahvistimien toiminnasta,” Juhana Kari toteaa. (oik.) ”Suunnittelija saattaa unohtaa, että silmukkavahvistimeen tarvitaan myös audiosignaali, Hannu Mattila toteaa. Silmukkavahvistimen merkkivalot ilmaisevat vain, että silmukkaan lähtee virtaa, mutta äänen laadusta ne eivät kerro mitään. ”On myös aktiivisia väriä vaihtavia signaalin kuuluvuudesta kertovia kylttejä, mutta äänen laatua ei niilläkään voi tarkastaa. Kyltti voi näyttää täyttä signaalia, mutta äänen laatu on täysin kuralla”, Mattila luennoi. SUUNNITTELIJA: TESTAA VAIHTOEHDOT Silmukkaratkaisun sähkösuunnitelmassa kaapelointi on usein valmiiksi määritelty. Juhana Kari rohkaisee suunnittelijoita tarkastamaan vaatimukset kyseisen laitevalmistajan omalla suunnitteluohjelmalla, jotta ylimääräiset kustannukset voidaan välttää. ”Suunnitelmien toimivuuden tarkastaminen ja vaihtoehtojen testaaminen laitevalmistajan ohjelmien avulla on hyvä keino suunnitelmien laadun parantamiseksi myös niin, että tilaolosuhteet ja tietoturva-asiat otetaan huomioon”, Kari pohtii. ”Hyvin harvoin suunnitelmissa on mukana esimerkiksi estosilmukoita, joilla saadaan aikaan kuulumattomuus viereiseen tilaan. Positiivista on se, että sähkösuunnittelijat nykyään tuntevat perimetri- ja vaihesilmukan välisen eron.” Lisätietoa Kuuloliiton induktiosilmukkaopas löytyy osoitteesta https:// www.kuuloliitto.fi/wp-content/ uploads/2021/11/Suomalaineninduktiosilmukkaopas.pdf Vinkkinä tilaajalle Kari mainitsee, että heti alkuun kannattaa selvittää minne silmukan asentaminen on pakollista ja minne vapaaehtoista. ”Onko esimerkiksi jumppasalin tai aulan lattia ja katto silmukoitava vai riittääkö vain tietty salin osa? Suunnittelijan kannattaa myös varmistaa millainen laite tilaan on tulossa, koska latteiden hintaerot ovat suuria”, hän toteaa. HANKINNASSA MONTA PORRASTA Kuuloliiton Jukka Rasa näkee ongelmana sen, että induktiosilmukoiden hankinta-asiat on hajautettu monelle taholle. Joka portaassa piilee riski, että jotakin menee pieleen. Rasa ehdottaakin, että induktiosilmukka eriytettäisiin omaksi "urakakseen" tai ns. rakennuttajan hankinnaksi, jolloin suunnittelu, laitteiden hankinta, asennus ja lopulta testaus sekä henkilökunnan koulutus olisivat kaikki yhden asiansa osaavan tahon hallussa. Kuuloliittoon tulevissa asiakaspalautteissa korostuvat silmukoiden kuuluvuuteen liittyvät haasteet sekä puutteellinen informointi tilan silmukasta. ”Tilassa voi olla silmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä, mutta kukaan tilan työntekijöistä ei osaa sitä käyttää tai neuvoa sen käytöstä tilan käyttäjää”, vahvistaa Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen.
