syyskuu 2016
|
LiveLife
|
25
Jäätkö usein jumiin huoliin
ja ahdistaviin ajatuksiin?
Silloin kannattaa lopettaa
asioiden vatvominen.
Löydä psykologien
parhaiden vinkkien avulla
itsellesi sopiva menetelmä.
TEKSTI
SOFIA ZETTERMAN
KUVAT
SHUTTERSTOCK
Lopeta
asioiden
vatvo-
minen!
A
merikka-
laisen
psykolo-
gin ja
kirjai-
lijan Guy
Winchin
mukaan
asioiden
vatvominen mielessä johtaa usein
noidankehään, vaikka se hetkelli-
sesti saattaisikin lieventää ahdis-
tusta.
– Keskittymällä liikaa ongel-
miimme voimme vain huonommin,
hän sanoo.
Vatvominen ei nimittäin auta
meitä parantamaan haavojamme,
vaan päinvastoin nostaa haavat
pintaan yhä uudelleen.
Minanda Fritz
"Vatvomisella yritetään ratkaista ongel-
ma ajattelemalla sitä. Tämä ei kuiten-
kaan useimmiten johda mihinkään.
Mitä useammin ajattelemme jotain
asiaa, sitä latautuneempi siitä tulee."
Vatvomisella on monia negatiivi-
sia seurauksia sekä psyykkisesti että
fyysisesti. Se syö voimia ja innos-
tusta, ja voi myös heikentää keskit-
tymis- ja analysointikykyä. Negatii-
visilla tunteilla mässäily luo
synkemmän kokonaiskuvan
elämästä – ja mitä surullisempia
olemme, sitä enemmän vatvomme.
Sama koskee myös vihaa, sillä vat-
vomalla vihaa aiheuttavia asioita
suutumme yhä enemmän. Pahim-
massa tapauksessa vihaisuus johtaa
stressiin, joka pidemmän päälle voi
kohottaa sydän- ja verisuonitautien
riskiä.
Guy Winchin mukaan positiivista
on, että jokainen voi tehdä jotain
vatvomiselleen. Kirjassaan Emotio-
nal first aid hän antaa käytännön
vinkkejä vatvomisen vähentämiseen.
ORGANISAATIOPSYKOLOGI
JA
psykoterapeutti Minanda Fritz on
samaa mieltä Winchin kanssa.
– Vatvomisella yritetään ratkaista
ongelma ajattelemalla sitä. Tämä ei
kuitenkaan useimmiten johda
mihinkään. Mitä useammin ajatte-
lemme jotain asiaa, sitä latautu-
neempi siitä tulee.
Minandan mukaan kaikki vatvo-
minen on välttelevää käytöstä. Sen
sijaan, että ryhtyisimme
selvittämään asioita – joko hyväk-
symällä jonkin asian tai tekemällä
jotain itse – juutumme vatvomisen
negatiiviseen kierteeseen.
HALUATKO VÄHENTÄÄ
vatvomis-
ta? Mieti, voitko itse vaikuttaa asi-
aan ja tehdä muutoksen. Jos vas-
taus on kyllä, sinun pitää tehdä se.
– Omaa vatvomistaan pitää
kyseenalaistaa. Ovatko asiat tosiaan
näin? Onko tämä kohtuullista?
Pitääkö tämä paikkansa? Useimmi-
ten ei pidä, vaikka tuntuisikin siltä,
Minanda sanoo.
Toinen tapa vähentää vatvomista
on elää hetkessä esimerkiksi mind-
fulnessin tai meditaation avulla.
– Yritä ajatella positiivisesti. Jos
et pysty siihen, keskity hetkeen ja
kokemiseen, Minanda Fritz
neuvoo.
EI
EI
VIELÄ
EHKÄ
EI TODELLAKAAN
MIKSI?
MITÄ JOS?
KYLLÄ?
MITEN NIIN?
Henkinen hyvinvointi