Plaani 2 2026 44 Sähkösuunnittelijan ammattitaito rakentuu työn äärellä Suunnittelu- ja konsultointialan osaamisselvityksen mukaan työvoiman tarve suunnittelu- ja konsultointialalla tulee kasvamaan lähivuosina. Sähkösuunnittelutoimistot kilpailevat pienenevien ikäluokkien valmistuvista sähköinsinööreistä teollisuuden, urakoinnin ja sähköteknisen kaupan alan kanssa. Karawatski Oy:n toimitusjohtaja Iiro Karawatski ja suunnitteluuransa alussa oleva Joel Nurminen kertovat, miten suunnitteluosaamista siirretään alalle tuleville ja millaiset asiat työhön perehdyttämisessä nousevat tärkeimmiksi. Teksti: Virpi Kumpulainen Kuvat: Jan Trygg ”Meillä on aika pitkä historia siitä, että rekrytointimme ovat olleet pääasiassa koulun penkiltä. Vastavalmistuneen sähköinsinöörin suunnittelupohja on yleensä lähes olematon, joten suunnittelutyö on joka tapauksessa opeteltava työelämässä. Tämän vuoksi uusien suunnittelijoiden perehdytykseen, suunnittelutyön opettamiseen ja toimistomme toimintatapojen välittämiseen on vakiintunut selkeä malli, johon osallistuvat kaikki toimistomme työntekijät omalta osaltaan”, Iiro Karawatski kertoo. Leo Karawatskin vuonna 1988 perustama Karawatski Oy on naantalilainen sähkö- ja telesuunnittelua, hankesuunnittelua ja kustannuslaskentaa sekä erilaisten kohteiden valaistussuunnittelua tekevä sähkötekninen insinööritoimisto. Iiro Karawatski on ollut yrityksessä mukana vuodesta 2007 ja toiminut yrityksen toimitusjohtajana vuoden 2014 sukupolvenvaihdoksesta alkaen. Toimipisteitä on Naantalin lisäksi Helsingissä ja Porissa. Henkilöstön lukumäärä on 14. Tällä hetkellä työntekijöiden ikähaitari liikkuu parista jo eläkeiän saavuttaneesta, mutta edelleen töitä jatkavista asiantuntijoista harjoitteluvaiheessa olevaan Joel Nurmiseen. Karawatskilla uuden työntekijän perehdytys alkaa toimitiloihin ja uusiin työkavereihin tutustumisella. ”Kerromme harjoitteluun tuleville, että ohjelmistoihin kannattaa ainakin pääpiirteissään perehtyä jo etukäteen, koska on itselleenkin mielekkäämpää, jos edessä ei ole täysin uusi ohjelmisto. Nykyään kaikki tekevät niin paljon tietokoneiden kanssa työtä, että eri ohjelmistojen käyttö omaksutaan kohtalaisen nopeasti. Hyviä aloitusvaiheen hommia ovat esimerkiksi loppupiirustusten tekeminen, kaaviopäivitykset, mallikorjaukset ja skissaushommat, jotka toisin ovat jo vähän jääneet pois nykysuunnittelusta. Toisin sanoen aloitetaan tekemään pieniä kokonaisuuksia ja yksinkertaisimpia asioita, joista sitten siirrytään isompiin ja vaativampiin kokonaisuuksiin”, Iiro Karawatski luettelee. ”Kun uusille työntekijöille delegoidaan töitä, niin pitää kyetä tunnistamaan se, kuinka tarkkaa opastusta tarvitaan. Heille pitää kertoa mistä mallit ja ohjeet löytyvät, mutta myös tarkastaa ja opastaa välissä. Tehtävien pitää olla järkeviä kokonaisuuksia, joihin ei huku ja tekeminen etenee. Tällöin myös tehtävän tarkastaminen on mahdollista, eikä vie liikaa aikaa”, hän jatkaa. TYÖKAVERIEN TUKI TÄRKEÄÄ Aiemmin hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon suorittanut Nurminen päätti koronapandemian aikana hakeutua uudelle uralle. Hän suoritti sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon Turun aikuiskoulutuskeskuksessa. Valmistumista nopeutti oppisopimusaika urakointiliikkeen palveluksessa. ”Valmistuttuani 2022 päätin saman tien laittaa hakemuksen sisään ammattikorkeakouluihin. Päädyin Turun ammattikorkeakouluun energiaympäristötekniikan opintolinjalle, jossa oli mahdollisuus opiskella sähkövoimatekniikkaa. Sähkö- ja automaatiotekniikan linja alkoi Turussa vasta seuraavana vuonna. Viime marraskuusta lähtien olen työskennellyt Karawatski Oy:ssä ja tehnyt samalla opinnäytetyötäni, jonka aiheena on tekoälyn hyödyntäminen sähkösuunnitteluprosessissa. Valmistun kevään aikana”, Nurminen kertoo. Karawatskilla ensimmäisinä työviikkoina perehdyttiin yleisemmin yrityksen toimintatapoihin, laitettiin työpiste kuntoon ja tietokoneen järjestelmät ja ohjelmistot ajan tasalle. Tämän jälkeen liikkeelle lähdettiin yksinkertaisista piirtoteknisistä töistä. ”Itselleni on toiminut hyvin, että käydään tehtävä läpi ja ohjeistuksen yhteydessä tarjotaan riittävästi aikaa käsitellä ja kysyä asioita. Sen jälkeen on annettu tarpeeksi tilaa tehdä itse. Tehtävän tarkistuksen jälkeen korjataan, jos korjattavaa on. Lisää neuvoja saa työn etenemisen myötä. Tehtävillä on järjestelmällisesti kasvatettu oman ajattelun ja vastuun määrää”, Nurminen kertoo. Nurmisen mukaan eniten suunnittelutyössä ovat yllättäneet omat työkaverit. ”He ovat kaikki äärimmäisen taitavia omissa töissään. He, jotka ovat minulle töitä jakaneet, ovat antaneet tilaa perehtyä, pohtia ja tehdä asioita itse. Pyrin siihen, ettei tarvitsisi käyttää turhaan aikaa edestakaisin junnaamiseen, jossa ensin tehdään päin honkia ja sitten korjataan. Hyvä asia on myös se, että työpöytänaapurinani on toimiston edellinen vastaavan koulunpenkiltä
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==