Palveluesimies 12018

PALVELUESIMIES 1/2018

airautta hoitava lääkäri on suo-

sitellut potilaalleen työkyvyttö-

myyseläkkeen hakemista. Tämä

hakee sitä, mutta työeläkeyhtiö

hylkää hakemuksen. Noin joka neljäs

ensimmäistä kertaa työkyvyttömyys-

eläkettä hakeva joutuu tällaiseen ti-

lanteeseen.

– Työkyvyttömyys on juridinen

käsite, joka määritetään laissa. Se ei

ole diagnoosi, joka voidaan tehdä.

Eri laeissa määritellään eri tavoin, mi-

tä työkyvyttömyys tarkoittaa ja mitä

siitä seuraa, pohjustaa Varman yli-

lääkäri

Jukka Kivekäs

. Hän on va-

kuutuslääkäri sekä Telan työkyky- ja

kuntoutusasiain neuvottelukunnan

puheenjohtaja. Ja niitä erilaisia työ-

kyvyttömyyden määritelmiä on Suo-

men lainsäädännössä peräti 11.

Osaksi, täysin vai

ammatillisesti työkyvytön?

Työeläkelaissa on kolme erilaista työ-

kyvyttömyyden määritelmää: osatyö-

kyvyttömyys, täystyökyvyttömyys

ja erikseen yli 60-vuotiaita koskeva

ammatillinen työkyvyttömyys. Yli

60-vuotiaan ei enää oleteta koulut-

tautuvan uuteen ammattiin, jos en-

tiseen ei pysty. Nuorempien kohdalla

tätä harkitaan.

Julkisella sektorilla on omat mää-

ritelmänsä työkyvyttömyydelle – sil-

lä puolella kaikkien työkykyä verra-

taan ihmisen omaan työhön. Meri-

mieseläkelaissa, tapaturmavakuutus-

laissa ja kansaneläkelaissa on omat

määritelmänsä.

Työkyvytön sairausvakuutus-

vai työeläkelain mukaan?

Suurimmat määritelmien erot löyty-

vät sairausvakuutuslain ja eläkelakien

välillä. Sairausvakuutuslaissa työky-

vyttömyyden määritelmä on amma-

tillinen. Kun ihminen sairastuu niin,

että hän ei pysty suoriutumaan omas-

ta työstään ja on sen takia oikeutet-

tu saamaan Kelalta sairauspäivärahaa,

hän on ns. ammatillisesti työkyvytön.

Tilanne muuttuu, jos hän sairas-

taa niin vakavasti ja kauan, että eläk-

keen hakeminen tulee ajankohtaisek-

si. Siinä tilanteessa työkyvyttömyyt-

tä verrataan työeläkelakien mukaan

yleisesti mihin tahansa sellaiseen työ-

hön, jota hänen voisi ”kohtuudella

edellyttää tekevän”. Huomioon ote-

taan ihmisen koulutus, aiempi toi-

minta, ikä ja asuinpaikka.

Arvio työkyvystä voi muuttua,

vaikka terveys ei

– Ihmisen terveydentila ei siis muu-

tu miksikään, mutta arvio työkyvys-

tä voi muuttua, kun sairausvakuu-

tuslain puolelta siirrytään toisen lain

puolelle. Omaan työhönsä työkyvy-

tön voi olla työkykyinen johonkin

toiseen työhön, Kivekäs selittää.

Hylkäyspäätöksen yhteydessä ar

vioidaan yleensä samalla, voisiko

kuntoutuksesta olla hakijalle apua.

Jos katsotaan, että hän voisi palata

työelämään sitä kautta, hän saa kun-

toutusoikeuspäätöksen. Jos hän aloit-

taa kuntouksen, hän saa siltä ajalta

korkeampaa tukea kuin työkyvyttö-

myyseläke olisi.

Tämä on merkittävä asia varsinkin

nuorille. Jos ihminen joutuu jäämään

nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle,

hänellä voi olla vasta hyvin vähän tai

ei lainkaan työuraa takanaan. Silloin

hänen eläkkeensä on pieni. Kuntou-

tuksen kautta paluu takaisin työelä-

mään antaa paremman toimeentulon

– jos paluu on mahdollinen.

Lääketieteelliset faktat

ratkaisevat

Kun päätösten ihmisen työkyvystä

tehdään, päätöksen on perustuttava

lääketieteellisiin löydöksiin. Lääkäri-

liitto ohjeistaa näin: ”Johtopäätöksen

tueksi on esitettävä tosiasiat ja tutki-

mustulokset niin, että ulkopuolinen

voi niiden perusteella päätyä samaan

johtopäätökseen.”

