Rakennettu Ympäristö 2/2016

Rakennettu Ympäristö 2/16

KHO:n päätöksiä

kokoukseen 19.4.2010 oli osallistu-

nut esteellisiä luottamushenkilöitä.

Valituksenmukaan luottamushen-

kilöt olivat olleet esteellisiä, koska

he tai heidän läheisensä omistivat

kiinteistöjä olemassa olevan valta-

tien linjauksen vaikutuspiirissä tai

osayleiskaavaa laadittaessa esillä

olleiden ohikulkutievaihtoehtojen

alueella tai läheisyydessä. Hallin-

to-oikeus kumosi tällä perusteella

kunnanvaltuuston 20.2.2012 teke-

män osayleiskaavan hyväksymis-

päätöksen.

Korkein hallinto-oikeus tote-

si, että olemassa olevan valtatien

kohdalla kunnan keskustaajaman

alueella säilyi vilkasliikenteinen

tie valtatien uudesta linjauksesta

riippumatta. Valtatienmahdollinen

uusi linjaus ei siten näiltä osinmer-

kinnyt niin merkittävää muutos-

ta olemassa olevaan tilanteeseen

nähden, että luottamushenkilöt

olisivat olleet olemassa olevan tien

vaikutuspiirissä olevien kiinteis-

tönomistusten vuoksi esteellisiä

osallistumaan kunnanhallituksen

kokoukseen.

Kunnanvaltuuston kokoukses-

sa oli päätetty rakennemallin ja

samalla valtatien kehittämisvaih-

toehdon valinnasta osayleiskaa-

van jatkosuunnittelun pohjaksi.

Osayleiskaavaan liittyvissä selvi-

tyksissä ohikulkutievaihtoehdot oli

esitetty yleispiirteisinä linjauksina.

Esillä olleiden eri linjausvaihto-

ehtojen vaikutuspiirissä oli laajoja

maa-alueita, jotka olivat jakaantu-

neet lukuisiin kiinteistöihin. Kun-

nanvaltuuston päätös ei siten ollut

koskenut valituksessa mainittuja

valtuutettuja kiinteistön omista-

misen tai hallinnan perusteella

kuntalain 52 §:n 1 momentissa tar-

koitetulla tavalla henkilökohtaises-

ti, eivätkä he olleet esteellisiä osal-

listumaan valtuuston kokoukseen.

Arviointia

Vuosikirjaratkaisussa on tarkas-

teltu osayleiskaavatyön pohjaksi

tehtyjen maankäytön rakenne-

mallien käsittelyyn osallistunei-

den valtuutettujen esteellisyyttä.

Iin

kunnassa sijaitsevaan osayleis-

kaavan laajennuksen (Asemaky-

län osayleiskaava) 2025 kaava-alu-

eeseen kuuluvat keskustaajaman

kasvualueet taajaman itäpuolella,

Pentinkankaan asemakaavoitettu

teollisuusalue, Sorosenkylä, Ase-

makylä ja Huoviskylä sekä edel-

listen lähiympäristöt ja Iijokivarsi

Raasakan sillalle asti. Osayleiskaa-

van keskeisenä tavoitteena oli rat-

kaista valtatien 4 uusi linjaus Iin

kohdalla. Osayleiskaavaan liitty-

vässä selostuksessa on todettu, että

kaavassa varataan tila valtatielle

yhdyskuntarakenteellisin ja -talou-

dellisin sekä ympäristölliset seikat

huomioon ottavin perustein. Nyt

kyseessä olevat esteellisyysväitteet

liittyivät tämän kaavatyön valmis-

teluun, jossa oli tarkasteltu vaihto-

ehtoisia rakennemalleja valtatien 4

linjauksiksi.

Kunnanvaltuuston jäsenen es-

teellisyyteen sovelletaan hallinto-

lain virkamiestä koskevia esteelli-

syyssäännöksiä. Hallintolain 27 §:n

1 momentin mukaan virkamies ei

saa osallistua asian käsittelyyn ei-

kä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos

hän on esteellinen. Hallintolain 28

§:n 1 momentin 3 kohdan mukaan

virkamies on esteellinen, jos asian

ratkaisusta on odotettavissa eri-

tyistä hyötyä tai vahinkoa hänelle

tai hänen 2 momentin 1 kohdassa

tarkoitetulle läheiselleen.