SÄHKÖVARASTOT UTULTA Tee energiasta kilpailuetu. Omankulutuksen optimointia Sähkövarasto maksimoi uusiutuvan energian omakäytön varastoimalla ylituotannon ja hyödyntämällä sen kulutuksen ollessa suurta. Säästöä ja tuottoa Pienennä energiakustannuksiasi mm. siirtämällä sähkönkulutusta edullisille tunneille ja leikkaamalla kulutushuippuja. Luo myös lisätuloja reservimarkkinoilta. Toimintavarmuutta Akkupohjainen energian varastointijärjestelmä turvaa sähkönsaannin jatkuvuuden tarjoamalla luotettavaa varavoimaa sähkökatkosten aikana. Tervetuloa kuulemaan lisää sähkövarastoista osastollemme 6c90! Hallitse tehoa. Hyödynnä markkinaa. Me UTUlla uskomme, että sähkövarastointiratkaisut voivat parantaa sekä asiakkaidemme taloudellista että operatiivista tehokkuutta. Skaalautuvat ja kohdekohtaisesti suunnitellut järjestelmät mahdollistavat kulutushuippujen hallinnan, uusiutuvan energian tehokkaan hyödyntämisen sekä osallistumisen reservimarkkinoille. Hyödynnä energian täysi potentiaali – suunnitellaan kohteeseesi ratkaisu, joka tuottaa arvoa nyt ja tulevaisuudessa. Tutustu nyt: utugroup.com
AI helped create this image. We help you create your vision. YOUR VISION. OUR LIGHT. NÄHDÄÄN SÄHKÖ - ELECTRICITY 2026 -MESSUILLA HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA 15.-17.4. Tule tutustumaan tuoteuutuuksiimme ja valaistusratkaisuihimme moneen eri käyttökohteeseen. Osasto 6G48
Signifyn uudistuneet verkkosivut Signifyn uudistuneilla verkkosivuilla on tarjolla kattavasti työkaluja suunnittelutyön tueksi. Löydät uudistuneilta verkkosivuiltamme Signifyn brändien tuoteluettelon (mm. Philips-tuotteet), tuotekonfiguraattorin ja valaistuslaskurin. Tuotekonfiguraattori on erittäin kätevä työkalu, josta konfiguroidun valaisimen tiedot voidaan viedä suoraan DiaLux- tai Relux-ohjelmistoihin. Lisäksi konfiguraattorista voi ladata valonjakotiedostoja (LDT ja IES), tieto- lehtiä, mittapiirroksia, EPD-dokumentteja ja paljon muuta. Valaistuslaskurilla voidaan myös tehdä alustavia valaistuslaskelmia käden käänteessä. Kokeile uusia työkaluja verkkosivuillamme: signify.com/fi-fi palvelevat suunnittelijoiden tarpeita Tule tapaamaan meitä Sähkö-Electricity-messuille 15.–17.4.2026! Esittelemme osastollamme kattavaa sisä- ja ulkovalaistuksen tuoteportfoliotamme monenlaisissa käyttökohteissa, uraauurtavia innovaatioitamme ja tehokkaita ohjausjärjestelmiämme. Luvassa on myös Signifyn asiantuntijoiden inspiroivia puheenvuoroja ja paljon muuta. Nähdään osastolla 6g50! 6g50 Signify osastolla Tunnistat konfiguroitavat tuotteet rataskuvakkeesta signify.com/fi-fi
MEKA SOLAR NORDIC PV SYSTEM Luotettava ja kestävä ratkaisu aurinkoenergian hyödyntämiseen Meka Pro Oyn MEKA SOLAR -tuoteperhe tarjoaa maahan asennettavat aurinkopaneelijärjestelmät sekä valmiit telinepaketit 12 ja 24 paneelille. Innovatiivinen kiinnike mahdollistaa paneelien helpon kiinnityksen telineen alapuolelta – turvallisempi ja tehokkaampi asennus, nopea käyttöönotto. LUE LISÄÄ Aloita aurinkoenergian hyödyntäminen jo tänään - Suuntaa voimalasi teho suurimman kulutuksen tunneille - Mekan valmiiden telinepakettien avulla! MEKA PRO OY | KONETIE 25, 90620 OULU | 0207 450 800 | WWW.MEKA.EU HELPPO ASENNUS, NOPEA KÄYTTÖÖNOTTO INNOVATIIVINEN KIINNIKE Mahdollistaa paneeleiden helpon ja erittäin lujan kiinnityksen telineen alapuolelta technicalsupport@meka.eu TURVALLISEMPAA ASENTAMISTA Palvelemme mielellämme myös erikoisemmissa projekteissa.
