Rakennettu Ympäristö 2/2018

RY Rakennettu Ympäristö 2/18

tosten huomioon ottaminen ja vanhentuneiden nor-

mien poistaminen sekä selvien valuvikojen ja havait-

tujen puutteiden korjaaminen?

Kunnissa tarvitaan jatkossakin sekä yleispiirteis-

tä, yhdyskunnan kokonaisuutta hahmottavaa suun-

nittelua että yksityiskohtaista, rakentamista ohjaavaa

maankäytön suunnittelua. Lupajärjestelmässä on

edelleenkin arvioitava hankkeiden suhdetta kaavoi-

tukseen ja olemassa olevaan ympäristöön. Kyse ei ole

vain teknisestä valvonnasta. Nykymuotoisilla kaavoil-

la on vahvat oikeusvaikutukset – järjestelmää muutet-

taessa on kiinnitettävä huomiota myös maanomista-

jien ja rakentajien oikeusturvaan ja yhdenvertaiseen

kohteluun vanhoilla ja uusilla kaava-alueilla. Digita-

lisaatio on jo muuttanut suunnittelua, vuorovaikutus-

ta ja lupamenettelyjä asiakirjoineen. Koko järjestel-

män muuttaminen puhtaasti digitaaliseen muotoon

on suuri haaste eri kokoisille kunnille, pienemmissä

kunnissa kyse voi olla osaamisen puutteesta, suurem-

missa vanhojen kaavojen suuresta määrästä.

Kuntien mahdollisuudet itsenäisiin

valintoihin turvattava

On välttämätöntä, että kunnilla on jatkossakin mah-

dollisuus itsenäisiin valintoihin. Erilaiset kunnat tar-

vitsevat myös käyttöönsä eri tilanteisiin sopivia väli-

Maankäyttö- ja rakennuslakia

uudistetaan – kunnat mukaan!

Kunnat kantavat päävastuun yhdyskuntien toimivuudesta ja kuntalaisten elin-

ympäristöstä. Kaavoitus, maapolitiikka ja rakentamisen ohjaus muodostavat

kokonaisuuden, joka luo pohjan myös kunnan elinvoimalle ja kuntalaisten

hyvinvoinnille. Tähän työhön kunnat tarvitsevat toimivan lainsäädännön.

mpäristöministeriö on käynnistänyt maan-

käyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuk-

sen. Ministeri

Kimmo Tiilikainen

asetti par-

lamentaarisesti ohjatun, yli hallituskauden

ulottuvan säädösvalmistelun organisaation. Parla-

mentaarinen sekä eri sidosryhmät laajasti tavoitta-

va valmistelu on tarpeen, sillä maankäyttöä ja raken-

tamista koskevat päätökset vaikuttavat pitkälle tu-

levaisuuteen. Kuntaliitto lähtee uudistukseen avoi-

min mielin ja kerää laajasti kuntakentän näkemyksiä

edunvalvonnan tueksi.

MRL on lähtökohdiltaan kestävä – miten suuret

muutokset ovat tarpeen?

Maankäyttö- ja rakennuslaki on todettu lähtökohdil-

taan kestäväksi ja pääpiirteiltään toimivaksi. Maan-

käyttö- ja rakennuslain tavoitteena oleva ekologinen,

sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys

on edelleen kestävä lähtökohta. Samoin tavoite tur-

vata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden

valmisteluun, vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedot-

taminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Kun lisäksi

peräänkuulutetaan joustavaa, erilaisiin paikallisiin

oloihin taipuvaa sääntelyä, maankäyttö- ja raken-

nuslaki täyttää nykyisellään tunnusmerkit. Riittäisi-

kö siis uusien asioiden ja toimintaympäristön muu-

ANNE JARVA JA MINNA MÄTTÖ

Kuntakaavoittajia tarvitaan MRL-uudistuksessa. Kaavoituksen neuvottelupäivillä Tampereella kartoitettiin tulevaisuuden haasteita.

Kuva: Anne Jarva