Plaani 2 2026 46 ”On hyvän suunnittelijan merkki, että osaa kysyä, kyseenalaistaa ja tunnustaa, jos ei jotain asiaa hallitse. Meillä on kova luottamus siihen, että kaikki oppivat jossain vaiheessa suunnittelun teknisen puolen. Kaikista ei välttämättä tule isojen hankkeiden projektipäälliköitä, mutta suunnittelijoita kaikista tulee. Työssä oman tekemisen mielekkyys on vahva ohjaava tekijä ja siihen liittyy vahvasti riittävän vastuun saaminen. Alkuvaiheessa riittää, että on hyvä ja luotettava tyyppi.” KOKO TOIMINTAYMPÄRISTÖ TUTUKSI Opinnäytetyöt ja harjoittelu- ja kesätyöpaikat ovat tärkeitä ponnahduslautoja työelämään. Suunnittelutoimistojen kesätöihin on ollut kuluvana keväänä paljon hakijoita. Aloituspaikkojen ja hakijoiden määrä vihreään siirtymään liittyviin tekniikan aloihin, kuten sähkö- ja automaatiotekniikkaan, ympäristö- ja energiatekniikkaan, on kasvanut. Sähköinsinööripuolella on lähivuosina jäämässä paljon väkeä eläkkeelle, mutta mitä tapahtuu, jos suunnittelutoimistot eivät voi nykyisen heikon suhdanteen vuoksi tarjota töitä riittävästi? ”Se ettei työllistyisi opintojen jälkeen, on ollut yksi isoimpia pelkoja itsellenikin. Olen tehnyt aika valtavan panostuksen uudelleenkouluttautumisessa ja opinnoissa, niin sitten jos kävisikin niin, että ei työllistyisi. Tämän vuoksi opintojen loppuvaiheessa oli pakko olla itse aktiivinen ja koetin tutustua alan edustajiin lähiseuduilla”, Nurminen kertoo. ”Kaikki ne ikäluokat, jotka eivät pääse töihin kiinni, tulevat kostautumaan alalle. Valmistuva insinööri, joka ei saa harjoittelupaikkoja tai pääse pariin kolmeen vuoteen alan töihin, ei tule olemaan kovin hyvissä asemissa työmarkkinoilla sitten tulevaisuudessakaan. Se on aika vaikea tilanne. Meillä on hyvät suhteet Porin ja Tampereen ammattikorkeakouluihin. Lehtorit ovat auttaneet ja hyviä tekijöitä on löytynyt tarvittaessa”, Iiro Karawatski huomauttaa. Sähköinsinöörikoulutukseen sekä Karawatskilla että Nurmisella on samankaltainen toive. Opiskelijoiden olisi hyvä päästä jo opintojen aikana tutustumaan alan koko toimintaympäristöön: urakointiin, muihin suunnittelualoihin, tukkukauppaan, tuote- ja keskusvalmistajiin. ”Opiskelijalle olisi hyödyksi tuntea sähkösuunnittelualan kiintopisteet ja ymmärtää sitä maailmaa jollain tasolla. Opiskeluaika pysyy aika irrallaan tosielämästä, jos se on vain labratöitä ja exelien täyttämistä. Jos haluaa olla hyvä suunnittelija, niin olisi hyvä ymmärtää ja arvostaa myös asennusta, tuotteiden tilaamista ja käyttöönottoa”, Karawatski sanoo. ”Opintoihin olisi hyvä sisältyä suunnittelukurssi, jossa mukaan saataisiin myös tilaajan näkemys ja esimerkiksi muidenkin suunnittelutahojen kanssa toimimista. Niinhän se menee oikeassakin elämässä, että eri suunnittelualat ovat riippuvaisia toistensa tekemisistä. Työelämäkenttää olisi hyvä saada mukaan laajemminkin”, Nurminen kiteyttää. (oik.) ”Karawatski Oy:llä on koulunpenkiltä tulevien suunnittelijoiden perehdytykseen vakiintunut malli”, Iiro Karawatski kertoo. (alla) Joel Nurmisen lopputyö Turun ammattikorkeakouluun on loppusuoralla. Aiheena on tekoälyn hyödyntäminen sähkösuunnitteluprosessissa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==