Plaani 2 2026 28 Palokatkosuunnittelu edellyttää tuotetuntemusta ja ennakointia Palokatkosuunnittelu on erityissuunnittelua. Pienikin muutos läpivietävässä rakenteessa voi tarkoittaa, että suunnitelmaan kirjattu tuoteperhe joudutaan vaihtamaan. Teksti: Matti Valli Palokatko ei ole pelkkä tiiviste reiässä. Se muodostuu rakenteen läpiviennistä, sitä ympäröivästä rakenteesta sekä palonkestävistä tiiviste- ja eristemateriaaleista. Sitowisen palotekninen suunnittelija Valtteri Korventausta kertoo, että palokatkosuunnittelija kokoaa yhteen kaikkien alojen suunnittelijoiden suunnitelmat. ”Sijaintikaavioista katsotaan aukkojen sijainnit sekä lävistettävät rakenteet. Tämän jälkeen alamme työstää detaljeita. Suunnitelmia ja ratkaisuja kehitetään askel askeleelta.” Esimerkiksi sähkösuunnittelija määrittelee johtoreittien aukot kantaviin rakenteisiin. Useita palokatkotuotteita koskee se, että maksimissaan 60 prosenttia aukosta saa olla kaapelia. ”Sähkösuunnittelijan kannattaakin miettiä sitä, onko reikä tarpeeksi iso suhteessa läpivietävien kaapeleiden määrään”, Korventausta muistuttaa. VAIHTOEHTOISIA SUUNNITELMIA Aukot ja niihin sopivat materiaalit ovat erilaisia, joten varmuuden vuoksi tehdään myös vaihtoehtoisia detaljeja. ”Palokatkon tekemiseen sopiva tuote voidaan valita vasta kun tiedetään katkon paikka, läpimenevä tekniikka, käytössä oleva palokatkotuoteperhe ja se, millainen katko rakenteeseen on mahdollista tehdä.” Aina ei tiedetä, mitä työmaalla pystytään loppujen lopuksi tekemään. ”Vastaan saattaa tulla jotakin, joka estää toteutuksen, siksi vaihtoehtoisia ratkaisuja tarvitaan. Yksi vaihtoehto ei riitä työmaalla kaikkien katkojen tekemiseen”, Korventausta luennoi. ”Läpivientituotteet eroavat sen suhteen, kuinka katko tulee toteuttaa. Käytettävä tuote voi vaikuttaa esimerkiksi kannakkeiden maksimietäisyyksiin.” SUUNNITELMIEN LUKUTAITO Korventausten mukaan hyvä palokatkosuunnittelija osaa lukea monen alan suunnitelmia ja ymmärtää missä putket, kanavat ja sähköjohdot kulkevat sekä lävistettävien rakenteiden ominaisuudet. ”Arkkitehtikuvista pitää osata katsoa palo-osastojen rajat ja rakennetyypit. Tarvitaan mielenkiintoa ja innostusta, koska läpikäytäviä palokatkotuotteiden hyväksynnässä tarvittavia asiakirjoja on todella suuri määrä”, Korventausta toteaa. Korventaustan mukaan palokatkosuunnitelmien tietomallipohjainen suunnittelu on tulevaisuutta, mutta kehityskulkua jarruttaa se, että arkkitehdit hyvin harvoin mallintavat palo-osastojen rajoja omissa suunnitelmissaan. TUOTEPERHEEN TUNTEMINEN KAIKKEIN TÄRKEINTÄ Suomen Palokatkoyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Autere toimii operatiivisena johtajana palokatkoja suunnittelevassa ja toteuttavassa Firebig Oy:ssä. Autere kertoo, että ammatillinen minimivaatimus niin suunnittelijoille kuin asentajillekin on käytettävän tuoteperheen valmistajan antama tuotekoulutus. Suunnittelijan tausta voi olla sähkö- tai LVI-suunnittelussa, palotekniikassa tai nimenomaan palokatkosuunnittelussa. ”Ratkaisevaa on kuitenkin tuotekohtainen osaaminen: vain henkilö, joka tuntee kyseisen tuoteperheen ominaisuudet ja tekniset detaljit, voi suunnitella toimivan ja määräysten mukaisen katkon”, hän sanoo Palokatkotuotteille ei ole harmonisoitua tuotestandardia, mikä käytännössä tarkoittaa, että suunnittelu tehdään aina tietyn valmistajan testattujen ratkaisujen pohjalta. Samassa läpiviennissä ei saa sekoittaa eri tuoteperheitä. SUUNNITELMAT USEIN UUSIKSI Kun sähkö- ja lvi-töiden suunnitelmat ovat valmistuneet, niin palokatkosuunnitelmiin voi tulla tekniikkamuutoksia, esimerkiksi hormirakenteiden ominaisuuksien takia. ”Jos esimerkiksi hormiseinä muutetaan tiiliseinästä levyseinäksi eikä ajatellusta tuoteperheestä löydy testattua kyseiseen tilanteeseen sopivaa tuotetta, niin tuoteperhe joudutaan ehkä vaihtamaan”, Autere mainitsee.
