Rakennettu Ympäristö 2/2018

RY Rakennettu Ympäristö 2/18

KHO:n päätöksiä

töksen purkamista. KHO hylkäsi

purkuhakemuksen eri päätöksellä

(hallintolainkäyttölain 11 luku).

Bergträskin kiinteistöä rasittavat

kiinteistörekisteriin merkityt auto-

paikka- ja venevalkamarasitteet, joi-

hin muutoksenhakijoiden omista-

matsaarikiinteistötovatoikeutettuja.

Lisäksirasitteenaonautopaikka-ja ve-

nevalkama-alueitayhdistävä n.4met-

riä leveä tie kiinteistön etelärajalla.

Rakennuslupien asemapiirrok-

sen mukaan rasitealueille ei sijoi-

teta rakennuksia tai muita raken-

nelmia. Sen sijaan rakennusten lii-

kenne Kasnäsintieltä on järjestetty

asemakaavan mukaisen Backak-

senkujan kautta siten, että kulku-

yhteydet/pelastustiet kulkevat au-

topaikkarasitealueen halki.

Valitusoikeus

Valitusoikeus myönnetystä raken-

nusluvasta ei tapauksessa voinut

perustua naapuruuteen – sijait-

sevathan muutoksenhakijoiden

kiinteistöt parin kilometrin me-

rimatkan päässä. Tapauksessa

KHO 5.10.1979 t 4104

ei 350–400

metrin levyisen salmen vastaran-

nalla sijaitsevan rakennuspaikan

haltijalla ollut valitusoikeutta lo-

marakennuksen rakennusluvasta.

Salmi oli osa laajempaa vesistöä.

Sen sijaan tapauksessa

KHO 1980

A II 51

n. 100 metrin levyisen sal-

men toisella puolella sijaitsevan

kiinteistön omistajalla oli valitus-

oikeus rakennuslupapäätöksestä,

vaikka salmeen oli maarekisterissä

merkitty vesiheinätilus.

Sekä hallinto-oikeus että KHO

katsoivat, että muutoksenhakijoi-

den rasiteoikeuksien ja siten heidän

kiinteistöjensä käyttämiseen aiheu-

tuu sellaisia vaikutuksia, joita MRL

192 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdissa

tarkoitetaan. Momentin 2 kohdan

mukaan valitusoikeus rakennus-

lupapäätöksestä on muun ohella

sellaisen kiinteistön omistajalla ja

haltijalla, jonka rakentamiseen tai

muuhun käyttämiseen päätös voi

olennaisesti vaikuttaa, ja 3 kohta

antaa valitusoikeuden sille, jonka

oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun

päätös välittömästi vaikuttaa.

Päätöksestä ei voine tehdä sel-

laista johtopäätöstä, että rasiteoi-

keus aina tuottaisi valitusoikeuden

rakennuslupapäätöksestä. Valitus-

oikeus syntyy olennaisista tai välit-

tömistä vaikutuksista. Kaikissa rasi-

tetilanteissa ei tällaisia vaikutuksia

välttämättä ole – rasite voi koskea

seikkoja, joihin rakennusluvalla ei

ole merkitystä. Nyt esillä olevassa

tapauksessa vaikutuksia kiistatta on.

Rasitteiden olemassaolo on otettu

huomioon rakennuslupaehdoissa

niin, ettei rakentaminen tai kiin-

teistöjen käyttö saa estää rasitteiden

käyttöä eikä rasitealueita saa käyttää

asuinalueen pysäköintipaikkoina.

Rasitealueen läpi on rakennuslu-

vissa hyväksytty yksi tieyhteys/pe-

lastustie. Tämän ei katsottu estävän

rakennuslupien myöntämistä.

