Rakennettu Ympäristö 2/2016

Rakennettu Ympäristö 2/16

KHO:n päätöksiä

tilasta, ja 2/3 ko. henkilölle. Henki-

lö oli toisin sanoen kiinteistön osa-

omistaja, ja toisena osaomistajana

oli kuolinpesä. Henkilö ei voinut

osaomistajana yksin käyttää pää-

tösvaltaa kiinteistöä koskevissa

asioissa eikä hänellä siten ollut uh-

kasakkolain 7.1 §:ssä tarkoitettua

oikeudellista mahdollisuutta nou-

dattaa päävelvoitetta. Lainvoimai-

sesti jo asetettua uhkasakkoa ei voi-

tu tuomita henkilönmaksettavaksi.

Kysymyksessä oli huonokuntoinen

navettarakennus, joka oli määrätty

kunnostettavaksi tai purettavaksi.

Tapauksessa

KHO 30.8.1993

taltio 3241

kuolinpesä oli velvoitet-

tu sakon uhalla suorittamaan kes-

ken jäänyt rakennustyö loppuun ja

siistimään alue. Rakennustyö oli

jäänyt kesken kuoleman johdosta

eikä kuolinpesä pystynyt jatka-

maan rakennustyötä. Kuolinpesää

pidettiin sellaisena uhkasakkolain

7 §:n 1 momentin tarkoittamana

asianosaisena, jolla on oikeudelli-

nen ja tosiasiallinen mahdollisuus

noudattaa päävelvoitetta. Tapauk-

sessa

KHO 27.11.1984 taltio 5460

jakamaton kuolinpesä oli tuomittu

uhkasakkoon, kun luvattomasti ra-

kennettuamökkiä ei ollut poistettu.

Nyt esillä olevassa tapauksessa

kiinteistön omistaa jakamaton kuo-

linpesä. Henkilö oli kuollut v. 1979.

Kuolinpesän osakkaat olivat sopi-

neet, että kolme osakasta jatkaa

vainajan harjoittamaa kuljetuslii-

kettä siihen asti, kunnes toimin-

taa jatkamaan perustetaan yhtiö.

Vuodesta 1980 lähtien toimintaa

on harjoittanut kommandiittiyhtiö.

Korkein hallinto-oikeus toteaa

ratkaisussaan, kuinka perintökaa-

ren 18 luvun 2 §:n 1 momentin

mukaan osakasten tulee, milloin ei,

sen mukaan kuin laissa säädetään,

ole järjestetty erityistä kuolinpesän

hallintoa, pesän selvittämistä var-

ten yhteisesti hallita pesän omai-

suutta. Kuolinpesän osakkaat edus-

tavat tällöin kuolinpesää kolmatta

henkilöä vastaan sekä kantavat ja

vastaavat pesää koskevissa asioissa.

KHO:n mielestä on ilmeistä,

että jakamaton kuolinpesä ei ole

harjoittanut kuljetusliiketoimintaa

siinä vaiheessa, kun rakennusval-

vonta-asia on tullut vireille. Asiassa

ei ollut myöskään esitetty selvitys-

tä siitä, että jakamattoman kuolin-

pesän osakkaat olisivat erikseen

sopineet kuolinpesän hallinnosta

muutoin kuin em. siirtymäajan

osalta perintökaaren säännöksis-

tä poikkeavasti. Tässä tilanteessa

osakkaat voivat ryhtyä kiinteistöä

ja sillä harjoitettavaa toimintaa

koskeviin toimenpiteisiin lähtö-

kohtaisesti vain yksimielisinä. Asi-

assa oli jäänyt selvittämättä, että

kullakin kuolinpesän osakkaalla

olisi yksinään uhkasakkolain 7 §:n

1momentissa tarkoitettu oikeudel-

linen ja tosiasiallinenmahdollisuus

noudattaa päävelvoitetta.

Sen sijaan toimintaa harjoittava

yhtiö on asiassa katsottu toimimis-

kykyiseksi sekä oikeudellisten että

tosiasiallisten mahdollisuuksiensa

puolesta. Asemakaavassa pienta-

loasutukseen tarkoitettu alue ei,

kuten hallinto-oikeus toteaa, so-

vellu yhdeksän raskasta ajoneuvoa

käsittävän kaluston pysäköinti- ja

varikko/huoltoalueeksi.

Raskaan

kaluston ulkosäilytystä on voitu

rajoittaa kiinteistöllä riippumatta

siitä, että yhtiö on harjoittanut toi-

mintaa kiinteistöllä jo ennen ase-

makaavan voimaantuloa. Yhtiön

harjoittamaan toimintaan liittyvi-

en, kiinteistöllä sijaitsevien poltto-

nestesäiliöiden, jakelumittarin ja

vaarallisten jätteiden varastoinnin

osalta on erikseen käynnistetty ym-

päristövalvontamenettely.

Korkeimman hallinto-oikeuden

ratkaisukäytännön perusteella voi

todeta, että kuolinpesien ollessa

kysymyksessä joudutaan aina erik-

seen selvittämään, miten kuolin-

pesää hallinnollisesti hoidetaan ja

ketkä siinä käyttävät päätösvaltaa.

Sillä, minkä tyyppisestä velvoit-

teesta on kysymys, on merkitystä,

kun viranomainen arvioi, kenellä

on oikeudellinen ja tosiasiallinen

mahdollisuus täyttää velvoite.

Lauri Jääskeläinen

Osayleiskaava – maankäytön rakennemalli

Luottamushenkilön esteellisyys

KHO 10.2.2016 taltio 423

Vuosikirja KHO:2016:17

■

Kunnanvaltuusto oli 20.2.2012

hyväksynyt osayleiskaavan, joka

koski kunnan keskustaajaman itä-

puolisia kasvualueita. Osayleiskaa-

van keskeisenä tavoitteena oli rat-

kaista valtatien uusi linjaus kunnan

keskustaajaman kohdalla.

Osayleiskaavaa laadittaessa oli

tarkasteltu vaihtoehtoisia maan

käytön rakennemalleja ja niihin

liittyen valtatien kehittämisvaih-

toehtoja. Kunnanhallitus oli ko-

kouksessaan 6.4.2010 tehnyt val-

tuustolle esityksen rakennemallin

valinnasta osayleiskaavan jatko-

suunnittelun pohjaksi. Kunnan

valtuusto oli kokouksessaan

19.4.2010 päättänyt valita osayleis-

kaavan jatkosuunnittelun pohjaksi

vaihtoehdon B.

Hallinto-oikeudelle tehdys-

sä valituksessa oli muun ohella

esitetty, että kunnanvaltuuston

päätös 20.2.2012 osayleiskaavan

hyväksymisestä oli lainvastainen,

koska kunnanhallituksen kokouk-

seen 6.4.2010 ja kunnanvaltuuston