Plaani 2 2026 11 Yrjönkadun uimahalli palautettiin vanhaan loistoonsa uuden tekniikan avulla Helsingin Yrjönkadulle avattiin vuonna 1928 Suomen ensimmäinen julkinen uimahalli. Vaativassa uimahalliympäristössä talotekniikka on kovalla koetuksella, minkä vuoksi sen elinkaari on 20–25 vuotta. Tuoreessa peruskorjauksessa arvorakennus päivitettiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia vanhoja pintoja ja hallin henkeä kunnioittaen. Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Paavo Lehtonen projektiPlaani Yrjönkadun uimahallin altaat, värikkäät laatat ja kylpylämäinen miljöö ovat huokuneet ainutlaatuisuutta alusta lähtien. Vuonna 1928 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio ja hallin yhtenä esikuvana toimi Tukholmassa vuonna 1904 avattu Centralbadet. Yrjönkatu on listattu kansainvälisestikin yhdeksi maailman kauneimmista uimahalleista. Kun perusparannuksen suunnitteluun pyydettiin kansalaispalautetta, oli viesti selvä: ”älkää muuttako mitään, säilyttäkää Yrjönkadun ainutlaatuinen miljöö”. Kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen halli avattiin yleisölle 2. helmikuuta 2026. Edellinen laaja peruskorjaus tehtiin vuosina 1998–2001. ”Peruskorjaus toteutettiin vanhaa kunnioittaen. Hallia on kohdeltu suojelukohteena vuodesta 1990 lähtien, ja vuonna 2025 se sai sr-1-suojelumerkinnän. Uimahalliolosuhteissa kalusteet ja järjestelmät ovat rasituksella lämmön, kosteuden ja ilmassa oleva kloorin takia, joten rakenteiden ja tekniikan elinkaari on noin 20 vuotta”, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialan projektipäällikkö Katri Olli. Yleisön rakastama uimahalli on kovassa käytössä: päivittäin kävijöitä on 300–800 ja vuositasolla noin 160 000. Perusparannuksessa kunnostettiin pintarakenteita, uusittiin koko talotekniikka ja vedenpuhdistusjärjestelmä sekä parannettiin tilojen toiminallisuutta ja esteettömyyttä. Rakennuksessa on uimahallin lisäksi muun muassa sisäliikuntatiloja ja kuntosali. Peruskorjauksen ulkopuolelle jäivät 4. ja 5. kerrosten toimistotilat. SUOJELUKOHDE HAASTOI SÄHKÖSUUNNITTELUN Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävän rakennuksen sähkö-, tele- ja turvasuunnittelun tavoitteena, ja samalla suurena haasteena, oli päivittää tekniikka nykypäivän vaatimusten tasolle rakennuksen arvoja kunnioittaen. Kaikki sähköjärjestelmät uusittiin ja nykyvaatimusten myötä järjestelmien määrä kasvoi. Valaistus päivitettiin leditekniikkaan. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävän uimahallirakennuksen peruskorjaus toteutettiin vanhaa kunnioittaen. Allastilojen näyttävät ripustusvalaisimet loistavat nyt ledien valossa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==