Plaani 2 2026 45 suunnitteluPlaani suunnittelijaksi -polun läpikäynyt. Neuvoa on helpompi kysyä vastikään samassa tilanteessa olleelta. Tietenkin myös muut työntekijät auttavat oman asiantuntemuksensa mukaan.” Nurminen muistuttaa, että sähkösuunnitteluun annetaan opiskelun aikana jonkinlaiset perusteet, mutta varsinainen oppiminen tapahtuu työelämän kautta. Tämän vuoksi olisi hyvä pitää mielessä, että kokeneempien suunnittelijoiden silmissä ihan yksinkertainen tehtävä ei välttämättä olekaan niin yksinkertainen sitä ensimmäistä kertaa tekevälle. ”On vaikea opettaa etukäteen suunnittelua. Parempi on työstää vaikka pienempääkin konkreettista kohdetta ja samalla käydä läpi knoppitietoja. Kokematon suunnittelijanalku ei välttämättä hahmota sitä, mikä mahdollisesti puuttuu tai mitä pitää huomioida tehtävän ympärillä. Yleiskuvan saamisessa auttaa esimerkiksi ST-kortteihin tutustuminen. Ohjeita ja malleja löytyy tietenkin muualtakin”, Iiro Karawatski toteaa. TEKNINEN SUUNNITTELUOSAAMINEN VAATII KOKEMUSTA Iiro Karawatskin kokemuksen mukaan kesätöihin palkatut sähköalan opiskelijat osaavat jo ensimmäisen kesän jälkeen tehdä itsenäisesti toimistoa hyödyttäviä töitä. ”Sen jälkeen voi opiskelutilanteen salliessa tulla tekemään meille tarvittaessa yksittäisiä päiviä. Kun tuntee toimiston dokumentaatiotavan ja osaa käyttää ohjelmistoja, pystyy tekemään itseohjautuvasti esimerkiksi erilaisia suunnitelmien päivityksiä. Varsinainen tekninen suunnitteluosaaminen tulee kokemuksen kertymisen myötä myöhemmin. Ehkä parin kolmen vuoden jälkeen voi saada jo ensimmäisiä omia pienempiä kohteita. Usein niissäkin vielä toimii vastaava suunnittelija taustalla ja hoitaa kokouksia ainakin osittain. Tietenkin kokouksiin pääseminen ja työmaakäynnit ovat myös jossain vaiheessa ihan jo tekemisen mielekkyyden vuoksi tärkeitä. On helpompi sitoutua projektiin, kun tuntee ihmisiä ja paikan.” Työmaalta saatu asennuskokemus on hyödyksi suunnittelutyössä. ”Urakointitausta auttaa ymmärtämään mitä työmaalla tehdään. Sähköinsinööriopintojen suunnittelukursseilla tuskin löytyy tunteja asennustapojen läpikäymiseen. Jos harjoittelijalla on kokemusta sähköasennuksesta tai hän on ollut vaikkapa työmaalla putkittamassa väliseiniä, niin kyllähän se nopeuttaa suunnitelmien saamista toteutuskelpoisiksi. On meilläkin lukiotaustaisia suunnittelijoita, niin kuin itsekin olen, mutta heille jonkun pitää sitten opettaa käytännön toteutustavat.” Myös Joel Nurmisen mielestä asennuskokemus on auttanut suunnittelutyön sisäistämisessä: ”Ilman puolen vuoden oppisopimusaikaa Sähkö Oy:llä olisi ollut hankala hahmottaa jo nyt joitakin eteen tulleita asioita.” SUUNNITTELUN MYYNTIMIEHEKSI? Iiro Karawatskin mukaan toimiston sisällä vaikeinta on siirtää työntekijältä toiselle kokemusta aikaisemmista hankkeista, alalla toimivista ihmisistä, toimintamalleista, käytännön ongelmien kautta oppimisesta ja niiden ratkaisemisesta. ”Loppujen lopuksi työajasta varsinaiseen suunnitteluun käytetään vähän aikaa. Suuri osa ajasta menee erilaisiin selvittelyihin ja muuhun, johon ei oikein pysty valmistelemaan ketään. Tietenkin myös persoonallisuuserot vaikuttavat. Jotkut ovat taitavampia toimimaan muiden suunnittelijoiden tai asiakkaiden kanssa. Kommunikointikykyä on vaikea siirtää kenellekään, jos se ei luontevasti tule. Kun suunnittelun teknisen osaamisen taso on saavutettu, niin jatko riippuu pitkälti siitä, miten hyvin kommunikointi toimii. Se että osaa kertoa mitä on tehnyt, osaa kysellä ja huomioida muita. Tämä korostuu erityisesti hankkeissa, joissa on paljon käyttäjiä, joilla ei ole sähköalan tuntemusta. Siinä joutuu olemaan myyntimiehenä.” Toisaalta suunnittelutoimistossa on tarjolla monenlaisia rooleja ja tehtäviä, joten kaikkien ei tarvitse sopia samaan muottiin. Karawatski Oy:n toimitusjohtaja Iiro Karawatskin (vas.) ja suunnittelu-uransa alussa olevan Joel Nurmisen mielestä olisi hyvä, jos jo opiskelun aikana sähkösuunnittelun toimintaympäristö tulisi laajemminkin tutuksi.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==