50 / 76
50
RY Rakennettu Ympäristö 1/18
lan valmistusprosesseissa sekä rakennus- ja purku-
jätteenä.
Höttöinen materiaali
– Koskamineraalivilla on energiatehokas eristemate-
riaali, niin ainakin itse toivon, että sen käyttö kasvaa
myös lämpimissä maissa, joissa taloja joudutaan vii-
lentämään, Juho Yliniemi sanoo.
Tähän mennessä kolikon toinen puoli on ollut
kasvava jätekuorma kaatopaikoilla.
– Jo tällä hetkellä on se tilanne, että vaikka jät-
teen viemisestä kaatopaikalle pitää maksaa, kaikki
kaatopaikat eivät voi ottaa jätettä vastaan. Mineraa-
livillajäte on tilaa vievä, ja sen kuljetuskustannuk-
set suhteessa painoon tekevät kaatopaikalle viemi-
sen kalliiksi.
Tästä huolimatta mineraalivilla on esimerkiksi
Oulun kaatopaikalla suurin yksittäinen läjitykseen
päätyvä jätemateriaali.
Suomessa on jo olemassa yrityksiä, jotka lajitte-
levat rakennusjätteen eri jakeiksi niin, että jätteen
jatkohyödyntäminen onnistuu.
– Yksi mahdollisuus olisi muuttaa keräämistä
niin, että esimerkiksi kaikkea purkujätettä ei kasat-
taisi samaan paikkaan, vaan jäte lajiteltaisiin jo pur-
kupaikalla.
Kierrätysvastuu?
Yliopistotutkija
Päivö Kinnunen
kertoo, että tällä
hetkellä mineraalivillajätettä päätyy Suomessa kaa-
topaikalle noin 20 tuhatta tonnia vuosittain.
– Tulevaisuudessa on mahdollista, että mineraa-
livillat otetaan tuottajavastuun piiriin, jolloin val-
mistajilla olisi velvollisuus järjestää käytöstä poiste-
tun materiaalin keräys ja kierrätys. Tämä muuttaisi
olennaisesti tilannetta, ja silloin myös mineraalivil-
laa hyödyntävien teknologioiden valmistuksen tun-
temus olisi entistä tärkeämpää.
Mikä sinun mielestäsi on geopolymeereissa pii-
levä suurin mahdollisuus?
– Mineraalivilla on esimerkki tuotteesta, jota ei
nykyisellään osata hyödyntää käytön jälkeen, joten
se koetaan jätteeksi. Sen on kuitenkin osoitettu ole-
van erinomainen betonin raaka-aine, jossa sillä voi-
daan korvata betonin kallein raaka-aine, sementti,
jopa kokonaan.
Kinnunen kertoo, että mikäli kaikki EU:n mi-
neraalivillat saataisiin hyötykäyttöön, hiilidioksi-
dipäästöt pienenisivät arviolta yli miljoona tonnia
vuodessa. Samaan aikaan kaatopaikoille päätyvän
jätteen määrä pienentyisi yli kahdella miljoonalla
tonnilla vuodessa.
Päivö Kinnunen vertaa mineraalivillaa yllättäen
bensiiniin. Bensiini oli ennen polttomoottorin yleis-
tymistä jäte, jota syntyi suuria määriä lamppuöljyn
jalostuksessa. Polttomoottorin yleistyessä bensii-
ni saatiin hyötykäyttöön. Pian bensiinin markkinat
olivat volyymiltaan suuremmat kuin aiemman var-
sinaisen tuotteen.
– Tällaista jatkuvaa kehitystä kiertotalouden
henki vaatii, ja tällaisen kehityksen keskipisteessä
mineraalivilla tällä hetkellä on.
Päivö Kinnunen (vas.) sekä Juho Yliniemi tutkivat mineraalivillajätteen soveltuvuutta uusiomateriaalina. Kinnunen toimii
projektikoordinaattorina useissa geopolymerisointiin liittyvissä hankkeissa ja työskentelee Oulun yliopistossa.
Kuva: Tero Luukkonen (Oulun yliopisto)