LiveLife32016B

TIESITKÖ, ETTÄ…

… antibioottikuuri voi

sekoittaa suoliston bak-

teerikannan jopa useaksi

vuodeksi.

uolisto on asia, josta emme

mieluusti puhu kovin suureen

ääneen. Puhumme mieluummin

perhosista vatsassa kuin baktee-

reista, jotka vatsassamme asuste-

levat. Siihen pitäisi tulla muutos,

sanoo ravintofysiologi David

Jonsson. Ravitsemustieteen uraa

uurtavinta tutkimusta tehdään

tällä hetkellä juuri vatsa-suolikanavaan sekä siellä

asustaviin ja terveyteemme vaikuttaviin mikro-organis-

meihin liittyen.

– Olemme tienneet jo pitkään, että suolisto sisältää

suuren määrän bakteereita, mutta vasta viime vuosina

olemme alkaneet ymmärtää syvällisemmin, kuinka ne

vaikuttavat meihin ja kuinka suuri merkitys sisäisellä

ekosysteemillämme on, sanoo David Jonsson.

– On yhä vaikeampaa vetää selvää rajaa ”meidän”

ja sisällämme asuvien mikro-organismien välille, sillä

niin tiiviissä symbioosissa elämme niiden kanssa. Voisi

sanoa, että sinä

olet

ekosysteemisi, sanoo David.

Tuoreimmat tutkimukset painottavat myös, että

monilla yleisillä terveysongelmilla ja sairauksilla on

tekemistä suoliston bakteeriston kanssa. Ilmeisimpiä

esimerkkejä näistä ovat tietysti vatsavaivat.

NOIN 20-25 PROSENTTIA

väestöstä kärsii jonkinlaisista

toistuvista vatsavaivoista. Tavallisimmat niistä nipute-

taan lyhenteen IBS alle. Sillä tarkoitetaan ärtyvän suo-

len oireyhtymää ja siitä kärsii Duodecimin mukaan

ainakin joka kymmenes suomalainen.

Ärtyvän suolen oireyhtymällä ja suolistoflooralla on

selvä yhteys, mutta vatsan ja suoliston bakteereilla on

paljon laajempiakin vaikutuksia terveyteen.

Ylipaino, diabetes, nivelsairaudet ja allergiat ovat

esimerkkejä ongelmista, joiden taustalla suoliston bak-

teerit näyttelevät tutkijoiden mukaan suurta roolia.

Tutkimusten mukaan bakteerit voivat vaikuttaa sekä

maksan että immuunipuolustuksen toimintaan ja siten

myös elimistön muihin toimintoihin.

Myös psyykkisillä ongelmilla, kuten masennuksella,

katsotaan nykyisin olevan tekemistä suoliston baktee-

reiden kanssa.

– Tiedämme edelleen aivan liian vähän tästä yhtey-

destä, mutta tutkimukset osoittavat, että meidän tulisi

suhtautua vatsan terveyteen vakavasti. Enkä tarkoita

nyt vain vatsaongelmista kärsiviä, vaan aivan kaikkia,

sanoo David Jonsson.

TERVEYDEN KANNALTA OLISI

tärkeää, että suolistossa

olisi mahdollisimman monipuolinen bakteeristo. Voi-

daksemme hyvin suolistostamme pitäisi löytyä paljon

erilaisia mikrobeja sekä hyvä tasapaino hyvien ja huo-

nojen bakteerien välillä.

Mitään selkeää ja aukotonta vastausta siihen, kuinka

voisimme ruokavalion ja elintapojemme avulla vaikut-

taa suoliston bakteeriston koostumukseen, tutkijat eivät

ole vielä löytäneet. On kuitenkin joitakin selkeitä

suuntaviivoja, joiden avulla voimme luoda suoliston

bakteeristolle suotuisat olosuhteet.

– Tiivistäisin asian niin, että jos syö paljon pikaruo-

kaa, sokeria ja pitkälle prosessoituja ruokia, aiheuttaa

vatsan hyvinvoinnille negatiivisia vaikutuksia. Sokeri

muun muassa edistää terveydellemme haitallisten bak-

teerien kasvua. Paljon sokeria sisältävä ruokavalio on

kaiken lisäksi usein köyhä ravintoaineista, jotka tekevät

vatsalle hyvää. Niitä ovat esimerkiksi oikeanlaiset

ravintokuidut. Suoliston hyödylliset bakteerit kaipaavat

ravinnokseen ennen kaikkea vesiliukoisia kuituja,

David Jonsson kertoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että kyse on myös suolis-

ton yksilöllisestä bakteerikoostumuksesta. Ruoka-aine,

joka on hyväksi yhdelle, voi aiheuttaa ongelmia toiselle.

– Hyvinvoivan vatsan kannalta on parasta vähentää

sokeria ruokavaliosta ja lisätä kuidun saantia. Vihan-

nekset, marjat ja hedelmät ovat loistavia valintoja.

Kannattaa myös olla tarkka rasvalähteiden suhteen ja

suosia esimerkiksi oliiveja, avokadoa, pähkinöitä ja ras-

vaista kalaa.

David suosittelee tehtaissa valmistettujen ruokien

välttämistä ja kannustaa valmistamaan ruokaa itse vat-

saystävällisillä menetelmillä.

– Jos haluaa vain yhden ravintoneuvon noudattaak-

seen, se on mahdollisimman luonnollisen eli prosessoi-

mattoman ruuan suosiminen. Silloin loppu seuraa

enemmän tai vähemmän omalla painollaan.

”Vasta

viime vuosi-

na olemme

alkaneet

ymmärtää

syvällisem-

min, kuinka

suuri mer-

kitys sisäi-

sellä eko-

systee-

millämme

on.”

syyskuu 2016

LiveLife