60
Rakennettu Ympäristö 3/16
Schinkel
taiteilijana
1950-luvun alkupuolella ei klassismi ol-
lut arkkitehtiopiskelussa ihmeemmin
huudossa. Modernismi oli kaikki kai-
kessa. Niinpä minulta jäi väliin Euroo-
pan uusklassismi.
Andrea Palladioon
kuitenkin oli pakko tutustua. Vasta jäl-
keenpäin 1900-luvun lopulla löysin
Karl Friedrich Schinkelin
(1781–1841).
Mielirakennuksiani ovat Berliinissä Unter der
Lindenin varrella oleva Neue Wache ja Potsdamin
Sanssoucin puistoalueella Charlottenhofin mestaril-
linen pieni kotilinna.
Meidän
Carl Ludvig Engel
(1778–
1840) oli Schinkelin läpitunkema. Ket-
ju Palladiosta Schinkelin kautta Enge-
liin on selvä. Helsingin Kansalliskir-
jaston julkisivussa on palladiaaninen
muistuma: keskimmäinen pilariväli on
muita leveämpi.
Osallistuttuani vuonna 1985 kan-
sainväliseen itäblokin seminaariin,
jonka teemana oli sosiaaliset virkistys-
ja luonnonalueet, yövyin palatessani
Helsinkiin Itä-Berliinissä edustusho-
tellissa lähellä Brandenburgin porttia.
Hotellin aulassa oli propagandamie-
lessä DDR:n puolella tehtyjä hyvätasoi-
sia LP-levyjä ja taidekirjoja. Sieltä löy-
sin myös Schinkelin matkakirjan
Karl
Friedrich Schinkel, Reisen nach Italien
. Se oli painettu
Itä-Saksan puolella kylmän sodan aikana, toimittaja-
na
Gottfried Riemann
.
Kirja sisältää päiväkirjamerkintöjä ja kirjeitä kah-
Johann Carl Rösler:
Schinkel 1803 Roomassa
Maisema Salzburgista 1812.
OLLI LEHTOVUORI
Kuva: Schinkel Paviljonki, Berliinin