64
Rakennettu Ympäristö 2/16
Teknologian haaste
arkkitehtuurissa
Artikkeli pohjautuu arkkitehtuurin historian
alan väitöskirjaani
Architecture and Technology:
Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium
(2016, Aalto-yli-
opisto). Käyttäen esimerkkinä
Alvar Aallon
Pai-
mion parantolaa (1928–1933), pyrin tutkimaan
arkkitehtuurin ja teknologian erityistä suhdetta.
Vuonna 1932 valmistunut tuberkuloosiparantola
nousi maailmankuuluisuuteen, kun sveitsiläinen
arkkitehtuurihistorioitsija
Siegfried Giedion
nos-
ti sen
Space, Time and Architecture
teoksessaan
(1949) yhdeksi kolmesta tärkeimmästä kansain-
välisen modernismin laitosrakennuksesta.
1900-luvun alussa arkkitehtuuri oli valtavan teknologisen murroksen
edessä. Halusin tutkimuksessani selvittää, missä määrin uudenlaiset
talotekniset järjestelmät tulivat Aallon arkkitehtonisen ilmaisun osaksi
Paimion parantolassa. Voidaanko esimerkiksi parantolan lämmitysjärjestelmä
ymmärtää osaksi Aallon tektonista ratkaisua vastaavalla tavalla kuin kuuluisa
teräsbetonirunko?
N
äen arkkitehtuurin soveltavaksi taiteeksi,
jolla on omalakinen symbolinen esittämis-
järjestelmänsä. Esimerkiksi rakenne voi-
daan ottaa osaksi arkkitehtonista käsittelyä,
kuten Aalto myös teki Paimion parantolan teräsbeto-
nirungon ratkaisussa. Itse rakentaminen puolestaan
voidaan nähdä teknologisena järjestelmänä, jonka
puitteissa rakennus käytännössä toteutetaan. Tällöin
rakentaminen muodostuu paitsi fyysisistä ja mekaa-
nisista osista, myös sosiaalisista, taloudellisista ja
kulttuurisista tekijöistä.
Työni teoreettinen viitekehys on ranskalaisen
sosiologin
Bruno Latourin
(1947–) toimijaverkko-
teoria (Actor network theory), joka korostaa paitsi
sosiaalisten, myös materiaalisten tekijöiden osuutta
teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. La-
tour haluaa teoriallaan tuoda staattisilta näyttävien
rakennusten ”liikkeen”
näkyv
iin.
Tapaustutkimuksessani käsittelen arkkitehtuu-
rin muuttumista rakentamisen aikana projektin eri
osapuolten välisessä vuorovaikutuksessa. Tarkaste-
lun kohteiksi valikoituivat sellaiset ratkaisut, joihin
Aalto kohdisti arkkitehtonisia pyrkimyksiä piirtä-
mällä tai kirjoittamalla niistä.
Tarkastelemalla rinnakkain erilaisia lähde-
aineistoja, kuten esimerkiksi eri suunnittelijoiden
ja urakoitsijoiden laatimia piirustuksia tai kirjeen-
vaihtoa, paljastui tekijöiden sosiaalisista suhteista
paljon yksityiskohtia. Erityisen tarkastelun kohtee-
na olivat konfliktit, joissa arkkitehti joutui aktiivises-
ti toimimaan tavoittelemansa ratkaisun puolesta.
Materiaalisuus tuli osaksi vuorovaikutusta esimer-
kiksi insinöörin tietona, rakennusosatoimittajan
Marianna Heikinheimo
Väitöskirja on Arts Booksin kustantama.