Plaani 2 2026 29 suunnitteluPlaani Toinen esimerkki: Desibeliputken valmistajan muutos saattaa edellyttää palokatkotuotteen tuoteperheen vaihtamista. ”Tällöin erityissuunnittelijoiden taidot korostuvat. Tämän on tunnettava eri tuoteperheitä ja niiden soveltuvuus eri tekniikoilla toteutettaville rakenteille.” Kolmas esimerkki: Kun kohteeseen kilpailutetaan vaikkapa sähköurakoitsijaa, niin toinen ehkä valitsee teräksiset ja toinen alumiiniset arinat, jotka joko menevät tai eivät mene rakenteen läpi. ”Valinta saattaa vaikuttaa siihen, että tuote tai jopa kokonainen tuoteperhe joudutaan vaihtamaan. Tällöin kyse ei ole huonosta vaan vallinaisesta suunnitelmasta.” Rakennuksen alakerrassa sijaitsevien sähköautojen latauspaikkojen vuoksi palokatkojen on oltava tavallista järeämpiä. ”Jos suunnitteluvaiheessa kaikki faktat eivät ole tiedossa, niin lopputulos voi olla vaillinainen, ja kun tekniikkaurakoisija valitaan, niin suunnitelmat joudutaan tällöin laatimaan uudestaan”, Autere täsmentää. TAVARANTOIMITTAJALTA KANNATTAA AINA KYSYÄ Läpivientituotteita valmistavan Roxtecin myyntijohtaja Teemu Nieminen antaa arvoa palokatkosuunnittelijan laaja-alaiselle kokemukselle ja rakentamisen ymmärtämiselle. Hyvä suunnittelija ymmärtää mitä ollaan rakentamassa, mitä pitää suojata ja mitä riskejä saattaa tulla vastaan. Hän myös osaa etsiä markkinoilta oikeat ratkaisut tekeillä olevaan suunnitelmaan. ”Ratkaisujen sopivuus varmistetaan parhaiten kysymällä asiaa tuotteen valmistajalta”, Nieminen sanoo. Sähkösuunnittelijaa koskee se, että tämän on tunnettava läpivietävien kaapeleiden ominaisuudet ja keskusteltava rakennesuunnittelijan kanssa, voidaanko tietyn kokoiset aukot toteuttaa ja saadaanko tietty määrä kaapeleita niistä läpi. TILAVARAUKSIA ON HYVÄ OLLA Niemisen mukaan sähkösuunnittelijat osaavat varsin hyvin yhdessä rakennesuunnittelijoiden kanssa mitoittaa läpiviennit myös niin, että tulevaisuudessa tarvittaville ratkaisuillekin varataan tilaa. Suunnittelijoiden käytössä on Roxtecin tarjoama maksuton suunnitteluohjelmisto yhtiön tuotteilla tehtävien läpivientien suunnitteluun. Suunnittelija voi ladata tarvitsemansa tiedostot valmistajan kotisivuilta ja siirtää ne tietomalliin. ”Yhtiön ohjelmistoon tukeudutaan etenkin, jos palokatkolta vaaditaan jotakin erikoisempaa kuin mitä vakioratkaisu vaatii, esimerkiksi jos työn alla on vesi-, ilma- ja kaasutiivis katko”, Nieminen toteaa. VASTUU ULOTTUU MONEEN SUUNTAAN Nieminen muistuttaa, että vaikka vastuu kokonaisurakasta on