Palveluesimies 12018

PALVELUESIMIES 1/2018

LAKIMIES

VASTAA

Kimmo Nieminen

lakimies, OTT, VT

Teemu Närhi

lakimies, VT

Eläkkeelle painostamista

Minun olisi mahdollista ikäni puoles-

ta jäädä eläkkeelle ja työnantajani on

useasti muidenkin kuulleen esittä-

nyt, että minun olisi ”aika antaa tilaa

nuoremmille ja terveemmille”. Ohitin

aluksi työnantajani eläköitymisaikeita-

ni koskevat utelut olankohautuksella,

mutta keskustelujen jatkuttua ja muu-

tuttua viimeisimmän sairausloma-

ni jälkeen luonteeltaan vaativimmiksi

ja syyllistävimmiksi, olen alkanut ko-

kea nämä irtisanoutumaan painosta-

misena. Olen ilmoittanut työnantajal-

leni, etten halua vielä jäädä pois työ-

elämästä, mutta hän palaa tästä huoli-

matta toistuvasti eläkkeelle jäämiseeni

ja pelkään, että jollen kohta itse irtisa-

noudu, minut irtisanotaan. Mitä voin

tehdä?

Työelämästä pois

kammettava seniori

Ketään ei saa syrjiä iän, terveyden-

tilan tai muun henkilöön liittyvän

syyn perusteella. Syrjintä on jo pit-

kään ollut lainsäädännöllisesti kiel-

letty työpaikoilla perustuslain, työso-

pimuslain ja yhdenvertaisuuslain pe-

rusteella, mutta siitä huolimatta sitä

esiintyy. Työuria pitäisi pidentää, mi-

kä tarkoittaa työelämässä jatkamista

aiempaa pidempään ja eläkkeelle läh-

dön myöhentämistä. Toisaalta liian

moni työhaluinen ikääntynyt työnte-

kijä kohtaa edelleen työpaikoilla ikä-

syrjintää, joka voi ilmetä muun mu-

assa irtisanoutumaan painostamisena

eläkeiässä tai sitä lähellä.

Työnantaja voi sinänsä tiedustel-

la työntekijältä hänen halukkuuttaan

päättää työsuhde, mutta vain asialli-

suuden ja vapaaehtoisuuden rajois-

sa. Syrjintää ei ole esimerkiksi se, et-

tä työnantaja tiedustelee yleisesti ha-

lukkuutta päättää työsuhde, mutta

toistuva tiedusteleminen muuttaa ar-

viointia. Hovioikeuskäytännössä on

katsottu, että erovaatimuksen tois-

tuva esittäminen iäkkäälle tai muu-

toin syrjintäsuojan piirissä olevalle

henkilölle luo olettaman syrjinnästä

kriteerin mukaisesta syystä (ko. rat-

kaisussa katsottiin painostukseksi se,

että yhtiön puolesta oli toistuvasti

otettu esiin henkilön eläköityminen

65-vuotiaana, jolloin syntyi syrjintä-

olettama).

Työsopimuslaki on työntekijän ir-

tisanomissuojaa ja irtisanomismenet-

telyä koskevilta osin pakottavaa oi-

keutta ja säädetty nimenomaan työn-

tekijän suojaksi. Työnantajan yksi-

puolisesti toteuttamalle työsuhteen

irtisanomiselle tulee aina olla lain-

mukainen peruste. Tällaisia voivat

olla joko työntekijän henkilöön liit-

tyvät irtisanomisperusteet (esim. työ-

kyvyn menettäminen) tai työnan-

tajaan liittyvät irtisanomisperusteet

(taloudelliset, tuotannolliset ja työn

uudelleenjärjestelyyn liittyvät syyt).

Päättämistoimenpiteen taustalla ei

saa olla irtisanomissuojan kiertotar-

koitusta, jollaiseen eläkeiässä oleval-

le kysyjälle toistuvasti tehdyt ehdo-

tukset ennenaikaisesta eläköitymises-

tä viittaavat. Lisäksi, kun irtisanoutu-

miseen painostaminen on voimistu-

nut kysyjän pidemmän sairausloman

jälkeen, syntyy helposti syrjintäolet-

tama myös terveydentilaan liittyväs-

tä syystä.

