LiveLife32016B

Moni suomalainen kärsii erilaisista vatsaongelmista, kuten

ilmavaivoista, turvotuksesta ja nipistelystä. Vaivat ovat

epämukavia ja voivat rajoittaa sosiaalista elämää. Mistä

vatsaongelmat aiheutuvat ja miten niistä pääsee eroon?

TEKSTI

DAVID JONSSON

KUVITUS

BJÖRN ÖBERG

IBS ONNIMITYSMONELLE VATSA-

VAIVALLE

Irritable Bowel Syndrome tai IBS,

suomeksi ärtyvän suolen oireyhty-

mä, on tuttu vaiva ainakin yhdelle

kymmenestä suomalaisesta. IBS on

niin sanottu toiminnallinen suolisto-

vaiva. Tutkimuksissa suolesta ei löy-

detä mitään vikaa, mutta suolen toi-

minta on häiriintynyt. Syytä toi-

minnan häiriintymiseen ei tiedetä

tarkasti. Diagnosointi tehdään oirei-

den perusteella: ei ole olemassa

koetta tai mittausta, jolla IBS voitai-

siin todeta.

Usein lääkärit ottavat kokeita sul-

keakseen pois gluteeni-intoleranssin,

haavaisen paksusuolen tulehduksen

ja vakavia suolistosairauksia. Jos

tulokset ovat negatiivisia, diagnoo-

siksi tulee yleensä IBS.

AIVOTVOIVATVAIKUTTAA

VATSANTOIMINTAAN

Psyykkiset tekijät, kuten stressi ja ”tie-

tokatkokset” aivojen ja suoliston välil-

lä, voivat olla osasyynä IBS:n puh-

keamiseen. IBS ei kuitenkaan ole

psyykkinen vaiva. IBS:n hoidossa on

otettava huomioon ihminen kokonai-

suutena. Laukaiseva tekijä ei yhdellä

henkilöllä ole sama kuin toisella.

YLEISIÄ

IBS-OIREITA

• Ilmavaivat ja levoton, turvonnut

maha.

• Epäsäännöllinen vatsan toiminta.

• Vatsa on vuoroin kovalla ja löy-

sällä.

• Aterian jälkeen vatsakipua, joka

helpottaa vessassa käynnin jäl-

keen.

Nämä oireet ovat varmasti monel-

le tuttuja eikä niiden kokeminen

tarkoita sairastumista. Monessa

tapauksessa kyse on ohimenevästä

vaivasta. Jos vatsaongelmat jatku-

vat yli kaksi kuukautta, kyse voi

olla IBS:stä. Diagnoosin IBS:stä te-

kee aina lääkäri.

Rauhoita vatsasi

IBS:n puhkeamisen taustalla voi

olla pitkään jatkunut kova stressi.

Ruotsissa onkin käytetty kognitiivis-

ta käyttäytymisterapiaa menestyk-

sekkäästi IBS:n hoitoon. Voi tuntua

omituiselta, että ajatukset ja tunteet

saisivat vatsan turpoamaan, mutta

lopulta siinä ei ole mitään ihmeel-

listä. Aivot ovat hermojärjestelmän

keskustietokone ja ne ohjaavat kaik-

kea, mitä kehossa tapahtuu.

STRESSI VAIKUTTAABAKTEERI-

KANTAAN

Stressin aikana kehossa erittyy hor-

monia, joka valmistaa kehoa taiste-

lemaan tai pakenemaan. Samalla

suoliston toiminta hidastuu voi-

makkaasti. Suolistobakteerien kan-

nalta tässä tapahtuu jotakin kiin-

nostavaa. Vatsan sisältö liikkuu

hitaammin ja pysyy pidempään

paikallaan, mikä saa bakteerit erit-

tämään lisää haitallisia aineita.

Stressihormoni on monelle baktee-

rilajille kasvusignaali ja voi saada

suolen terveydelle haitallisten bak-

teerien määrän kasvamaan.

Bakteerit puolestaan osallistuvat

itsekin stressihormonien tuotan-

toon, joten stressin tunne vain

lisääntyy.

VATSAVOI VAIKUTTAAAIVOIHIN

Tiedetään jo entuudestaan, että

aivot voivat vaikuttaa vatsaan. Nyt

tutkijoita kiinnostaa myös vaikutus

vastakkaiseen suuntaan. Vatsa-suo-

likanavassa erittyy paljon erilaisia

hormoneita, joilla on merkitystä

hyvinvointiin. Moni vatsan bakteeri

erittää serotoniinia. Aivoissa sero-

toniini vaikuttaa muun muassa

mielialaan sekä hyvänolon ja väsy-

myksen tunteisiin. Tutkimusten

mukaan masennuspotilaiden suolis-

tofloorassa on todettu serotoniinia

tuottavien bakteerien vähenemistä.

Vatsan toiminnan vaikutus henki-

seen hyvinvointiin onkin nyt ravit-

semustutkijoiden kuuma aihe.

Ravitsemus-

fysiologi David

Jonsson.

Dokumentti:

VATSA

LiveLife

syyskuu 2016