Rakennettu Ympäristö 2/2018

RY Rakennettu Ympäristö 2/18

Muuttuva rakennuskanta

Hiedanrannan rakennuskanta on kokenut huomatta-

via muutoksia ajan kuluessa. Esimerkiksi ennen ny-

kyistä päärakennusta rannan tuntumassa on sijain-

nut puuhuvila. Wilhelm Fredrik von Nottbeckin ra-

kennuttama suurnavetta taas muutettiin Enqvistin

aikana tehtaan tiloiksi. Federleyn tekemän suunni-

telman mukaan navetan itä–länsi-suuntaiseen sii-

peen sijoitettiin korjaamo ja paja. Pohjois–etelä-

suuntainen siipi muutettiin varastokäyttöön.

Hyvä esimerkki rakennusten ja niiden käyttötar-

koituksen muutoksesta ajan kuluessa on myös pää-

rakennuksen läheisyydessä sijaitseva Jukola-puu-

talo. Arviolta 1890-luvulta peräisin oleva rakennus

kuului alun perin kartanon talouspihaan, mutta on

toiminut myöhemmin sekä asuin- että toimistora-

kennuksena. Nimensä se sai 1970-luvulla, jolloin

konttorissa työskenteli seitsemän miesinsinööriä ja

yksi nainen, eli seitsemän veljestä ja Venla.

Jukolan ulkoasu on kokenut muutoksia ajan ku-

luessa: esimerkiksi vielä 1930-luvulla talossa olleet

päätysisäänkäynnit on purettu ja laudoitettu. Ra-

kennus on ollut kylmänä ja tyhjillään tehdastoimin-

nan päättymisen jälkeen. Nyt Jukolan kunnostus-

työt ovat käynnistyneet. Talo korjataan säilyttävin

menetelmin ja rakenteiden lisäksi halutaan säilyt-

tää 1800-luvun lopun henki. Kunnostuksen jälkeen

Jukolaa voidaan käyttää kokous- ja ryhmätyötiloina

sekä infopisteenä.

Hiedanrannan kartanomainen, vuonna 1893

valmistunut päärakennus on myös toiminut reilun

sadan vuoden historiansa aikana sekä asuin- että

toimistokäytössä. Rakennuksen ulkoasu ja tilajako

ovat säilyneet lähes ennallaan, mutta joitakin muu-

toksiakin on tehty: esimerkiksi itäsivulle on raken-

nettu Federleyn vuonna 1920 suunnittelema par-

veke ja rakennuksen koristeluun on tehty kansallis-

romanttisia lisäyksiä. Sisätiloja on myös muutettu

käyttötarkoituksen muuttuessa.

Nyt Lielahden kartanossa toimii kahvila ja ala-

kerrassa on nuorten taiteilijoiden ylläpitämä galle-

ria. Tampereen kaupunki on vuokrannut kartanon

tiloja myös kuntouttavaan työtoimintaan ja nuor-

ten syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Useat aktii-

viset toimijat järjestävät siellä matalan kynnyksen

taide- ja kulttuuritapahtumia. Kartanon tulevaisuu-

den käyttötarkoitusta ei ole vielä päätetty.

Myös sellutehtaan kuivauskonehalli on herännyt

uuteen aikaan. Tampereen kaupunki rakensi vuon-

na 2016 halliin noin 2 000 neliömetrin ympärivuoti-

seen käyttöön soveltuvan kaupunkikulttuurin tilan,

Kuivaamon. Samassa rakennuksessa on myös olym-

piamitat täyttävä skeittihalli. Toiminnot on mahdol-

listettu tilapäisellä luvalla.

Raitiotietä pitkin tulevaisuuden Hiedanrantaan

Tampereen kaupunki suunnittelee Hiedanrantaan

koteja 25 000 asukkaalle ja työpaikkoja 10 000 teki-

jälle. Visioissa Hiedanranta on maailman ensimmäi-

nen kiertotalouskaupunginosa. Fiksuja ja energiate-

hokkaita ratkaisuja kehitetään helpottamaan asuk-

kaiden kestävää arkea. Alueen ensimmäiset kokeilut

ovat jo käynnissä.

Historia näkyy alueella jatkossakin. Suunnitel-

mien mukaan raitiotie kulkee vanhan tehdaskomp-

leksin läpi, ja tehtaan tiloja kunnostetaan ja täyden-

netään vaiheittain uudisrakentamisella. Käynnis-

sä oleva mielenkiintoinen ja haastava maankäytön

muutos teollisuustiloista monimuotoiseksi ja mo-

nikäyttöiseksi rakennuskokonaisuudeksi edellyttää

lisäselvityksiä muun muassa rakenteiden ja raken-

nusten käyttömahdollisuuksien osalta. 'Väliaikai-

nen käyttö’ kulttuurin ja kokeilujen muodossa jat-

kuu, ja rosoinen tehdas muodostaa uuden urbaanin

alueen sykkivän sydämen tulevaisuudessa.

Tehtaan länsipuolella oleva Lielahden kartanon

puisto on tarkoitus nostaa uuteen loistoon. Kunnos-

tuksen lähtökohtana on vaalia puistoa historiallise-

na maisemapuistona vanhoine puineen, kiemurte-

levine puistokäytävineen ja näköalapaikkoineen.

Infrastruktuurin rakentaminen alkaa 2020-lu-

Kartanon puistossa aiemmin sijainnut huvila 1880-luvun valo-

kuvassa.

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Jukola (keskellä) 1930-luvun valokuvassa.

Hiedanrannan rakennuskanta

on kokenut huomattavia

muutoksia ajan kuluessa.

Kuva: Kalle Kurki, Vapriikin kuva-arkisto