Tämän vuoksi arvio työkyvystä

tehdään työeläkeyhtiöissä paperei-

den perusteella. Lääkärinlausunnois-

ta, sairauskertomuksista ja muista ih-

misen sairaudesta ja sen hoitohisto-

riasta kertovista dokumenteista etsi-

tään lääketieteelliset faktat.

Dokumenteilla haetaan myös

tasapuolisuutta

Paperien pohjalta päätettäessä myös

tasapuolisuus toteutuu paremmin.

– Kun ratkaisu tehdään dokument-

tien perusteella, siihen ei vaikuta se,

millainen kuva ihmisestä välittyy ja

miten hän asiansa esittää, Kivekäs

kuvaa.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisu ei

kuitenkaan koskaan ole vain yhden

ihmisen käsissä. Eläkeratkaisut te-

kee ryhmä, johon kuuluu eläkerat-

kaisijoita, kuntoutuksen asiantunti-

joita, juristeja ja pääsääntöisesti usei-

ta eri aloille erikoistuneita vakuutus-

lääkäreitä.

Lääkäreillä erilaiset roolit

Päätöksentekoon paperien pohjalta

ohjaa myös se, että hoitavan lääkärin

ja vakuutuslääkärin roolit ovat eri-

laiset. Hoitavan lääkärin tehtävä on

koettaa parantaa ja auttaa potilasta.

Vakuutuslääkärin rooli on ottaa kan-

taa siihen, onko ihminen oikeutettu

työkyvyttömyyseläkkeeseen tai muu-

hun etuuteen.

Vakuutuslääkärin on lääketieteelli-

sen osaamisensa lisäksi tunnettava so-

TYÖKYVYTÖN

VAI EI?

Työkyvyttömyys on kipeä asia. Vielä kipeämpi se on,

jos työkyvyttömyyseläkettä hakee, mutta ei saa sitä.

Miksi niin käy? Miten työkykyä arvioidaan työeläkeyhtiössä?

siaalietuuksia koskeva lainsäädäntö ja

lakien määrittämät kriteerit. Hän ei

saa osallistua millään tavalla hakijan

hoitoon eikä hoitosuhdetta saa syn-

tyä.

Ainutkertaisia, mutta

yhdenvertaisia hakemuksia

Jokainen työkyvyttömyyseläkkeen

hakija on ainutkertainen. Samalla

kaikkien hakijoiden on oltava keske-

nään yhdenvertaisia.

– Suomessa on noin 22 000 työ-

ikäistä lääkäriä. Jos hoitava lääkäri

päättäisi työkyvyttömyyseläkkeestä,

päätöksenteossa linjat eroaisivat toi-

sistaan ehkä paljonkin. Päätöksente-

ko ei olisi tasapuolista, Kivekäs sa-

noo.

– Keskitetympi päätöksenteko on

yhdenvertaisempaa. Kelassa ja eläke-

yhtiöissä tiedetään, millaisia päätök-

siä vastaavissa tilanteissa on aikaisem-

min tehty ja seurataan, millaisia pää-

töksiä muutoksenhakuelimet teke-

vät.

■

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE TIIVIISTI

• Työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkkeitä 2016 noin

153 000 henkilöä

• Noin 20 000 ihmistä vuodessa jää työkyvyttömyyseläkkeellä Suo-

messa

• Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeeseen 2016: mielentervey

den häiriöt, tuki- ja liikuntaelin-sairaudet, hermoston sairaudet

• Joka viides työkyvyttömyyseläkkeen saajista 2016 oli alle 45-vuo

tias – heidän työkyvyttömyys-eläkkeensä oli keskimäärin 905 €

• Uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista 28 % hylätään

Yleisimpiä syitä hylkäämiseen:

• vaivaan ei ole löytynyt lääketieteellistä syytä

• hakijan työkyky ei riitä omaan työhön, mutta toisenlaiseen työhön

se riittäisi ehkä kuntoutuksen kautta

• työkyvyttömyyseläkettä haetaan liian aikaisin. Laki edellyttää vähin-

tään vuoden yhtäjaksoista työkyvyttömyyttä ennen kuin eläke voi-

daan myöntää

Lähde: Eläketurvakeskus

Kuva Freeimages.com / Eduardo Sabaté