

56
RY Rakennettu Ympäristö 1/18
tikongit – luovat vaihtelua. Julkisivuja pitkin kiipeä-
vä villiviini, pensasaidat ja muutamat suuret puut
pehmentävät katunäkymiä. Merkittävimmässä ka-
turisteyksessä on suihkukaivo, jonka varassa alueen
vesihuolto oli keskiajalla.
Kaiken kaikkiaan Fuggerei näyttää muodostavan
edelleenkin toimivan, viihtyisän asuinympäristön,
joka voisi olla esikuvana vielä nykypäivänä. Joiden-
kin tanskalaisten matalien ja tiiviiden alueiden ra-
kenteessa ja miljöössä onkin samantapaisia piirteitä
kuin Fuggereissa; molemmissa rakennusten rajaa-
mat kadut, joilta on suora yhteys kaikkiin asuntoi-
hin, ovat keskeisiä julkisia tiloja. Myös intiimi mit-
takaava ja yhtenäinen arkkitehtuuri luovat saman-
henkistä ympäristöä.
Asunnot
Asunnot käsittävät 2–3 huonetta ja ovat noin 60 m²:n
kokoisia. Jokaisessa talossa on kaksi sisäänkäyntiä
rinnakkain, toisesta päästään alakerran asuntoon,
toisesta yläkerran asuntoon johtaviin portaisiin –
vielä nykyisinkin käytetty ratkaisu. Asuntojen pohjat
ovat säilyneet pääosin samanlaisina kuin keskiajal-
la. Nykyisin asunnoissa on yleensä keittiö, olohuone,
makuhuone ja kylpyhuone. Pohjakerroksen asuntoi-
hin liittyy oma pieni puutarha ja vaja, ylemmän ker-
roksen asuntoihin taas korkea ullakko. Rakentamis-
aikana asunnot edustivat äärimmäistä mukavuutta.
Yksi alkuperäisessä kunnossa oleva ja yksi nykyinen
asunto on jätetty näyttelyhuoneistoiksi.
Fuggerei osana keskiaikaista kaupunkia
Onko Fuggerein viihtyisä ympäristö syntynyt tietoi-
sen esteettisen suunnittelun lopputuloksena? Kes-
kiaikaisen kaupungin rakennetta analysoineen
Jür-
gen Pahlin
mukaan arkkitehtonista kaupunkitilaa
käsitteenä ei keskiajalla ollut, ei myöskään estetiik-
kaa kaupunkisuunnittelun erillisenä kategoriana.
Henkinen ja sosiaalinen rakenne sekä toimintojen
vaatimukset määräsivät fyysisen rakenteen. Muoto
tuli suoraan funktiosta. Keskiajalla kadut olivat liik-
kumisväyliä ja niiden leveyden määräsi yksinomaan
Fuggerei, asemapiirros. Fürstlich und Gräflich Fuggershe Stiftungs-Administration.