Lupaharkinta

Muutoksenhakijoiden mielestä ra-

kennusluvista seuraava muutos ei

vastaa rasitealueiden käytön perus-

teita. Ainakin kolmasosa autopai-

koista poistuu käytöstä. Kulkuyhteys

ja veneiden kuljetus venevalkamaan

vaikeutuu tai jopaestyy.Myös raken-

nustensuunniteltuakäyttöäpidettiin

valituksessa kaavan vastaisena. Tar-

koitus on rakentaa vuokrattavia lo-

ma-asuntoja javoimassaolevakaava

sallii ympärivuotisen pientaloasu-

misen. Loma-asumisesta ja jatku-

vista muuttuvista alueen käyttäjistä

tuleva haitta lisää ennakoimatto-

muutta rasitealueiden käytölle.

Hallinto-oikeustoteaapäätökses-

sään, kuinka rasitteisiin liittyvät sei-

kat ratkaistaan kiinteistönmuodos-

tamislain mukaisessa järjestyksessä

eikä rakennusluvista rasitteiden

käyttämisellemahdollisesti aiheutu-

valla haitalla ole merkitystä MRL:n

mukaisessa lupaharkinnassa.

Kiinteistörasitteista säädetään

kiinteistönmuodostamislain (KML)

14 luvussa. Rakennusrasitteita

koskeva sääntely sisältyy MRL:aan

(158–160 §) ja MRA:een (80–81 §).

Lähtökohtana molemmissa rasite-

kategorioissa on niiden perustumi-

nen sopimukseen. Tietyissä tilan-

teissa rasite voidaan perustaa ilman

sopimustakin. Asemakaava ohjaa

sekä kiinteistö- että rakennusrasit-

teita. KML 157 §:nmukaan rasitteen

perustaminen ei saa vaikeuttaa ase-

makaavan toteuttamista. Kiinteistö-

toimituksessa perustetun rasitteen

siirtämisestä ja poistamisesta sää-

detään KML 160–161 §:ssä.

Rakennuslupaharkinta asema-

kaava-alueella perustuu ennen

kaikkea MRL 135 §:ään. Jo perus-

tettujen rasitteiden huomioon ot-

tamista ei suoranaisesti mainita.

Koska asemakaava ohjaa voimak-

kaasti rasitteiden perustamista, ei

lähtökohtaisesti pitäisi syntyä tilan-

netta, jossa rakennusluvan myön-

täminen asemakaavan mukaiselle

rakentamiselle johtaisi peruutta-

mattomaan ristiriitaan perustetun

rakennusrasitteen kanssa. Näin voi

kuitenkin käydä tilanteessa, jossa

alueelle tulee uusi asemakaava. Sil-

loin on kysymys olosuhteidenmuu-

toksesta, joka on otettu huomioon

sekä kiinteistö- että rakennusrasit-

teita koskevassa sääntelyssä.

Asuinrakennusten ja saunara-

kennuksen sijainti sekä kulkuyh-

teydet niihin ovat voimassa olevan

asemakaavan ja myönnetyn poik-

keamisluvan mukaisia. Rakennus-

luvan myöntämisen edellytykset

ovat muutoinkin olleet olemassa.

Mikäli rakennuslupien perusteella

toteutettu rakentaminen haittaa

rasitteiden käyttöä, asia ratkaistaan

rasitetoimituksessa tai riita-asiana

käräjäoikeudessa, toteaa KHO. Ra-

kennusluvat on myönnetty käyttö-

tarkoitukseltaan asemakaavanmu-

kaiseen rakentamiseen. Jos epäsel-

vyyksiä tältä osin myöhemmin il-

menee, voidaan rakennusluvan tai

asemakaavan vastaiseen käyttöön

puuttua rakennusvalvonta-asiana.

Kuuleminen

Asiassa nousi esiin myös rasiteoi-

keuksienhaltijoidenkuuleminen.Lu-

pahakemuksesta oli ilmoitettu kir-

jeitse osalle rasiteoikeuden haltijois-

ta ja pyydetty ilmoittamaan asiasta

muillerasitteidenhaltijoille.Hallinto-

oikeus toteaa, etteivät MRL:n sään-

nökset edes edellytä, että rasiteoi-

keuksien haltijoita olisi lupahake-

muksesta erikseen kuultava. Kuule-

minenei asiassa ole ollut virheellistä.

Lauri Jääskeläinen