Syrjintää kokeneilla on tilantees-

ta riippuen mahdollisuus valita, ke-

nen toimijan kanssa haluaa asiaa sel-

vittää. Tilanteessa, jossa työntekijä

epäilee syrjintää työssään, hän voi itse

pyytää työnantajalta selvityksen asias-

ta. Työntekijä voi myös kääntyä työ-

paikan työsuojeluvaltuutetun tai am-

mattiliittonsa puoleen. Mikäli tilanne

ei ratkea keskustelemalla, työntekijä

voi ottaa yhteyttä myös työsuojeluvi-

ranomaiseen tai yhdenvertaisuusval-

tuutettuun asian selvittämiseksi. Mi-

käli kysyjän työsopimus hänen pel-

käämällään tavalla irtisanotaan, hän

voi riitauttaa asian ammattiliitton-

sa avustuksella, jolloin työnantajan

on kyettävä osoittamaan syrjintäolet-

tama vääräksi. Syrjinnän kohteeksi

joutuneella on oikeus saada hyvitys

työnantajalta, joka on syrjinyt häntä.

Hyvityksen lisäksi kysymykseen voi

tulla myös muu korvaus.

Teemu Närhi

WhatsApp vapaa-aikana

Meille myymälänhoitajille tehtiin

työnantajan toimesta suljettu Whats

App-ryhmä, jonne tulee viestejä mihin

kellonaikaan vain, esim. klo 22.30 tai

jouluaaton aattona. Ryhmään välillä

kerrotaan omasta myymälästä, ettei-

vät kassakoneet toimi, välillä kysytään

jotain muuta. Minusta tämä on aika ra-

sittavaa, koska milloinkaan ei ole va-

paa-aikaa. Nyt kysynkin teinkö oikein,

kun poistin koko WhatsAppin puheli-

mesta?

Kaupan työehtosopimuksessa on

määritelty säännöllisen työajan käsi-

te. Sen ylittävä aika on työntekijän

vapaa-aikaa. Vapaa-ajalla ei ole vel-

vollisuutta hoitaa työasioita tai vas-

tata työpaikalta tuleviin kysymyksiin

edes suljetussa keskusteluryhmässä.

Siten vapaa-ajalla ei ole velvollisuutta

hoitaa työasioita esim. WhatsAppissa

tai sähköpostin kautta.

Työnantajan on annettava työvä-

lineet työtehtävien hoitamiseen ei-

kä voida edellyttää, että työntekijä

hoitaa työasioita omalla puhelimel-

la. Omaan puhelimeen työntekijällä

ei ole velvollisuutta ladata työnanta-

jan sellaisia ohjelmia tai liittyä ryh-

mään, jotka on tarkoitettu työasioi-

den hoitoon. Siten työntekijällä on

oikeus päättää itsenäisesti mitä ohjel-

mia hän haluaa puhelimeensa ladata.

Työnantaja ei voi määrätä työnteki-

jän henkilökohtaisia tunnuksia ym.

työkäyttöön.

Työnantaja ei määrää kenenkään

työntekijän vapaa-ajan käytöstä. Or-

ganisaation kannattaa tähän luoda

omat selkeät pelisäännöt. Jos työnte-

kijä hoitaa vapaa-ajalla työasioita niin

työnantajan kanssa pitäisi sopia ajan

lukemisesta työaikaan ja miten se il-

moitetaan työaikakirjanpitoon.

Vähittäiskaupan esimiehillä ei ole

määräystä puhelinedusta työehtoso-

pimuksessa. Myöskään työnantajan

antama työsuhdepuhelin ei muodos-

ta ylimääräistä velvoitetta olla tavoi-

tettavissa vapaa-aikana myöskään so-

siaalisessa mediassa tai työasioita var-

ten luodussa suljetussa WhatsApp

-ryhmässä. Jotta tällainen yleinen vel-

voite olisi olemassa, se pitäisi olla kir-

jattuna työsopimukseen ja siinä pitäi-

si sopia miten aika luetaan työaikaan

ja maksetaan korvaus.

Työaikalaki tuntee varallaolon kä-

sitteen. Varallaolona on pidetty myös

sellaista aikaa, jonka toimihenkilö on

velvollinen vapaa-aikanaan olemaan

tavoitettavissa puhelimen kautta si-

ten, että hänet voidaan tarvittaessa

kutsua töihin (vapaamuotoinen va-

rallaolo). Varallaolon korvaamisesta

on sovittava työnantajan ja työnte-

kijän välillä. Usein varallaolo on niin

vapaamuotoista, että palkka makse-

taan vain työtehtäviin käytetystä ajas-

ta itse työpaikalla ja työntekijä on oi-

keutettu hälytysrahaan joutuessaan

menemään työpaikalle.

Kimmo Nieminen

Liian moni työhaluinen

ikääntynyt työntekijä

kohtaa edelleen

työpaikoilla ikäsyrjintää.

Työnantaja ei määrää

kenenkään työntekijän

vapaa-ajan käytöstä.