Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla kaupan

edellytysten varmistamiseksi korostui. Organisointi

vaihteli, mutta tyypillisesti haettiin syvällistä yhteis-

työtä kauppiaiden, kiinteistönomistajien, keskusta-

asukkaiden sekä kunnallisen toiminnan, kuten kaa-

voituksen kesken public-private -periaatteen mu-

kaisesti. Keskustojen ulkopuolelle nousevat kaupan

suuryksiköt, monesti niin sanotut peltomarketit,

haastoivat vanhoja kaupunkien ytimiä kaupallisesti.

Lähes heti EKK:n perustamisen jälkeen nähtiin

hyväksi nostaa keskustahankkeiden profiilia kilpai-

lulla ja palkitsemalla vuosittain yleensä yksi kau-

punkikeskusta. Vuonna 2003 palkintoja jaettiin kui-

tenkin kaksi; vastaavasti 2001 palkinto jäi jakamat-

ta. Vuonna 2017 jaettiin järjestyksessä 19. palkinto.

2010-luvulla on lisäksi jaettu myös kolme niin sa-

nottua PIKE-palkintoa alle 10 000 asukkaan taaja-

miin.

Varsinaisia EKK-palkintoja on ehditty jakaa hy-

vin monen kokoisille kaupungeille. Hallinnollisen

kunnan asukasluvun ohella keskustan voi ehkä vielä

luontevammin suhteuttaa todellisen taajaman ko-

koon; tässä käytänkin Suomen ympäristökeskuksen

kehittämää ruutujakoon perustuvaa YKR-taajamaa

siten, että lähtökohtana on palkitun kunnan alueel-

la oleva keskustaajama tai sen osa silloin, kun taaja-

ma ulottuu usean kunnan alueelle.

Keskisuuret aktiivisimpia

Tällä tavalla palkituista kaupungeista voi muodos-

taa melko luontevasti kolme taajamien ryhmää: 1)

suuret kaupungit Helsingin 600 000 asukkaasta Lah-

den 100 000 asukkaaseen, 2) keskikokoiset kaupun-

git Kuopion 86 000 asukkaasta Kouvolan noin 50 000

asukkaaseen sekä 3) pienehköt kaupungit Hyvinkään

yli 40 000 asukkaasta Kemin vajaaseen 20 000 asuk-

kaaseen. Usein taajama ulottuu kunnan rajojen ul-

kopuolelle, ja vastaavasti keskuskaupungin keskus-

ta saatetaan kokea koko kaupunkiseudun yhteisenä,

kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla usein tapah-

tuu.

Keskustahankkeet eivät kuitenkaan ole menneet

siten, että suurimmissa kaupungeissa olisi edetty

nopeimmin, tai että niissä keskeiset ominaisuudet

olisivat laajimmin edustettuina. Keskustojensa uu-

distamisessa monet keskisuuret kaupungit ovat eri

syistä olleet aktiivisimpia, aloittaneet hankkeensa

aiemmin, jamyös onnistuneet prosesseissaan. Niin-

pä esimerkiksi ydinkeskustan yhtenäisen maanalai-

sen pysäköinnin järjestämisessä etunenässä ovat

olleet Vaasa, Kuopio, Kotka ja Mikkeli. Rautatie- ja

bussiliikennettä yhdistävien liikennekeskusten to-

teuttamisessa Kouvola ja Imatra ovat vanhastaan

olleet edelläkävijöitä, myöhemmin Jyväskylä, Mik-

keli ja Lahti ovat kirineet ehkä eniten.

2017 palkitun Helsingin ydintä, Esplanadi Runebergin selän takaa.

Kuva: Aulis Tynkkynen