rakennuttajalla, niin suunnittelijan, urakoitsijan ja tavarantoimittajan täytyy aina varmistaa, että tuote soveltuu käyttöympäristöönsä. ”Jos olosuhteet työmaalla muuttuvat niin, että palokatkolta vaaditaan suunniteltua enemmän tai vähemmän, niin myös asentajan on ilmoitettava asiasta eteenpäin.” ”Jos esimerkiksi eri kerroksissa on erilaisia suojattavia asioita, rakennuttajan tulee tietää, että valittu tuote on kelvollinen.” SAMMUTUSVESITIIVIS LÄPIVIENTIRATKAISU Mikäli sähköautojen latauspaikka on alakerrassa, niin rakennuttajat osaavat tänä päivänä jo vaatia, että palokatkojen on oltava tavallista järeämpiä. (vas.) Rivitalon yläpohja, jossa oikeaoppisesti palo-osastoiva seinä huoneistojen rajalla ja tiiviisti ylös vesikattoon asti. | Kuva: Juhan-Petteri Laakso, Suomen Palopäällystöliitto (oik. yllä) Sähkösuunnittelija joutuu miettimään, onko reikä tarpeeksi iso suhteessa siihen, mitä ollaan viemässä läpi”, Sitowisen palotekninen suunnittelija Valtteri Korventausta sanoo. (oik. alla) ”Samassa läpiviennissä ei saa sekoittaa eri tuoteperheitä. Eri aukoissa voidaan käyttää eri valmistajien tuotteita, mutta yhden reiän ratkaisu perustuu aina testattuun kokonaisuuteen”, Jukka Autere painottaa.
Plaani 2 2026 30 (vas.) ”Tilaajankin tulee varmistaa tuotteen kelpoisuus ja ymmärtää, että kaikki tuotteet eivät ole samanlaisia”, Teemu Nieminen toteaa. (alla) Palo-osastojen läpi vietävä talotekniikka (sähkö, putket, yms.) pitää tiivistää palokatkotuotteella. Tämän kuvan palo-osastoiva seinä ei enää toimi, koska läpivientiä ei ole tiivistetty ja palokaasut pääsisivät palotilanteessa kulkemaan aukosta seinän toiselle puolen levittäen mukanaan tulipalon. | Kuva: Juhan-Petteri Laakso, Suomen Palopäällystöliitto (oik.) Palo-osastoiva seinä on rakennettu vesikattoon asti, mutta valon loistaminen ruoteiden välistä paljastaa, että ruoteista puuttuu tiivistys. Kuumat palokaasut leviäisivät palotilanteessa välittömästi naapurin puolelle levittäen samalla tulipalon. | Kuva: Juhan-Petteri Laakso, Suomen Palopäällystöliitto ”Latauskentän alapuolella saattaa olla vaikkapa sähkökeskus. Tällöin pelkkä palokatko ei enää riitä, vaan vaaditaan sammutusvesitiivis läpivientiratkaisu”, Nieminen toteaa. Sähkösuunnittelijat ottavat usein kantaa palokatkomateriaaleihin sähköturvallisuuden näkökulmasta. Heiltä kysytään riskeistä, jos esimerkiksi tietynlaisia kaapeleita viedään rakenteiden läpi. Nieminen neuvoo suunnittelijoita ottamaan rohkeasti yhteyttä tavarantoimittajiin ja