Iin kunnanhallitus valitti kor-

keimpaan hallinto-oikeuteen hal-

linto-oikeuden

päätöksestä, jolla

osayleiskaava oli kumottu

. Kunta

katsoi, että hallinto-oikeuden tie-

linjausvaihtoehtojen osalta es-

teellisyysarvioinneissa on annettu

merkitystä tielinjauksen ja kiin-

teistön väliselle etäisyydelle, sille

sijaitseeko kiinteistö melualueel-

la, onko liikenteen melun muutos

merkittävä, onko kyse ennestään

olemassa olevasta tiestä, onko me-

lusuojaus tarpeen ja suojausta tar-

koitus parantaa ja vaikuttaako tien

linjaratkaisu kaavassamerkittäväs-

ti kiinteistölle kantautuvan melun

määrään. Yksinomaan kiinteistön

sijainti tien läheisyydessä ei synny-

tä esteellisyyttä. Kunta katsoi myös,

että yleisen rakennemallin valinta

ei varsinaisesti ole ollut osayleis-

kaava-asian käsittelyä siten kuin

hallintolain 27 §:n 1 momentissa

tarkoitetaan. Rakennemallivaih-

toehdon valinnassa on ollut kyse

Iin kuntaa laaja-alaisesti koskevas-

ta yleisestä maankäytön linjauk-

sesta.

Korkein hallinto-oikeus totesi,

että Iin kunnanvaltuusto on ko-

kouksessaan 19.4.2010 päättänyt

valita osayleiskaavan jatkosuun-

nittelun pohjaksi vaihtoehdon B.

Mainituissa kokouksissa on siten

ollut kyse sellaisesta osayleiskaavan

valmisteluun liittyvästä päätöksen-

teosta, johon sovelletaan kuntalain

ja hallintolain esteellisyyttä koske-

via säännöksiä. Korkein hallinto-

oikeus totesi myös, että olemassa

olevan valtatien kohdalla Iin kes-

kustaajaman alueella säilyy vilkas-

liikenteinen tie valtatien uudesta

linjauksesta riippumatta. Valtatien

mahdollinen uusi linjaus ei siten

näiltä osin merkitse niin merkit-

tävää muutosta olemassa olevaan

tilanteeseen nähden, että A:n ja

hänen asiakumppaniensa valituk-

sessa mainitut luottamushenkilöt

olisivat olleet olemassa olevan tien

vaikutuspiirissä olevien kiinteis-

tönomistusten vuoksi esteellisiä

osallistumaan mainittuun kun-

nanhallituksen kokoukseen. KHO

siis antoi merkitystä maankäytön

muutoksen merkittävyydelle.

Iissä

kyse oli olevan valtatielinjauksen

kehittämisestä. Kun ratkaisussa

kiinteistönomistajuus valtatielinja-

uksen vaikutusalueella oli kytketty

maankäytön muutoksen merkit-

tävyyteen, jää miettimään, olisiko

esteellisyyden arviointi kiinteistön-

omistajuusperusteella ollut toinen,

mikäli kyseessä olisi ollut kokonaan

uuden tien suunnittelutilanne.

Esteellisyysperusteiden arvi-

oinnissa KHO kiinnitti huomiota

ohikulkutievaihtojen yleispiirtei-

syyteen osayleiskaavatyöhön liit-

tyvissä selvityksissä ja linjausvaih-

toehtojen vaikutuspiirissä olevien

maa-alueiden kiinteistöjaotuk-

seen. KHO totesi, että osayleiskaa-

vaan liittyvissä selvityksissä ohikul-

kutievaihtoehdot oli esitetty yleis-

piirteisinä linjauksina ja linjausten

vaikutuspiirissä oli laajoja maa-

alueita, jotka olivat jakaantuneet