Rakennettu Ympäristö 2/2016

Rakennettu Ympäristö 2/16

Teknologian haaste

arkkitehtuurissa

Artikkeli pohjautuu arkkitehtuurin historian

alan väitöskirjaani

Architecture and Technology:

Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium

(2016, Aalto-yli-

opisto). Käyttäen esimerkkinä

Alvar Aallon

Pai-

mion parantolaa (1928–1933), pyrin tutkimaan

arkkitehtuurin ja teknologian erityistä suhdetta.

Vuonna 1932 valmistunut tuberkuloosiparantola

nousi maailmankuuluisuuteen, kun sveitsiläinen

arkkitehtuurihistorioitsija

Siegfried Giedion

nos-

ti sen

Space, Time and Architecture

teoksessaan

(1949) yhdeksi kolmesta tärkeimmästä kansain-

välisen modernismin laitosrakennuksesta.

1900-luvun alussa arkkitehtuuri oli valtavan teknologisen murroksen

edessä. Halusin tutkimuksessani selvittää, missä määrin uudenlaiset

talotekniset järjestelmät tulivat Aallon arkkitehtonisen ilmaisun osaksi

Paimion parantolassa. Voidaanko esimerkiksi parantolan lämmitysjärjestelmä

ymmärtää osaksi Aallon tektonista ratkaisua vastaavalla tavalla kuin kuuluisa

teräsbetonirunko?

äen arkkitehtuurin soveltavaksi taiteeksi,

jolla on omalakinen symbolinen esittämis-

järjestelmänsä. Esimerkiksi rakenne voi-

daan ottaa osaksi arkkitehtonista käsittelyä,

kuten Aalto myös teki Paimion parantolan teräsbeto-

nirungon ratkaisussa. Itse rakentaminen puolestaan

voidaan nähdä teknologisena järjestelmänä, jonka

puitteissa rakennus käytännössä toteutetaan. Tällöin

rakentaminen muodostuu paitsi fyysisistä ja mekaa-

nisista osista, myös sosiaalisista, taloudellisista ja

kulttuurisista tekijöistä.

Työni teoreettinen viitekehys on ranskalaisen

sosiologin

Bruno Latourin

(1947–) toimijaverkko-

teoria (Actor network theory), joka korostaa paitsi

sosiaalisten, myös materiaalisten tekijöiden osuutta

teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. La-

tour haluaa teoriallaan tuoda staattisilta näyttävien

rakennusten ”liikkeen”

näkyv

iin.

Tapaustutkimuksessani käsittelen arkkitehtuu-

rin muuttumista rakentamisen aikana projektin eri

osapuolten välisessä vuorovaikutuksessa. Tarkaste-

lun kohteiksi valikoituivat sellaiset ratkaisut, joihin

Aalto kohdisti arkkitehtonisia pyrkimyksiä piirtä-

mällä tai kirjoittamalla niistä.

Tarkastelemalla rinnakkain erilaisia lähde-

aineistoja, kuten esimerkiksi eri suunnittelijoiden

ja urakoitsijoiden laatimia piirustuksia tai kirjeen-

vaihtoa, paljastui tekijöiden sosiaalisista suhteista

paljon yksityiskohtia. Erityisen tarkastelun kohtee-

na olivat konfliktit, joissa arkkitehti joutui aktiivises-

ti toimimaan tavoittelemansa ratkaisun puolesta.

Materiaalisuus tuli osaksi vuorovaikutusta esimer-

kiksi insinöörin tietona, rakennusosatoimittajan

Marianna Heikinheimo

Väitöskirja on Arts Booksin kustantama.