palokatkourakoitsijaan siinä vaiheessa kun kysymyksiä herää. ”Palokatkosuunnitelma laaditaan yleensä ennen rakentamisen aloittamista, joten tavarantoimittajalta kannattaa kysellä, mitä tuotteita kohteeseen olisi tarjolla”, Nieminen pohtii. Palokatkojen dokumentointi on pakollinen osa laadukasta toteutusta. Palokatkosuunnitelmien viranomaishyväksynnän hankkiminen projektin sähkö-, lvi-, rakenne- tai palotekniselle suunnittelijalle? VIRANOMISHYVÄKSYNNÄN HANKKIMINEN PUHUTTAA Rakennusvalvontaa koskevien ohjeiden mukaan rakenne-, lvi ja sähkösuunnittelija ja tietysti palotekninen suunnittelija ovat koulutuksensa puolesta päteviä henkilöitä palokatkosuunnitelmien laatimiseen. Tällä hetkellä usein ulkopuolinen palokatkosuunnittelija laatii palokatkosuunnitelmat ja hankkii viranomaishyväksynnät. Valtteri Korventaustan mukaan käytäntö on muuttumassa siihen suuntaan, että viranomaishyväksynnän hankkiminen annetaankin projektin sähkö-, lvi-, rakenne- tai palotekniselle suunnittelijalle. ”En pidä käytäntöä hyvänä. Voimme vain kommentoida suunnitelmia ja toimittaa ne rakennusvalvonnan sähköisiin järjestelmiin. Mielestäni suunnitelman laatijan tulisi myös hoitaa hyväksyntäprosessi viranomaisten suuntaan”, Korventausta linjaa. SUUNNITELMIEN TASO PARANTUNUT Jukka Autere sanoo, että palokatkosuunnitelmien taso on parantunut. Tarjousvaiheessa esillä on ainakin suuntaa antava suunnitelma, jonkinlainen malli detaljeilla täydennettynä. Alustavassa suunnitelmassa oletetaan, että rakenteiden läpin menee tietyn tyyppisiä tekniikoita ja että katkoon tarvitaan tietyn tyyppisiä materiaaleja. ”Lopullinen toteutettava suunnitelma laaditaan projektin edetessä. Tavallisesti suunnitelmat täsmennetään kun palokatkourakoitsija on valittu”, Autere kuvaa. Vinkkinä tilaajalle Autere korostaa, että urakan alkaessa kannattaa järjestää palokatkosuunnittelijan ja -urakoitsijan sekä tekniikkaurakoitsijoiden yhteinen aloituspalaveri, jotta vältetään mahdollisista tekniikkamuutoksista johtuvat sudenkuopat. DOKUMENTOINTI TURVAA TULEVAISUUDEN Palokatkon tehtävä on estää palon ja savun leviäminen, mutta sen on kestettävä myös aikaa. Siksi dokumentointi on pakollinen osa laadukasta toteutusta. Sen perusteella katko pystytään tulevaisuudessa korjaamaan vastaavalla tuotteella. ”Katkon viereen tuleva merkintätarra kertoo, mitä tuotetta on käytetty, koska työ on tehty ja kuka sen on tehnyt. Se on tarpeen, jos myöhemmin on osoitettava, että työ on tehty oikein sen hetkisten suunnitelmien mukaan”, Autere toteaa.
