72 / 76
72
Rakennettu Ympäristö 2/16
yksityiskohtaisemmassa suunnit-
telussa. Maankäyttö- ja rakennus-
lain 28 §:n 1 momentin mukaan
maakuntakaava on mahdollisuuk-
sien mukaan yhteen sovitettava
maakunta-alueeseen rajoittuvien
alueiden maakuntakaavoituksen
kanssa. Näin ollen ympäristömi-
nisteriö katsoi, ettei tuulivoimavai-
hemaakuntakaavalla ole kuntalain
92 §:n 1 momentissa tarkoitettuja
välittömiä
vaikutuksia A:n oikeu-
teen, velvollisuuteen tai etuun.
Pelkästään asumisen tai kiinteis-
tön omistamisen tahi hallitsemisen
tuulivoimavaihemaakuntakaavan
vaikutusalueella naapurimaakun-
nan puolella ei voida katsoa muo-
dostavan valittajille asianosaisase-
maa. Yleispiirteisessä suunnittelus-
sa asianosaisaseman arvioinnissa
korostuu suunnitelman välittö-
mien vaikutusten arviointi. Kuten
ympäristöministeriön ratkaisun
perusteluista käy ilmi, maakun-
takaavan vaikutukset kohdistuvat
ensisijassa yksityiskohtaisempaan
suunnitteluun, eikä esimerkiksi
tuulivoimaa koskevassa maakun-
takaavassa ratkaista vielä voimaloi-
den sijaintia tai muitakaan yksityis-
kohtia, jotka voisivat välittömästi
vaikuttaa vaikutusalueella olevan
etuun tai oikeuteen ja näin luoda
asianosaisaseman muillekin kuin
kunnan jäsenille. Korkein hallinto-
oikeus pysytti ympäristöministeri-
ön päätöksen valituksen tutkimatta
jättämisen osalta perusteluineen.
Susanna Wähä
Julkaisuja
Kiinteistönhoitoa valtion tapaan
Valtiolle rakennettu. Näkökulmia valtion kiinteistöjen
hoitoon. Toim. Olli Hakli ja Aino Laine. Museovirasto,
Helsinki 2016. 235 s.
Teoksen
Valtiolle rakennettu
kannessa leimuaa jät-
timäinen maalitaulu muottilautaraitaisella betoni-
seinällä. Seinä on Vekaranjärven varuskunta-alueen
1970-luvun muonituskeskuksesta, joka on ankaraa
kulutusta sietävistä materiaaleista tehtynä ja hyvällä
hoidolla kestänyt paremmin kuin moni aikalaisensa.
Mitä on hyvä hoito? Valtion kiinteistöomaisuu-
den hoito-opas linjaa yksinkertaisesti, että raken-
nus pitää tuntea hyvin ja sitä tulee käyttää ja huoltaa
pitkäjänteisesti. Samalla tulee pyrkiä energiatehok-
kuuteen ja terveellisyyteen. Miten yhtälö ratkais-
taan ilman, että rakennuksia tärvellään rakennus-
osien ja talotekniikan loputtomalla päivittämisellä
ja uusimisella hetkellisten standardien ja toiveiden
mukaisiksi?
Valtiolle rakennettu
esittää tähän osin tuttu-
ja, osin tuoreita näkemyksiä. Jälkimmäisiin lukeu-
tuu ajatus, että rakennuksen pitkäaikaisiin arvoihin
kuuluu myös toimiva rakennusfysiikka. Kun perus-
korjaukset ja restauroinnit tapahtuvat nykyisin ra-
kennuksen iästä, rakenneratkaisuista ja arkkiteh-
tonisesta arvosta riippumatta ilmanvaihto ja talo-
tekniikka edellä, teos puhuukin selkeästi vanhan
rakennuksen painovoimaisen järjestelmän vah-
vuuksien puolesta – kuten monet pitkän linjan lvi-
insinöörit.
Teoksen ajatukset ja ohjeet kelpaavat laajem-
paankin kulutukseen, mitä tulee esimerkiksi vas-
tuulliseen kiinteistönhoitoon ja säilyttävään korjaa-
miseen. Voi pohdiskella, miten kävisi, jos nykyistä
useammat korjaukset olisivat ”säilyttäviä”. Vältyttäi-
siinkö 1970-luvulla alkaneelta jatkuvan uusimisen
kierteeltä, joskus ehkä myös terveen rakennuksen
muuttumiselta sairaaksi?
Siinä maalitaulua.
Arkkitehti SAFA
Netta Böök
.