57 / 76
RY Rakennettu Ympäristö 1/18
57
liikenteen vaatima tila. Ainoa tila kaupungissa, joka
tyydytti myös sosiaalisia tarpeita, oli aukio.
Keskiaikaisessa kaupungissa tyypillinen kortte-
li muodostui eri perhekuntien tonteista. Korttelien
keskeinen tila oli joka puolelta rakennusten rajaa-
ma piha, jotka kaupungin kasvaessa rakennettiin
keskustoissa vähitellen lähes umpeen. Fuggereissa
koko alue ja asunnot olivat säätiön omistuksessa.
Erillisiä tontteja ei ole ja kaikki asunnot ovat pieniä.
Jokaiseen niistä haluttiin kuitenkin tehdä suora yh-
teys kadulta varmistamaan asukkaiden yksityisyys.
Rationaalinen ratkaisu oli systemaattinen katuver-
kosto, jota pitkin päästiin asuntoihin. Rakentamis-
aikaa kuvaava yksityiskohta on jokaisen oven yksi-
löllisesti muotoiltu ovikello, jota tunnustelemalla
asukkaat tunnistivat kotioven pimeässä aikana, jol-
loin katuvaloja ei ollut.
Alueen monet rakennukset ovat vaurioituneet
pahoin historian myllerryksissä jo kolmikymmen-
vuotisessa sodassa ja etenkin toisen maailmanso-
dan pommituksissa. Ne on restauroitu sotaa edeltä-
vään asuun. Samassa yhteydessä alueelle rakennet-
tiin viemäri- ja sähköverkko.
Fuggerein ylläpito
Fuggerein ylläpidosta vastaa edelleen hyväntekeväi-
syyssäätiö, jonka Jacob Fugger perusti vuonna 1521.
Tällöin asuntojen vuokraksi määrättiin yksi reiniläi-
nen guldeni vuodessa, nykyrahassa 88 senttiä. Vuok-
ra on edelleen sama. Asukkaiden tuli olla paikallisia
varattomia roomalaiskatolisia, heidän tuli sitoutua
rukoilemaan kolme kertaa päivässä Fuggerin veljes-
ten puolesta. Rukouksia pidetään edelleen Pyhän
Markuksen kirkossa, mutta vuokralaisilta ei edelly-
tetä niihin osallistumista. Alueen perustamisen mo-
tiivina ei ollut siis yksinomaan hyväntekeväisyys,
vaikkakin yli 80 % kaupungin asukkaista eli tuolloin
köyhyydessä. Sosiaalisella asumisella pyrittiin pön-
kittämään alueen perustajien hyvää mainetta ja ta-
soittamaan heidän tietään taivaaseen.
Hyväntekeväisyydestä julkiseen
sosiaaliseen asuntotuotantoon
Sosiaalisen asuntorakentamisen alueet olivat pitkään
Fuggerein tapaan yksityisiä hankkeita. Vasta 1800-lu-
vun teollistuminen loi pakottavan tarpeen sosiaalisen
asuntotuotannon organisoimiseen. Teollistuminen
houkutteli massoittain ihmisiä maaseudulta alueille,
joihin teollisuus oli keskittynyt. Kaupungit eivät olleet
varautuneet niin suureen väestönkasvuun, eikä yh-
teiskunta harjoittanut asuntorakentamisen suunnit-
telua tai säätelyä. Köyhyys, ahtaus, huono hygienia ja
sairaudet lisääntyivät, työläisten kurjat elinolosuhteet
kävivät yhä ilmeisemmiksi.
Ensimmäisten hankkeiden takana eivät olleet
paikalliset tai valtiolliset instituutiot, vaan yksityis-
ten toimijat kuten yhtiöt, tehtaan omistajat ja filan-
troopit. Perustettiin myös säätiöitä edistämään so-
siaalista asuntotuotantoa. Asuntoreformiliike heräsi
monissa maissa, erityisesti Englannissa ja Ranskas-
sa, mutta myös pohjoismaissa Tanskassa ja Norjassa.
Kun Fuggerein perustajien taustamotiivina oli-
vat uskonnolliset intressit, olivat intressit 1800-lu-
vulla paitsi sosiaalisia myös taloudellisia ja yhteis-
kunnallisia – haluttiin säilyttää yhteiskuntarauha,
joka oli edellytys tuottoisalle liiketoiminnalle. So-
siaalista asuntotuotantoa koskeva lainsäädäntö tuli
voimaan useissa Euroopan
maissa 1800- ja 1900 lukujen
taitteessa, mutta laajamittai-
nen tuotanto pääsi käyntiin
vasta ensimmäisen maail-
mansodan jälkeen.
■
Arkkitehti SAFA
Riitta Jalkanen
.
Kirjallisuutta:
Fugger, von Glött Ulrich. The Fuggerei. The oldest social settlement in
the world. 2004.
Linn, Björn. Storgårdskvarteret. Statens institut för byggnads-
forskning. 1974.
Pahl, Jürgen. Die Stadt in Aufbruch der perspektivischen Welt.
Bauwelt Fundamente 9. Berlin. 1963.
Scanlon, Kathleen, Whitehead, Christine (ed.) Social Housing
in Europe. A review of policies and outcomes. London School of
Economics and Political Science. 2008.
Alakerran asuintoihin liittyy pensasaidan rajaama
asuntopiha.
Alakerran asunnon pohjapiirros nykyisessä asussa.
The Fuggerei. The oldest social settlement in the world.
Kuva: Pekka Pakkala