Plaani 2 2026 31 Palo-osastointi on rakennuksen näkymätön turvatekijä – mutta vain jos savu pysyy osastossa Rakennusten paloturvallisuuden perusta on toimiva ja tiivis palo-osastointi. Sen tehtävänä on estää palon ja erityisesti savun leviäminen tilasta toiseen. Tuli ei leviä ainoastaan kiinteässä materiaalissa vaan se leviää erityisen nopeasti palokaasuissa, jotka löytävät reittinsä pienistäkin raoista. Tällaisen palon leviämisen estämisessä erityisen kriittinen tekijä on oikein rakennetut tiiviit palo-osastoinnit. Asuinrakennuksissa palo-osastointi tarkoittaa käytännössä palon leviämisen estämistä huoneistosta toiseen tai yhteisteisistä tiloista, porrashuoneesta, autotallista tai pannuhuoneesta asuintiloihin. ”Savu on tulipalossa vaarallisinta: se kulkeutuu nopeasti, täyttää tilat ja syttyessään levittää paloa erittäin nopeasti”, tiivistää koulutusjohtaja Tomi Timonen Suomen Palopäällystöliitosta. ”Valitettavasti pelastajien käytännön kokemukset ja niitä tukevat tilastot osoittavat, että savukaasut pääsevät erittäin usein leviämään palo-osastosta toiseen juurikin epätiiviisti eli huonosti rakennettujen palo-osastoivien rakenteiden takia. Tällöin paloosastoinnin suoja menetetään välittömästi, koska savu pääsee leviämään ja levittämään paloa pienistäkin raoista.” Tätä havaintoa tukee myös Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) ja pelastuslaitosten toteuttama yläpohjien palo-osastoinnin toimivuutta koskenut selvityshanke alle 10 vuotta vanhoihin rivitaloihin. Palo-osastoinneissa löytyi surullisen paljon paloturvallisuuden puutteita. TIIVEYS ON PALO-OSASTOINNIN TOIMIVUUDEN KRIITTISIN EDELLYTYS Yksikin rako – sormenpään tai tulitikkurasian kokoinen – riittää päästämään kuumat palokaasut osastoivan rakenteen läpi ja näin tekemään osastoivan rakenteen merkityksettömäksi. Puhuttamattakaan epätiiveistä seinä-vesikattoliitoksista tai räystäskoteloiden osastoinnin epäjatkuvuuskohdista, joita esiintyi yli puolessa SPPL:n selvityshankkeen kohteista. Tulipalon syttymisvaiheessa paine tilassa kasvaa, jonka vuoksi tiiveys on kriittinen tekijä. Kun savun pääsy porraskäytäviin ja naapuritiloihin estyy, poistumisreitit pysyvät käyttökelpoisina ja pelastushenkilöstö voi työskennellä turvallisemmin vahinkojen rajoittamiseksi. Siksi esimerkiksi kerrostalossa tulipalon havaittaessa oman asunnon oven sulkeminen on yksi tärkeimmistä suojatoimista – se katkaisee savun kulkureitin ja varmistaa, että osastointi toimii suunnitellusti. JOKAISEN TOIMIJAN ON KANNETTAVA VASTUU OSASTOINNIN TOIMIVUUDESTA ”On täysin kiistatonta, että palo-osastoinnin toteuttamisessa on paljon puutteita suomalaisessa rakentamisessa. Syyttelyn ja vastuun siirtämisen sijaan on kaikkien toimijoiden kannettava oma vastuunsa tilanteen kuntoon saattamisesta”, Timonen toivoo. Etenkin osastoivien rakenteiden tiiveysvaatimusta on vaikea mieltää ilman riittävää ymmärrystä palon leviämisestä ja tulipalosta ilmiönä. Tästä syystä suunnittelijoilla on iso vastuu riittävän yksityiskohtaisten, työmaalla toteuttamiskelpoisten suunnitelmien laadinnassa ja rakentajilta vaaditaan korkeaa moraalia suunnitelmien mukaisesta toteutuksesta, sillä osastointi luo palon leviämiselle rakenteellisen esteen, ja tiiveys tekee esteestä toimivan. Taloyhtiön on järkevää varmistaa ensimmäisessä vuositarkastuksessa palo-osastointien kunto, jotta rakennuttaja saadaan toteuttamaan havaitut puutteet. Vanhemmissa taloyhtiössä palo-osastoinnit on syytä kuulua määrävälein tarkastettaviin rakennusosiin. Rakenteellisen paloturvallisuuden tärkein viesti onkin selvä: tiiveys ratkaisee – jos savu pysyy osastossa, myös palo pysyy osastossa. Lisätietoa Suomen Palopäällystöliitto https://sppl.fi/
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==